Syksyn sateet laskivat kevätvehnän ja rukiin sakolukua. Punahomeen aiheuttamaa DON-hometoksiinia on mitattu paljon tämän vuoden viljasadossa. Tiedot viljasadon laadusta ja määrästä vuonna 2023 ovat tässä vaiheessa vielä ennakkotietoja. Tietoa on koottu eri alueilta Suomesta ja se perustuu otokseen kuuluvilta maatiloilta lähetettyihin näytteisiin.
Taulukko (excel 24.11.2023)
Kevätvehnällä korkea proteiinipitoisuus
Syksyn 451 miljoonan kilon kevätvehnäsadosta 179 miljoonaa kiloa eli 40 prosenttia ja 281 miljoonan kilon syysvehnäsadosta 20 miljoonaa kiloa eli 7 prosenttia on hehtopainoltaan vähintään 78 kiloa, sakoluvultaan 180 sekuntia ja valkuaispitoisuudeltaan 12,5 prosenttia. Jos valkuaispitoisuutta lasketaan 11,0 prosenttiin, täyttää kevätvehnäsadosta 40 ja syysvehnäsadosta 50 prosenttia oheisen vaatimuksen. Kevätvehnällä yleisimmin näytteen sakoluku on alle 180 sekuntia ja syysvehnällä valkuainen alle 11,0 prosenttia, jos oheinen laatutavoite ei täyty.
Kevätvehnän keskimääräinen sakoluku on 191 ja syysvehnän 312 sekuntia. Syysvehnän sakoluvut ovat korkeita, 92 prosentissa tutkituista syysvehnänäytteistä sakoluku on yli 180. Vastaava osuus kevätvehnällä on 63 prosenttia. Kevätvehnän keskimääräinen proteiinipitoisuus 15,0 prosenttia on korkea, mutta syysvehnällä jäädään alle pidemmän ajan keskiarvon proteiinipitoisuuden ollessa 11,3 prosenttia. Kevätvehnän keskimääräinen hehtopaino on 78,7 kiloa ja syysvehnä 81,0 kiloa.
Kevätvehnänäytteistä 16 prosentin kohdalla laatua heikentää myös pikamenetelmällä mitattu elintarvikeraja-arvon 1250 µg/kg ylittävä DON (deoksinivalenoli) -hometoksiinipitoisuus.
Rukiin keskimääräinen sakoluku on 140 sekuntia ja hehtopaino 77,2 kiloa. Rukiin 91 miljoonan kilon sadosta 43 prosenttia on hehtolitrapainoltaan yli 71 kiloa ja sakoluvultaan yli 120.
Kaurasato: DON-hometoksiineja löytyy
Kaurasadosta 80 prosenttia eli 801 miljoonaa kiloa on hehtopainoltaan vähintään 52 kiloa. Elintarvikekauran yleisen 58 kilon hehtopainovaatimuksen täyttää kahdeksan prosenttia sadosta eli 82 miljoonaa kiloa. Kaurasadosta lähes kolmannes on hehtopainoltaan vähintään 54 kiloa ja pieniä jyviä on enintään 7 prosenttia.
Kauran keskimääräinen hehtopaino on 54,4 kiloa, mikä on noin kilon pidemmän ajan keskiarvo matalampi. Kauran jyväkoko on myös pidemmän ajan keskiarvoa parempi, kun pienten jyvien määrä on keskimäärin 5,5 prosenttia. Kauran keskimääräinen valkuaispitoisuus on 12,9 prosenttia. Kauralla satoarvion mediaani on näytteillä 3 200 kiloa hehtaarilta, kun vastaava arvio viime vuonna oli 3 900 kiloa hehtaarilta.
Kaurasadossa löytyy DON-hometoksiineja, mikä heikentää sadon laatua. Lähes viidennes tutkituista näytteistä ylittää pika-analyysillä mitattuna EU-lainsäädännön DON raja-arvon elintarvikekauralle (1750 µg/kg). Puintien edetessä keskimääräiset DON-pitoisuuden ovat nousseet ja alueellista vaihtelua esiintyy. Satakunnassa, Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa on tutkittujen näytteiden perusteella suurin riski, että elintarvikekäytön raja-arvo ylittyy.
Tänä syksynä kauranäytteistä on mitattu myös hyvin korkeita DON-tuloksia, jolloin pitoisuus ylittää rehukäytön suositusarvon (8000 µg/kg). Kotieläintilojen olisi tärkeää tietää kauran hometoksiinipitoisuus ennen sen käyttöä rehuna. Viljan hometoksiinianalyysejä tekevät kaupalliset laboratoriot sekä teollisuuden ja viljan vastaanotto.
Ohran hehtopaino kevyt
Rehuohrasadosta 47 prosenttia eli 418 miljoonaa kiloa on hehtopainoltaan vähintään 64 kiloa, mikä on yli puolet vähemmän kuin 2022. Keskimääräinen hehtopaino on 62,8 kiloa. Ohran hehtopaino on laskenut lähes kolme kiloa vuodesta 2022. Rehuohran keskimääräinen proteiinipitoisuus on 12,2 ja tärkkelyspitoisuus 59,7 prosenttia. Ohran jyväkoko on pienempi kuin vuonna 2022.
Mallasohran keskimääräinen proteiinipitoisuus on 11,4 ja lajittelutulos 92,3 prosenttia. Mallasteollisuuden valkuaispitoisuuden ja lajitteluasteen vaatimukset täyttää mallasohrasadosta noin puolet eli noin 95 miljoonaa kiloa, mutta osuus tulee tarkentumaan lopullisessa tilastossa. Ruokaviraston laatuseurannassa ei määritetä mallasohran itävyyttä.
Viljan laatu- ja satotiedot on koostettu yhdistämällä Luken keräämät satotiedot ja Ruokaviraston viljasadon laatu- ja turvallisuusseurannan näytteiden tulokset. Laatu- ja turvallisuusseuranta on otostutkimus, jossa on edustettuna erilaisia maatiloja kattavasti koko Suomesta. Näytepyyntö lähetettiin heinäkuussa noin 1300 viljelijälle. Tiedot tarkentuvat lopullisiksi helmikuussa 2023, jolloin satomäärien laskemisessa on käytettävissä kaikilta otokseen kuuluvilta maatiloilta saadut tarkistetut satotiedot ja kaikkien lähetettyjen näytteiden tulokset.
Viljasadon määrästä tietoa Luonnonvarakeskuksen sivuilta.
Ruokaviraston Avoin tieto -sivustolla ajantasaista viljan laatutietoa Avoin tieto
Kuva 1. Ohrasato, jossa hehtolitrapaino on vähintään 64 kiloa (% osuus sadosta) vuosina 2010–2023.
Yhteystiedot:
yksikönjohtaja Elina Sieviläinen, puhelin 040 848 6094, elina.sievilainen@ruokavirasto.fi
erikoistutkija Anne Mäittälä, puhelin 040 740 1300, anne.maittala@ruokavirasto.fi