Yleisimmät tutkimukset ja tutkimuspaketit
Patologiset tutkimukset /ruumiinavaukset
- Kokonaiset eläimet: porsaat (1–2 eläintä, alle 15 kg tai 15–30 kg), lihasika, aikuinen sika
- Elinnäytteet (1–2 eläimestä)
- Luomisen syy (1–3 sikiötä, jälkeiset)
Muut tutkimukset
- Ripulitutkimuspaketti (3–5 ulostenäytettä), vieroitetut siat
- Ripulitutkimuspaketti (3–5 ulostenäytettä), pikkuporsaat
- Brakyspiraviljely (15–30 näytettä)
- Loistutkimukset (6 ulostenäytettä)
- Porsasyskä (Mycoplasma hyopneumoniae) vasta-aineet (näytekohtainen hinnoittelu)
- Hengitystietulehdus: Influenssaviruksen osoitus (3–5 näytettä)
- Hengitystietulehdus: Sierainliman bakteerit (3–5 näytettä)
- Influenssavirusvasta-aineet (tarvittaessa pariseerumit) (5 näytettä)
Sian tutkimukset Ruokaviraston hinnastossa
Hinnastossa on kunkin tutkimuksen kohdalla tieto näytteen tutkimuspaikasta, näytteenotto-ohje, tutkimusaika, asiantuntijoiden yhteystiedot ja tutkimuslähete.
Näytteenottotarvikkeiden sähköinen tilauslomake eläinlääkäreille (valitut tutkimuspaketit)
Erilliset esitteet
- Sikojen hengitystietulehdukset – näytteenotto ja tutkimukset (pdf)
- Sikojen suolistotulehdukset – näytteenotto ja tutkimukset (pdf)
Lisäohjeita näytteenottoon
Hengitystietulehduksiin liittyvät tutkimukset
Hengitystietulehdusongelmissa yhden näytteen tutkiminen ei useinkaan anna luotettavaa kuvaa tilanteesta. Suositeltavaa on tutkia näytteitä useammasta sairastuneesta eläimestä.
Tulehdusten aiheuttajaa voidaan selvittää seuraavista näytteistä:
- Patologiseen tutkimukseen lähetetyt näytteet (kokonaiset kuolleet eläimet, keuhkonäytteet)
- Sierainlimanäytteet
- bakteriologinen tutkimus: esim. aivastustauti (toksinen Pasteurella multocida), Bordetella bronchiseptica
- virologinen tutkimus: sikainfluenssa
- Verinäytteet
- porsasyskä, sikainfluenssa, seurantatutkimukset
Sikojen hengitystietulehdukset - näytteenotto ja tutkimukset - esite (pdf)
Kokonainen eläin tai keuhko-sydänpaketti
Näyte
Kokonainen eläin tai keuhko-sydänpaketti patologiseen tutkimukseen, jossa otetaan näytteet jatkotutkimuksiin. Näytteet eläimistä, joilla on ollut selviä yskäoireita tai hengitysvaikeuksia. Huomioitava, että antibioottilääkitys vaikuttaa bakteeritutkimuksiin. Tämän vuoksi tutkittaville eläimille annetut lääkitykset tulee mainita lähetteessä.
Tutkimukset
Patologisanatominen ja histologinen tutkimus sekä bakteriologinen tutkimus. Tarvittaessa tutkimus myös virusinfektioiden (sikainfluenssa, circovirus (PCV2)) varalta. Tutkimusten avulla voidaan arvioida eri taudinaiheuttajien merkitystä suhteessa hengitysteissä todettuihin tulehdusmuutoksiin.
Hinnastossa on hinnat eri ikäisten sikojen ja elinnäytteiden tutkimuksille.
Bakteriologisessa tutkimuksessa keuhkotulehdusmuutoksista voidaan todeta mm. seuraavat tartunnat:
- Actinobacillus pleuropneumoniae (paiseinen keuhko- ja keuhkokalvontulehdus)
- Haemophilus parasuis (aiheuttaa myös ns. kuljetustautia)
- Bordetella bronchiseptica (erityisesti pikkuporsaat)
- Pasteurella multocida
- Streptokokkitartunnat
Lähetys
Pakkaa näytelähetykseen huolellisesti täytetty tutkimuslähete Tuotantoeläinten tautitutkimukset (pdf) erilliseen muovipussiin suljettuna tai liitä Touko-palvelussa tehdyn sähköisen lähetteen tunnus.
