Ruokaviraston kasvintuhoojalaboratorion tutkimus kohdistuu kotimaan tuotantopaikoille, EU:n sisämarkkinoilla liikkuvaan ja EU:n ulkopuolelta maahan tuotavaan kasvimateriaaliin. Viralliset kasvintarkastajat ottavat näytteitä, kun epäilevät vaarallisia kasvintuhoojia. Vaarallisten kasvintuhoojien näytteet ja tarkastukset perustuvat Ruokaviraston kasvinterveysyksikön suunnitelmiin.
Kartoitettavat karanteenihyönteiset ovat muun muassa saarnia isäntäpuulajinaan käyttävä saarnenjalosoukko (Agrilus planipennis) ja koivuilla elävä jalosoukko (Agrilus anxius). Molemmat käyttävät toukkana ravinnokseen lehtipuiden rungon puuainesta. Toistaiseksi Suomesta ei ole löytynyt saarnenjalosoukkoa eikä koivulla elävää jalosoukkoa. Saarnenjalosoukko on jo aiemmin levinnyt Aasiasta esimerkiksi Pohjois-Amerikkaan, missä se on aiheuttanut mittavia metsätuhoja.
Saarnenjalosoukko on kotoisin Aasiasta ja koivulla elävä jalosoukko Pohjois-Amerikasta. Jos nämä jalosoukot leviäisivät Suomeen, koivumme ja saarnemme olisivat vaarassa kuolla runkojen heikentymisen seurauksena.
Hyönteisansoissa houkuttavia kemiallisia viestiaineita
”Loppukesästä tai hieman jo syksymmälläkin saamme kasvintuhoojalaboratorioon hyönteiskartoitusansoja. Ne liittyvät koko Euroopan unionin alueella tehtäviin hyönteiskartoituksiin. Erilaisilla hyönteispyydyksillä selvitetään, esiintyykö eräitä haitallisia vieraslajeja, niin kutsuttuja karanteenilajeja, jo Suomessa vai ei”, sanoo tutkija Ville Welling Ruokavirastosta.
Vihreät pyydykset on suunniteltu niin, että ne houkuttaisivat alueella mahdollisesti lentävät aikuiset jalosoukot pyydykseen kiinni. Pyydysten houkutusvaikutus perustuu niihin lisättyyn houkutusaineeseen ja feromoniin.
Pyydyksien houkutusaine matkii syödyistä lehdistä vapautuvaa hajua. Se voi houkuttaa kuoriaisia pyydykseen, koska aikuiset kuoriaiset syövät isäntäpuulajiensa lehtiä, joista vapautuu syönnin seurauksena vastaavaa hajuainetta. Feromoni on lajityypillinen aine, jota kuoriaiset levittävät ilmaan ja viestivät siten toisilleen. Sen avulla kuoriaiset suunnistavat parittelukumppanin luokse.
Vuosittain Ruokavirasto asentaa 10 - 20 saarnenjalosoukon ja saman määrän koivulla elävän jalosoukon pyydystä riskikohteisiin.
”Riskikohteita voivat olla saarnet ja koivut, jotka kasvavat tuontipuuta käsittelevän sahan tai muun tehtaan läheisyydessä. Tarkastajat asentavat pyydyksiä myös satamien läheisyyteen, koska niissä kulkee paljon puutavaraa. Samoin he asentavat pyydyksiä kaupunkien puistopuihin, koska tiedämme muiden maiden kokemusten perusteella, että jalosoukot iskeytyvät ensimmäiseksi usein esimerkiksi tienvarsipuihin”, sanoo ylitarkastaja Liisa Vihervuori Ruokavirastosta.
Kesän pyyntikauden jälkeen tarkastajat irrottavat vihreät pyydykset puista ja vievät ne kasvintuhoojalaboratorioon, jossa tutkijat määrittävät saaliin.
Agrilus planipennis ansa saarnessa ja Agrilus anxius ansa koivussa.
Kasvintuhooja voi olla kasvitauti tai eläin.
Lue lisää karanteenituhoojista
Lue lisää koivussa elävästä jalosoukosta
Lue lisää saarnenjalosoukosta
Lisätietoja:
kasvinterveys@ruokavirasto.fi