Kylvösiementen keskimääräiset itävyystulokset Ruokaviraston siemenlaboratoriosta ovat valmistuneet tarkastuskaudelta 2023–2024. Vaikeasta kasvukaudesta 2023 huolimatta eri lajien keskimääräinen itämislaatu ei poikennut pitkänajan keskiarvoista ohraa ja härkäpapua lukuun ottamatta. Kaikilla lajeilla keskimääräinen itävyys oli edellistä tarkastuskautta alhaisempi, jolloin tuotettiin erinomaisesti itävää satoa. Siemensertifiointia varten tarkastettujen kevätviljojen keskimääräiset itävyydet olivat kuitenkin vähintään 91 %. Keskimääräiset tuhannen siemenen painot lajikkeittain olivat pääasiassa hiukan alhaisempia edelliseen kauteen verrattuna. Tarkastuskausi alkaa aina 1. heinäkuuta ja päättyy 30. kesäkuuta seuraavana vuonna.
Itävyydet edellistä kautta alhaisempia, mutta silti keskimääräisiä ohraan lukuun ottamatta
Kylvösiemenen sertifiointia varten tarkastettujen peitattujen ohrien ja kaurojen keskimääräinen itävyys oli 91,6 % ja 93 %, kevätvehnien 91,7 %. Vastaavat luvut peittaamattomille ohrille ja kauroille olivat 91,6 % ja 93,4 %, kevätvehnille 91,1 % Kaurojen keskimääräinen itävyys ei juurikaan eroa edellisten kausien itävyyksistä. Ohrien keskimääräinen itävyys on alhaisin ja kevätvehnillä neljänneksi alhaisin 10 viimeisen tarkastuskauden aikana. Kauralla on lisäksi näytteiden itävyyksien vaihteluväli pienintä verrattuna ohraan ja kevätvehnään. Ohralla korostuu erityisesti alhaisempien itävyyksien tavanomaista suurempi osuus, mikä näkyy myös alhaisimpana itävyysvaatimusten täyttävien osuutena 10 edelliseen kauteen verrattuna.
Hernenäytteiden keskimääräinen itävyys oli 86,7 % ja härkäpapujen 75,5 %. Heinistä timotein keskimääräinen itävyys oli 91,5 % ja nurminatojen 87,3 %. Rypsien keskimääräinen itävyys oli 88,7 %. Herneellä keskimääräinen itävyys on kolmanneksi paras viimeiseen 10 kauteen, härkäpavulla vastaavasti alhaisin. Timotein laatu on keskimääräistä ja nurminadoilla tavanomaista alhaisempaa.
Kaikkien lajien keskimääräiset itävyydet olivat edellistä kautta alhaisempia, mutta tulokset eivät poikkea huomattavasti muiden kausien keskimääräisistä itävyyksistä ohraa ja härkäpapua lukuun ottamatta.
Peitattujen ja peittaamattomien sertifiointia varten tarkastettujen kauranäytteiden keskimääräinen itävyys tarkastuskausittain. Kuvasta näkyy, kuinka kauranäytteiden keskimääräinen itävyys on ollut tasaista viime kausina. (Lähde: Ruokaviraston tutkimus- ja valvontatietopalvelu, Siementen laatu).
Tilaustutkimusnäytteitä ennätysmäärä
Tilaustutkimusnäytteitä ovat siemenpakkaamojen raakaeränäytteet ja viljelijöiden TOS-näytteet. Niitä tarkastettiin päättyneellä kaudella liki 1500 kpl, mikä on ennätysmäärä laboratoriossa. Korkea näytemäärä heijasteli selvää huolta siemenen laadusta. Myös sertifiointia varten tarkastettavaksi lähetettyjä näytteitä tutkittiin viime kausia enemmän (reilu 4500 näytettä).
Tilaustutkimuksena idätettyjen peitattujen kaurojen keskimääräinen itävyys oli 91,1, %, ohrien 88,4 % ja kevätvehnien 88,5 %. Vastaavat arvot peittaamattomille näytteille olivat 87,5 %, 87,2 % ja 87,5 %. Verrattuna edellisiin kausiin kauralla ja kevätvehnällä arvot edustavat keskimääräistä tasoa, ohralla alhaisempaa tasoa. Tilaustutkimusherneiden keskimääräinen itävyys oli 82,4 %.
Luomunäytteiden itävyys myös kelvollista
Päättyneellä kaudella tarkastettiin 255 luomusiemeneksi tarkoitettua sertifiointinäytettä, mikä oli noin 100 vähemmän kuin edellisellä kaudella. Luomukaurojen keskimääräinen itävyys oli 92,4 %, ohrien 89,3 % ja kevätvehnien 91,6 %. Keskimääräiset itävyydet ovat vähän alhaisemmat edellisiin kausiin verrattuna.
Luonnonmukaisesti tuotettuja siemeneriä hylätään suhteessa enemmän kuin tavanomaisesti tuotettuja. Tavanomaisesti tuotetuissa erissä korostuu liian alhainen itävyys hylkäyssyynä. Luomusiemenissä hylkäyksiä tulee myös siemenen lajipuhtaudesta eli näytteessä on liikaa kuin muiden tutkittavan lajin siemeniä joko kappalemääräisesti tai prosentuaalisesti.
Ajantasaiset itävyystulokset Ruokaviraston tutkimus- ja valvontatietopalvelussa: Siementen laatu.
Lisätietoja:
Jaana Laurila, jaana.laurila@ruokavirasto.fi