Näytteiden tulee olla laboratoriossa näytteenottoa seuraavana päivänä, perjantaina ei tule ottaa eikä lähettää näytteitä. Tuo tai lähetä näytteet Helsingin, Seinäjoen tai Kuopion toimipaikkaan.
Eläinnäytteiden pakkaaminen
Lähetysohjeet ja osoitteet eläinnäytteille
Sierainlimanäytteet (näytteet bakteriologiseen tai sikainfluenssatutkimukseen)
Sierainlimanäytteitä voidaan lähettää sekä bakteriologiseen tutkimukseen että tutkimukseen sikainfluenssavirustartunnan varalta. Näytteenoton lähtökohdat ovat näissä erilaiset, ja samoista näytteistä ei voida tehdä molempia tutkimuksia, koska näytteitä varten on tutkimuksesta riippuen olemassa omat kuljetuselatusaineensa (kuljetuselatusaine bakteriologiseen tutkimukseen lähetettäville näytteille ja viruskuljetuselatusaine).
1. Epäily bakteerin aiheuttamasta ylempien hengitysteiden tulehduksesta – sierainlimanäytteet
Näytteenottovälineet
Bakteriologiseen tutkimukseen lähetettäville näytteille tarkoitetut kuljetuselatusaineputket, joissa on alumiinivartinen näytteenottotikku. Alumiinivartista näytteenottotikkua suositellaan, jotta riski tikun katkeamisesta näytteenoton yhteydessä olisi mahdollisimman pieni.
Tutkimukset
Bakteriologinen tutkimus toksiinia tuottavan Pasteurella multocidan (aivastustaudin aiheuttaja) ja Bordetella bronchiseptican varalta.
Näytteet
Sierainlimanäyte otetaan vanupuikolla syvältä sierainontelon limakalvolta erityisesti, jos näytteenotto liittyy aivastustautiepäilyyn. Näytteiden tulee olla selvästi oireilevista sioista.
Hinnastossa on tutkimuspakettihinta 3–5 näytteelle, ja tarvittava näytemäärä arvioidaan tapauskohtaisesti.
Sikava-terveysluokitusrekisterin kansallisella tasolla edellytetään vapautta aivastustautitartunnasta. Epäiltäessä mahdollista aivastustautitartuntaa tilan koko ja tilan merkitys mahdollisena tartunnanlevittäjänä voivat lisäksi vaikuttaa tutkittavaksi lähetettävien näytteiden lukumäärään.
Lähetys
Pakkaa näytelähetykseen huolellisesti täytetty tutkimuslähete Tuotantoeläinten tautitutkimukset (pdf) erilliseen muovipussiin suljettuna tai liitä Touko-palvelussa tehdyn sähköisen lähetteen tunnus.
Näytteiden tulee olla laboratoriossa näytteenottoa seuraavana päivänä, perjantaina ei tule ottaa eikä lähettää näytteitä.
Jos kyseessä ovat näytteet, joiden maksajaksi on sovittu joku muu kuin tilan omistaja, lähetteeseen merkitään maksaja sekä maksajatahon yhteyshenkilö, jonka kanssa laskutuksesta on erikseen sovittu. Lähetteeseen merkitään myös se, kenelle keille tutkimustulos lähetetään tiedoksi.
Lähetä näytteet Ruokaviraston eläintautibakteriologian laboratorioon Helsinkiin.
Eläinnäytteiden pakkaaminen
Lähetysohjeet ja osoitteet eläinnäytteille
2. Epäily akuutista sikainfluenssavirustartunnasta - sierainlimanäytteet
Katso Sikainfluenssa
Verinäytetutkimukset (porsasyskä ja sikainfluenssa)
Verinäytetutkimuksia voidaan tehdä epäiltäessä porsasyskätartuntaa tai sikainfluenssatartuntaa. Molemmista on oma erillinen näytteenotto-ohjeensa:
Seurantatutkimukset lakisääteisesti vastustettavien hengitystieoireita aiheuttavien sikatautien varalta (maksuton)
Tutkimukset
Eläintautivirologian laboratoriossa tehdään vuosittain seurantatutkimuksia sellaisten lakisääteisesti vastustettavien sikatautien varalta, joihin voisi liittyä sikojen hengitystiesairauden oireita. Tällaisia sikatauteja ovat Aujeszkyn tauti ja PRRS (Porcine reproductive and respiratory syndrome). TGE (transmissible gastroenteritis) seurannan yhteydessä seurataan myös PRCV:n (porcine respiratory coronavirus) esiintymistä. Näitä hengitystieoireita aiheuttavia virustauteja ei ole todettu Suomessa.
