Hevosen ja hevoseläinten tautitutkimukset

Tärkeää huomioida näytteenotossa ja lähettämisessä

CEM-näytteet ovat laboratorioon saapuessaan tutkimuskelvottomia, jos

• näytteenotosta on kulunut yli 48 tuntia
• kuljetuselatusaineputket ovat vanhentuneet 
• kuljetuselatusaineen hiili ja neste ovat erottuneet 
• putket ovat rikkoontuneet 
• putket ovat jäätyneet kuljetuksen aikana

Lähetys tulee pehmustaa, jotta putket eivät rikkoonnu.

CEM-näytteet tutkitaan Ruokaviraston Kuopion toimipaikassa. Eläinnäytteiden lähetysohjeet ja -osoitteet

Pakkaa tutkimuslähete Hevosen siitoskäyttö (pdf) näytteiden mukaan tai liitä Touko-asiointipalvelussa tehdyn sähköisen lähetteen tunnus.

Ruokavirasto lähettää oriin siitoskäytön mahdollistavan tutkimustuloksen (Taylorella equigenitalis -bakteeria ei todettu) tiedoksi Suomen Hippos ry:lle, ellei sitä lähetteessä kielletä.

Näytteenottovälineet

Näytepuikot ja kuljetuselatusaineputket

Emättimestä ja oriin peniksestä saadaan näyte lyhyellä pumpulipäisellä näytteenottopuikolla, joka on kuljetuselatusaineputken mukana. Näytteet tulee lähettää hiilipitoisissa Amiesin elatusainetta sisältävissä kuljetusputkissa, joissa Taylorella equigenitalis säilyy hengissä.

Sopivia kuljetusputkia saa muun muassa seuraavilta toimittajilta:

• Labema Oy puhelin 09 274 6740 (Probact; Technical Service Consultants 5-18)
• Sarstedt puhelin 09 374 1044 (80.1362, Copan 114C )

Putket käyvät myös muille bakteerinäytteille ja säilyvät pari vuotta.

Eläinlääkärit voivat tilata oriin CEM-näytteenottopaketin Ruokavirastosta.

Siirry tilauslomakkeen sivulle

Kohtu- tai cervixnäytteitä varten tarvitaan pitkiä tammaa varten suunniteltuja muoviputkessa olevia näytepuikkoja, joita myyvät useat instrumenttiliikkeet.

Mistä ja miten näytteet otetaan

Jokainen näyte otetaan omalla näytteenottopuikolla ja kuljetetaan omassa kuljetuselatusaineessaan. Kuljetuselatusaineputkiin merkitään näytteenottokohta.

Ori

Oriin näytteet otetaan ulosvedetystä pesemättömästä peniksestä.
a. Ihon poimusta
b. Fossa uretraliksesta
c. Uretran aukosta
(d. Spermanäyte, ei välttämätön.)

Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, että fossa urethraliksen syvistä ”taskuista” saadaan kunnollinen näyte (kuva 1).Kuva 1. Fossa urethraliksesta alkavien syvien ”taskujen” sijainti oriin peniksessä 1) Glans penis, 2) fossa urethralis ja 3) fossa urethraliksesta alkavat syvät ”taskut”.

Tamma

Tammalta otetaan mikäli mahdollista 3 näytettä.
(Tiineeltä tammalta vain näytteet a ja b).

a. Sinus clitoridis (kuva 2)
b. Fossa clitoridis (kuva 2)
c. Uterus tai cervix

Kaksi ensimmäistä näytettä otetaan ennen perineaalialueen pesua. Ennen kohtunäytteen ottoa alue puhdistetaan.

Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, että sinuksista saataisiin kunnollinen näyte.

Klitorista puristamalla saadaan sinukset pieninä vertikaaleina aukkoina näkyville. Kaikilla tammoilla löytyy ainakin suurin, joka sijaitsee keskellä. Sen pohjalta kuultaa pieni harmaa smegmapallo. Näytteenottotikun pumpuli on syytä kastella steriiliin veteen ennen sen pyörittämistä sinuksessa.Kuva 2. Tamman klitoriksen CEM-näytteenottokohdat.

Milloin näytteitä otetaan

Kaikki keinosiemennyskäytössä olevat oriit on tutkittava vuosittain tammoille kohtutulehdusta (contagious equine metritis, CEM) aiheuttavan Taylorella equigenitalis -bakteerin varalta ennen astutuskauden alkua. Luonnollisesti astuvien jalostukseen hyväksyttyjen oriiden tutkimukset Hippoksen ohjeistuksen mukaisesti.

Näytteitä voidaan joutua ottamaan eläinten tuonnin ja viennin yhteydessä, jolloin näytteenottokertojen lukumäärä ja tiheys riippuvat kyseisen maan vaatimuksista. Vientitutkimusten lähetteisiin tulee merkitä, että kyseessä on vienti sekä kohdemaan mahdollisesti vaatima tutkimus viljelymenetelmällä ja inkubointiaikavaatimus. Kohdemaan niin edellyttäessä tulee tutkittavaksi lähettää myös spermanäyte.