Näytteet
Seerumiverinäytteet. Pääosa seurantanäytteistä otetaan teurastamoilla sikojen teurastuksen yhteydessä. Seurantatutkimuksiin voidaan sisällyttää myös sikojen hengitystieoireiden takia tutkittavaksi lähetettyjä verinäytteitä.
Lisätietoa
Sikojen luomistutkimuspaketti (maksullinen)
Näytteet
Tutkimuspaketin hintaan sisältyy 1–3 saman emakon sikiön sekä niiden sikiökalvojen tutkimus. Huolimatta sikiökalvojen mahdollisesta likaisuudesta niiden lähettäminen on tärkeää, sillä osassa tapauksista ainoat havaittavat tulehdusmuutokset todetaan sikiökalvoissa.
Näytteiden tulisi olla mahdollisimman tuoreita, kuitenkin esim. viikonlopun yli viileässä säilytetyt näytteet kelpaavat tutkimuksiin.
Tutkimukset
Patologinen tutkimus ja bakteriologinen tutkimus sekä virologinen tutkimus tärkeimpien meillä esiintyvien virusinfektioiden varalta.
Lähetys
Pakkaa näytelähetykseen huolellisesti täytetty tutkimuslähete Tuotantoeläinten tautitutkimukset (pdf) erilliseen muovipussiin suljettuna tai liitä Touko-palvelussa tehdyn sähköisen lähetteen tunnus.
Näytteiden olisi hyvä olla laboratoriossa näytteenottoa seuraavana päivänä, perjantaina ei tule ottaa eikä lähettää näytteitä. Tuo tai lähetä näytteet Ruokaviraston Helsingin, Seinäjoen tai Kuopion toimipaikkaan.
Eläinnäytteiden pakkaaminen
Lähetysohjeet ja osoitteet eläinnäytteille
Seurantatutkimukset lakisääteisesti vastustettavien sikatautien varalta (maksuton)
Tutkimukset
Eläintautivirologian ja eläintautibakteriologian laboratorioissa tehdään vuosittain seurantatutkimuksia sellaisten lakisääteisesti vastustettavien sikatautien varalta, joihin voisi liittyä emakoiden hedelmällisyysongelmia kuten luomisia. Tällaisia sikatauteja ovat sikarutto, Aujeszkyn tauti, PRRS (Porcine reproductive and respiratory syndrome) ja luomistauti (Brucella suis).
Näytteet
Seerumiverinäytteet. Pääosa seurantanäytteistä otetaan teurastamoilla sikojen teurastuksen yhteydessä. Seurantatutkimuksiin voidaan sisällyttää myös tilalla esiintyneen hedelmällisyysongelman takia tutkittavaksi lähetettyjä verinäytteitä.
Lisätietoa
Yleistä
Uusi porsasyskätartunta
Uudella porsasyskätartunnalla tarkoitetaan tilannetta, jossa aikaisemmin porsasyskätartunnasta vapaaksi osoitetulla tilalla todetaan porsasyskää. Tilalla uutena tartuntana esiintyvä porsasyskä aiheuttaa alkuvaiheessa yskäoireita kaikenikäisissä sioissa.
Krooninen porsasyskätartunta
Kroonisesta porsasyskätartunnasta on kyse silloin, kun tilan sioissa on pidempään esiintynyt porsasyskätartuntaa. Kroonisen tartunnan yhteydessä selviä kliinisiä yskäoireita esiintyy tyypillisesti erityisesti lihasikavaiheessa. Porsasyskätartunnalle on tyypillistä, että sairastuneiden sikojen yskäoireet kestävät viikkoja, minkä lisäksi siat saattavat saada jälkitauteina muita keuhkotulehduksia porsasyskän lisäksi.
Vasta-ainetutkimukset porsasyskätartunnan toteamisessa
Porsasyskätartunta voidaan todeta verinäytteistä tehtävien porsasyskävasta-ainetutkimusten avulla.
Verinäytteet
Näytteenoton kohde: siat, joilla on esiintynyt selviä yskäoireita.
Näytteenoton kohdistaminen yskiviin sikoihin on erityisen tärkeää:
- epäiltäessä uutta tartuntaa tilalla
- kyseessä on iso sikala, jossa yskäoireita on todettu vasta joissain osastoissa
Näytteenottovälineet: seerumiverinäyteputkia ja näytteenottoneuloja.
Näytemäärä: porsasyskäepäilyn yhteydessä suositellaan, että verinäytteitä lähetetään tutkittavaksi vähintään 15–30 kappaletta.
Sikava-terveysluokitusrekisterin kansallisella tasolla ja erityistasolla edellytetään vapautta porsasyskätartunnasta. Epäiltäessä mahdollista porsasyskätartuntaa tilan koko ja tilan merkitys mahdollisena tartunnanlevittäjänä voivat lisäksi vaikuttaa tutkittavaksi lähetettävien näytteiden lukumäärään.
Näytteenottoajankohta/-ajankohdat
Porsasyskätartunta voidaan yleensä todeta vasta-ainetutkimusten avulla viimeistään siinä vaiheessa, kun yskäoireiden alkamisesta tilalla on kulunut vähintään 3–4 viikkoa. Näytteenotto tulee kohdistaa niihin sikoihin, joilla porsasyskätartuntaepäilyyn liittyvät yskäoireet ovat alkaneet ensimmäiseksi.
Usein ensimmäinen näytteenotto halutaan tehdä jo taudinpurkauksen alkuvaiheessa. Porsasyskätartunnan yhteydessä itämisaika tartunnan saamisesta yskäoireiden alkamiseen on yleensä lyhimmillään noin 2–3 viikkoa. Jos näytteenotto kohdistetaan yskiviin sikoihin, on mahdollista, että porsasyskävasta-aineita voidaan todeta jo osalla sellaisista sioista, joiden yskäoireet ovat kestäneet noin viikon. Porsasyskätartunnan mahdollisuutta ei voida kuitenkaan sulkea pois, jos porsasyskävasta-aineita ei todeta näissä nopeasti oireiden alkamisen jälkeen otetuissa verinäytteissä. Käytännössä porsasyskätartunnan mahdollisuuden poissulkeminen edellyttää tässä tapauksessa vielä toista näytteenottoa siinä vaiheessa, kun oireiden alkamisesta on kulunut vähintään 3–4 viikkoa.
Jos tilalla on krooninen porsasyskätartunta ja tartunta pääsee tilalla vapaasti leviämään eläinten mukana osastosta toiseen, näytteenoton ajankohta ja kohdentaminen ei ole niin tärkeää. Tällöin verinäytteenotto porsasyskävasta-ainetutkimuksia varten voidaan tehdä esimerkiksi teurastuksen yhteydessä tilalta teurastettavaksi lähetetyistä sioista.
Lähetys
Pakkaa näytelähetykseen huolellisesti täytetty tutkimuslähete Porsasyskä (pdf) erilliseen muovipussiin suljettuna tai liitä Touko-palvelussa tehdyn sähköisen lähetteen tunnus. Kirjaa lähetteeseen taudinkulku tilalla ja eläimillä todetut kliiniset oireet
Näytteiden tulee olla laboratoriossa näytteenottoa seuraavana päivänä, perjantaina ei tule ottaa eikä lähettää näytteitä. Verinäytteiden pilaantuminen tai jäätyminen tekee ne tutkimukseen kelpaamattomiksi, joten ne on otettava mahdollisimman aseptisesti ja pakattava huolellisesti sekä säilytettävä ennen lähetystä jääkaapissa tai muussa viileässä paikassa.
Verinäytteen pakkaaminen
Jos kyseessä ovat näytteet, joiden maksajaksi on sovittu joku muu kuin tilan omistaja, lähetteeseen merkitään maksaja sekä maksajatahon yhteyshenkilö, jonka kanssa laskutuksesta on erikseen sovittu. Lähetteeseen merkitään myös se, kenelle/keille tutkimustulos lähetetään tiedoksi.