Näytteenottoa suositellaan myös tammojen kohtutulehduksissa.

Antibioottihoidon (tai paikallisten huuhteluiden) päättymisestä on oltava kulunut vähintään seitsemän vuorokautta ennen näytteiden ottoa.

Lisätietoa

CEM eli tarttuva kohtutulehdus

Ruokavirastossa on käytössä tutkimusmenetelmät seuraavien hevosille hengitystieoireita aiheuttavien virusten varalta:  

• hevosinfluenssa
• hevosen herpesvirukset (EHV 1 ja EHV 4)
• hevosen arteriittivirus 

Hevosen sairastuminen virustautiin voidaan todeta joko osoittamalla taudinaiheuttaja tai sen aiheuttama vasta-ainetason nousu. Ruokavirastossa on käytössä PCR- ja viruseristysmenetelmät, joilla voidaan todeta em. taudinaiheuttajat. 

Akuutisti oireilevasta eläimestä olisi hyvä ottaa aina sierainlimanäyte suoraa virustutkimusta varten sekä ensimmäinen verinäyte vasta-ainetutkimukseen. Toinen verinäyte otetaan 2–3 viikkoa myöhemmin, jos suora virusosoitus jää negatiiviseksi.

Näyte

Virusosoitus

Virusosoitusta varten näytteeksi voidaan lähettää sierainlima-, konjunktiva- tai keuhkohuuhtelunestenäyte. Näyte tulisi ottaa ensimmäisten sairauspäivien aikana, jolloin virukset ovat varmimmin todettavissa. 

Ennen näytteenottoa sieraimet puhdistetaan näkyvästä liasta. Sierainlimanäyte otetaan virusnäytteille tarkoitetulla nukkatikulla mahdollisimman syvältä sierainontelon limakalvolta. Molemmista sieraimista on hyvä ottaa näyte. Mikäli nukkatikkuja ei ole saatavilla, voidaan hätätilanteessa käyttää tavallista steriiliä topsytikkua. Tällöin on syytä käyttää 3 tikkua riittävän näytemäärän varmistamiseksi. Tavallisia tikkuja käytettäessä virusosoitustestien herkkyys alenee.

Kuva: U-M Kokkonen

Näytteet lähetetään laboratorioon virusnäytteille tarkoitetussa kuljetusputkessa (esimerkiksi UTM-RT tai Virocult) tai tyhjässä steriilissä putkessa (esimerkiksi lisäaineeton seerumiputki tai maitoputki). Bakteriologisille näytteille tarkoitettuja kuljetuselatusaineita ei tule käyttää virusnäytteiden lähetykseen.

Serologinen näytteenotto

Jos halutaan todeta edellä mainittujen virusten aiheuttama vasta-ainetason nousu, tulee hevosesta ottaa kaksi seeruminäytettä. Ensimmäinen näyte otetaan sairauden akuutissa vaiheessa ja toinen näyte noin kaksi–kolme viikkoa myöhemmin. 

Näytteet otetaan seerumiverinäyteputkiin ilman hyytymistä ehkäisevää ainetta tai erityisiin geeliputkiin. Näyte on hyvä ottaa vakuumitekniikalla, sillä se parantaa näytteen laatua. Tarvittavaan näytemäärään vaikuttaa se, miten paljon ja millaisia tutkimuksia näytteestä tehdään. 

Pilaantuminen, lämpeneminen, jäätyminen tai muu syy, joka aiheuttaa punasolujen hemolysoitumisen, tekee seerumin tutkimuskelvottomaksi. Siksi näytteet on otettava mahdollisimman aseptisesti ja pakattava huolellisesti. Putket on suljettava nestetiiviisti. Hemolyysin välttämiseksi verinäytteen voi sentrifugoida ja seerumin erottaa ennen näytteen lähetystä laboratorioon. Hevosen verinäytteessä punasolut laskutuvat nopeasti putken pohjalle ja seerumi erottuu ilman sentrifugointiakin. Tällaisen näytteen voi laittaa jääkaappiin vuorokaudeksi ja sen jälkeen kaataa seerumin lähetysputkeen. 

Näyteputket tulee merkitä selvästi ja liittää mukaan lähete, jossa on tarvittavat lisätiedot.

Hevosen hengitystietulehdusten tutkimuspaketti

Ruokaviraston hevosen hengitystietulehdusten tutkimuspaketti sisältää 1–5 hevosen näytteiden tutkimukset (EHV-1, EHV-4, hevosinfluenssa ja/tai EVA). Tutkimukseen kuuluu viruksen osoitus sekä pariseerumien vasta-ainetutkimus. Tutkittavat taudinaiheuttajat valitaan esitietojen perusteella. Samat tutkimukset sisältyvät patologisen tutkimuksen hintaan selvitettäessä hengitystietulehdusta. Vaihtoehtoisesti tutkimukset voidaan tilata erillisinä virusosoitus- tai vasta-ainetutkimuksina.