Tuo tai lähetä näytteet pikalähetyksenä Ruokaviraston eläintautibakteriologian laboratorioon Helsinkiin.
Lähetysohjeet ja osoitteet eläinnäytteille
Keuhkonäytteet muita yskäoireiden aiheuttajia selvitettäessä
Porsasyskätartuntaa epäiltäessä saattaa olla tarve jo alkuvaiheessa selvittää muiden tartuntojen osuutta tilan sioissa todettuihin yskäoireisiin. Muita keuhkotulehduksen aiheuttajia voidaan selvittää tutkimalla tilalta patologis-anatomiseen tutkimukseen Ruokavirastoon lähetettyjä kuolleita sikoja tai keuhkonäytteitä.
Ruumiinavaus- ja elinnäytteet
Lisätietoa
Yleistä
Akuutti sikainfluenssa
Akuutista sikainfluenssatartunnasta puhutaan silloin, kun sikojen yskäoireet ovat tilalla selvät, ja tilalla on edelleen sikoja, joiden oireiden alkamisesta on kulunut alle muutama vuorokausi. Osalla sioista voi esiintyä myös kuumeilua.
Läpikäyty sikainfluenssatartunta sikatilalla
Sikainfluenssan akuutti vaihe on ohitettu, kun uusia sikoja ei tilalla enää sairastu, ja eläimet alkavat toipua taudista. Ilman jälkitauteja siat parantuvat sikainfluenssasta yleensä noin viikossa.
Viruksen osoittaminen akuutin taudinpurkauksen yhteydessä
Sikainfluenssavirustutkimus voidaan tehdä sierainlimanäytteestä tai sian keuhkonäytteestä.
1. Sierainlimanäytteet
Näytteenoton kohde: Siat, joiden oireiden alkamisesta on kulunut korkeintaan kaksi vuorokautta.
Näytteenottovälineet: Puhtaita näytteenottovanupuikkoja tai virusnäytteille suunniteltuja näytteenottotikkuja ja putkia, joissa on virusnäytteille tarkoitettua kuljetuselatusainetta. Ohjeita voi kysyä eläintautivirologian tutkimusyksiköstä. Viruselatusaineen käyttäminen näytteitä lähetettäessä parantaa mahdollisuuksia osoittaa virus näytteistä.
Jos kuljetuselatusaineputkia ei ole nopeasti käytettävissä, näytteet voidaan lähettää myös puhtaissa kuivissa näyteputkissa, esim. veri- tai maitonäyteputket.
Bakteriologisille näytteille tarkoitetut kuljetuselatusaineputket eivät sovellu virusnäytteiden lähetykseen.
Sierainlimanäytteiden näytteenotto-ohje
Näyte otetaan sellaisista sioista, joiden yskäoireet ovat kestäneet vasta parin päivän ajan ja joilla esiintyy selvää kirkasta sierainvuotoa. Näytteitä otetaan tilalla yleensä vähintään 10–15 eläimestä. Jos sopivia eläimiä on useammassa ikäryhmässä, näytteitä toivotaan ainakin kahdesta ikäryhmästä.
Näytteenottoa varten eläimen päätä pitää pystyä pitämään hetken paikallaan. Koska näytettä ei tarvitse ottaa syvältä sierainontelosta, kärsäjarrun käyttö ei ole välttämätöntä. Kun eläintä pidetään kiinni, on pidettävä huolta siitä, että sierainaukot eivät kiinnipitotavan takia puristu umpeen. Eläinlääkäri päättää käsittelytavan sikojen koon ja karsinaratkaisujen mukaan.
Ennen varsinaisen näytteen ottamista kärsä ja sierainaukot pyyhitään puhtaalla pehmeällä paperilla (käsipyyhe, talouspaperi) puhtaaksi rehusta ja muusta karkeasta näkyvästä liasta. Sierainlimanäyte otetaan näytteenottotikulla tai vanupuikoilla sierainontelon uloimmasta osasta läheltä sierainaukkoa. Jos näytteenotossa käytetään puuvartisia vanupuikkoja, näytteenotto on tehtävä niin, että tikku ei voi katketa näytteenoton yhteydessä. Vanuosaan yritetään saada mahdollisimman paljon sierainlimaa, ennen kuin tikku laitetaan joko tyhjään kuivaan koeputkeen tai viruselatusaineputkeen.
Näytteenoton jälkeen näytteenottotikun varsi joudutaan katkaisemaan, jotta se mahtuu suljettavaan näyteputkeen. Putkiin merkitään tunnistetiedot (yksilö ja/tai karsina).
2. Keuhkonäytteet
Näytteenotto sikainfluenssavirustutkimukseen voidaan tehdä taudin akuutissa vaiheessa tilalta patologis-anatomiseen tutkimukseen lähetetyn kuolleen sian keuhkonäytteestä tai tutkittavaksi lähetetystä keuhkonäytteestä.
Vasta-ainetutkimukset sikainfluenssatartunnan toteamisessa
Näytteenottoajankohta – pariseeruminäytteet
Sikainfluenssan itämisaika on lyhyt, mistä johtuen vasta-aineita voidaan todeta yleensä vasta niissä verinäytteissä, jotka on otettu sairastuneista yksilöistä vähintään noin 3 viikkoa yskäoireiden alkamisen jälkeen.
Meillä Suomessa esiintyy jo sikainfluenssatartuntaa osalla sikatiloista, mistä johtuen sikainfluenssan osoittaminen taudinpurkauksen aiheuttajaksi edellyttää käytännössä pariseeruminäytteiden tutkimista. Tällöin ensimmäiset verinäytteet otetaan mahdollisimman nopeasti oireiden alettua taudin akuutissa vaiheessa (niin sanotut 0-näytteet) ja toiset verinäytteet noin 3 viikon kuluttua samasta eläinryhmästä, mielellään samoista eläimistä. Verinäytetutkimuksen hinta sisältää tutkimuksen pariseeruminäytteistä.
Vasta-ainetutkimuksien avulla aiheuttajaviruksen tyypitystä ei saada tehtyä yhtä tarkkaan kuin sierainlima- tai keuhkonäytteestä.
Jos kyseessä ovat näytteet, joiden lähettämisestä on erikseen sovittu esimerkiksi Ruokaviraston tai Sikavan kanssa, ja maksajaksi on sovittu joku muu kuin tilan omistaja, lähetteeseen merkitään maksaja ja sen henkilön/tahon yhteystiedot, jonka kanssa poikkeavasta laskutustavasta on etukäteen sovittu. Lähetteeseen merkitään myös se, kenelle tutkimustulos lähetetään tiedoksi.
Lähetteeseen kirjataan taudinkulku tilalla ja eläimillä todetut kliiniset oireet. Eri ikäryhmissä havaittu yskäoireisiin liittyvä kuumeilu, ruokahaluttomuus, taudin leviämisnopeus ja sairastuvuus (sairastuneiden osuus kaikista sioista) ovat tärkeitä esitietoja samoin kuin tieto sikainfluenssarokotteiden käytöstä.
Näytteiden lähetys – sierainlima- ja verinäytteet
Pakkaa näytelähetykseen huolellisesti täytetty tutkimuslähete Tuotantoeläinten tautitutkimukset (pdf) erilliseen muovipussiin suljettuna tai liitä Touko-palvelussa tehdyn sähköisen lähetteen tunnus.
Sierainlimanäytteet jäähdytetään, pakataan (uloin kerros nestetiivis muovipussi) ja lähetetään kylmävaraajien kanssa styroksilaatikossa.
Verinäyteputket on myös pakattava huolellisesti, jotta niitä ei hajoa kuljetuksen aikana.
Eläinnäytteiden pakkaaminen
Näytteiden tulee olla laboratoriossa näytteenottoa seuraavana päivänä, perjantaina ei tule ottaa eikä lähettää näytteitä. Lähetä näytteet Ruokaviraston eläintautivirologian laboratorioon Helsinkiin.
Lähetysohjeet ja -osoitteet eläinnäytteille
Näytteiden lähetys – keuhkonäytteet
Pakkaa näytelähetykseen huolellisesti täytetty tutkimuslähete Tuotantoeläinten tautitutkimukset (pdf) erilliseen muovipussiin suljettuna tai liitä Touko-palvelussa tehdyn sähköisen lähetteen tunnus.
Näytteet patologis-anatomiseen tutkimukseen lähetetään tilan sijainnin mukaan lähimpään Ruokaviraston toimipaikkaan (elinnäytteet ensisijaisesti Helsinki tai Seinäjoki).