Lisätietoja keskenvarsomisen näytteenotosta

Tamman luomisen syyn selvittämiseksi on hyvä lähettää koko varsa sikiökalvoineen ruumiinavaukseen, jolloin voidaan tehdä täydellinen patologisanatominen tutkimus ja näin varmistaa mahdollisimman moni syy. Ellei koko varsaa voida lähettää, tulee virologisiin tutkimuksiin ottaa paloja istukasta/jälkeisistä, maksasta, keuhkoista ja pernasta. Näistä näytteistä, kuten ruumiinavauksessa otetuista vastaavista näytteistä, tehdään Ruokavirastossa PCR-tutkimus virusabortti- (EHV-1) ja arteriittivirusten varalta. Lisäksi luoneesta tammasta olisi hyvä laittaa seeruminäyte mukaan mikäli mahdollista.

Näytteiden lähetteeseen taustatietokohtaan toivotaan, että lähettäjä täyttää oireiden keston ja laadun lisäksi myös tiedon hevosen rokotushistoriasta. 

Muita mahdollisia taudinaiheuttajia pohdittaessa on tärkeää saada näytteen mukana tiedot oireista, ja hevosen kontakteista tai käynneistä ulkomailla sekä hoitavan eläinlääkärin epäilemästä taudista.

Näytteiden lähetys

• Tutkimuslähete Hevonen ja hevoseläimet - tutkimus bakteeri-, lois- ja virustautien varalta (pdf)
• Tutkimuslähete Hevosen ja hevoseläinten ruumiinavauslähete (pdf) (sikiö ja jälkeiset, elimet)
• Sähköinen lähete Touko-asiointipalvelussa

Lähetä näytteet Ruokaviraston eläintautivirologian laboratorioon Helsinkiin. 
Eläinnäytteiden lähetysohjeet ja -osoitteet

Lisätietoa

Hevosen hengitystietulehdukset

Hevosten tuonnin yhteydessä vaadittavat näivetystaudin (infectious anemia) sekä astumataudin (dourine) ja räkätaudin (malleus) vasta-ainetutkimukset tehdään Ruokavirastossa eläintautivirologian ja -bakteriologian laboratorioissa. Eläintautivirologia tekee myös hevoseläinten arteriittiviruksen vasta-ainemäärityksiä ja viruseristystä, jotka vaaditaan tietyin ehdoin yli 180 päivän ikäisiltä oreilta tuonnin yhteydessä.

Näytteenotto

Verinäyte (vähintään 5 millilitraa kokoverta tai seerumia) vasta-ainetutkimuksiin otetaan tavalliseen isoon verinäyteputkeen ilman antikoagulanttia (hyytymisen ehkäisevää ainetta). Mikäli näyte viipyy matkalla useamman päivän, on suositeltavaa lähettää seerumia kokoveren sijaan. Näytteiden pilaantuminen tai jäätyminen tekee ne tutkimukseen kelpaamattomiksi, joten ne on otettava mahdollisimman aseptisesti ja pakattava huolellisesti (käärittävä aaltopahvin lisäksi esimerkiksi sanomalehtipaperiin) sekä säilytettävä ennen lähetystä jääkaapissa tai muussa viileässä paikassa. 

Virusarteriittieristystä varten seropositiivisilta oreilta otetaan siemennestenäyte sisältäen spermarikkaan fraktion. Antiseptisia tai desinfiointiaineita ei saa käyttää oriin sukuelinten puhdistamiseen ennen näytteenottoa. Välittömästi näytteenoton jälkeen siemenneste jäähdytetään jäillä tai kylmäpakkauksilla ja toimitetaan viipymättä laboratorioon. Mikäli kuljetus saattaa kestää, näytteen voi pakastaa -20°C.

Näytteen lähetys

Pakkaa tutkimuslähete Hevonen ja hevoseläimet - tutkimukset bakteeri-, lois- ja virustautien varalta (pdf) näytteiden mukaan tai liitä Touko-asiointipalvelussa tehdyn sähköisen lähetteen tunnus.

EU:n ulkopuolelta tulee näytteet lähettää kuriiripalvelulla Ruokavirastoon tai tuoda henkilökohtaisesti. Lähettäjä vastaa kaikista kustannuksista. Suomessa näytteet voi toimittaa postitse. 

Näyteputket tulee sulkea huolellisesti ja pakata niin etteivät ne pääse särkymään matkalla. Lasku voidaan lähettää vain suomalaiseen osoitteeseen. Sellaisen puuttuessa tutkimukset on maksettava etukäteen.

Lähetä näytteet Ruokaviraston eläintautivirologian laboratorioon Helsinkiin. 
Eläinnäytteiden lähetysohjeet ja -osoitteet

Lisätietoa

Eläinten tuonti ja vienti