Eläinnäytteiden pakkaaminen
Lähetysohjeet ja -osoitteet eläinnäytteille
Lisätietoa
Suolistotulehduksiin liittyvät tutkimukset
Suolistotulehdusongelmissa yhden näytteen tutkiminen ei useinkaan anna luotettavaa kuvaa tilanteesta. Suositeltavaa on tutkia näytteitä useammasta sairastuneesta siasta.
Tulehdusten aiheuttajaa voidaan selvittää seuraavista tilalta lähetetyistä näytteistä:
- Patologiseen tutkimukseen lähetetyt näytteet (kokonaiset eläimet, suolistopaketit, suolinäytteet)
- Ulostenäytteet
Sikojen suolistotulehdukset - näytteenotto ja tutkimukset - esite (pdf)
Näytteenottotarvikkeiden sähköinen tilauslomake eläinlääkäreille (valitut tutkimuspaketit)
Kokonainen eläin, suolistopaketti, muuttunut osa suolta
Näyte
Kokonainen eläin, suolistopaketti tai näyte muuttuneesta suolenosasta patologiseen tutkimukseen, jossa otetaan näytteet jatkotutkimuksiin. Näytteet eläimistä, joilla on ollut selviä suolistotulehdusoireita (ripulia). Huomioitava, että antibioottilääkitys vaikuttaa bakteeritutkimuksiin. Ensisijaisesti näytteet tulee ottaa eläimistä, joita ei ole vielä ehditty lääkitä suolistotulehduksen takia. Jos tämä ei ole mahdollista, tutkittaville eläimille annetut lääkitykset tulee mainita lähetteessä.
Tutkimukset
Patologisanatominen ja histologinen tutkimus sekä bakteriologinen tutkimus. Tarvittaessa tutkimus myös virusinfektioiden (muun muassa rotavirus, circovirus (PCV2)) varalta. Tutkimusten avulla voidaan arvioida eri taudinaiheuttajien merkitystä suhteessa suolistossa todettuihin tulehdusmuutoksiin.
Hinnastossa on hinnat eri ikäisten kuolleiden sikojen tutkimuksille ja elinnäytteiden tutkimuksille.
Eri ikäryhmissä suolistotulehdusoireita aiheuttavat bakteeri-, virus- ja loistartunnat | |
Imevät porsaat | Toksigeeninen Escherichia coli Clostridium perfringens tyyppi C (pikkuporsaiden verinen kuolioinen suolistotulehdus) Clostridium perfringens tyyppi A Salmonella Rotavirus Kokkidit |
Vieroitetut porsaat ja vanhemmat siat | Toksigeeninen Escherichia coli Brachyspira hyodysenteriae (dysenteria) Brachyspira pilosicoli Brachyspira intermedia Lawsonia intracellularis Salmonella Circovirus tyyppi 2 (PCV2) Trichuris suis (piiskamato) |
Lähetys
Pakkaa näytelähetykseen huolellisesti täytetty tutkimuslähete Tuotantoeläinten tautitutkimukset (pdf) erilliseen muovipussiin suljettuna tai liitä Touko-palvelussa tehdyn sähköisen lähetteen tunnus.
Näytteiden tulee olla laboratoriossa näytteenottoa seuraavana päivänä, perjantaina ei tule ottaa eikä lähettää näytteitä. Lähetä näytteet Helsingin, Seinäjoen tai Kuopion toimipaikkaan.
Eläinnäytteiden pakkaaminen
Lähetysohjeet ja -osoitteet eläinnäytteille
Ulostenäytteet – ripulitutkimuspaketti
Suolistotulehduksen aiheuttajia voidaan selvittää myös ulostenäytteiden avulla. Ruokaviraston hinnastossa on tutkimuspakettihinta, joka sisältää 3–5 ulostenäytteen tutkimuksen.
Pakkaa näytelähetykseen huolellisesti täytetty tutkimuslähete Tuotantoeläinten tautitutkimukset (pdf) erilliseen muovipussiin suljettuna tai liitä Touko-palvelussa tehdyn sähköisen lähetteen tunnus.
Lähetä ulostenäytteet Helsingin toimipaikkaan.
Ulostenäytteiden pakkaaminen
Lähetysohjeet ja -osoitteet eläinnäytteille