Viljasadon 2024 laatua heikensi punahomeet ja matalat hehtopainot. Punahomeen tuottamaa DON-hometoksiinia mitattiin paljon syksyn viljasadosta.
Ruokaviraston kasvianalytiikka ja Luonnonvarakeskus julkaisivat tärkeimmät tiedot kotimaisen viljan viljelyaloista, viljasadosta ja sadon laadusta. Viljasadon laatu- ja turvallisuusseurannan tutkimustulokset julkaistiin syksyllä 2024 Ruokaviraston Tutkimus- ja valvontatietopalvelussa (Avoin tieto: kasvit) ja tulokset on yhdistetty Luonnonvarakeskuksen lopullisen satotilaston kanssa. Alueelliset tiedot on esitetty vuodelta 2024, keskilaadun tiedot vuosilta 2005–2024 ja luomuviljan tiedot vuosilta 2013–2024.
Taulukko (excel 20.2.2025)
Leipäviljan sakoluvut korkeita
Syksyn 552 miljoonan kilon kevätvehnäsadosta 282 miljoonaa kiloa eli 51 prosenttia ja 199 miljoonan kilon syysvehnäsadosta 65 miljoonaa kiloa eli 33 prosenttia oli hehtopainoltaan vähintään 78 kiloa, sakoluvultaan 180 sekuntia ja valkuaispitoisuudeltaan 12,5 prosenttia. Jos valkuaisen vähimmäispitoisuuden tavoite lasketaan 11,0 prosenttiin, täytti kevätvehnäsadosta 57 ja syysvehnäsadosta 59 prosenttia oheisen vaatimuksen. Sekä kevät- että syysvehnällä näytteen hehtolitrapaino oli yleisimmin alle 78 kiloa, jos oheinen laatutavoite ei täytynyt.
Kevätvehnän keskimääräinen hehtolitrapaino oli 77,5 kiloa ja syyvehnän 78,5 kiloa. Kevätvehnän hehtolitrapaino oli yli kaksi kiloa pidemmän ajan keskiarvoa alhaisempi. Sakoluvut olivat korkeita, kevätvehnän keskimääräinen sakoluku oli 316 ja syysvehnän 333 sekuntia. Tutkituissa kevätvehnä- ja syysvehnänäytteissä 90 prosentissa oli sakoluku yli 220. Kevätvehnän keskimääräinen valkuaispitoisuus oli 14,2 ja syysvehnän 12,6 prosenttia. Vehnän keskimääräiset valkuaispitoisuudet olivat pidemmän ajan keskiarvoa korkeammat.
Tutkituista kevätvehnänäytteistä noin 45 prosenttia ylitti elintarvikevehnän DON (deoksinivalenoli) -hometoksiinipitoisuuden raja-arvon 1000 µg/kg. Erityisen heikko tilanne oli Pohjanmaan alueilla.
Rukiin keskimääräinen sakoluku oli 184 sekuntia ja hehtopaino 75 kiloa. Rukiin 44 miljoonan kilon sadosta 89 prosenttia oli hehtolitrapainoltaan yli 71 kiloa ja sakoluvultaan yli 120.
Kaurasato: DON-hometoksiineja löytyy
Kaurasadosta 85 prosenttia eli 1028 miljoonaa kiloa oli hehtopainoltaan vähintään 52 kiloa. Elintarvikekauran yleisen 58 kilon hehtopainovaatimuksen täytti 14 prosenttia sadosta eli 166 miljoonaa kiloa. Kaurasadosta yli kolmannes oli hehtopainoltaan vähintään 54 kiloa ja pieniä jyviä on enintään 7 prosenttia.
Kauran keskimääräinen hehtopaino oli 54,3 kiloa, mikä on noin kilon pidemmän ajan keskiarvoa matalampi. Kauran jyväkoko oli myös pidemmän ajan keskiarvoa heikompi, kun pienten jyvien määrä oli keskimäärin 7,6 prosenttia. Kauran keskimääräinen valkuaispitoisuus oli 12,3 prosenttia.
Kaurasadossa löytyi DON-hometoksiineja, mikä heikensi sadon laatua. Noin neljännes tutkituista näytteistä ylitti elintarvikekauran EU-lainsäädännön DON raja-arvon 1750 µg/kg. Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja -Karjalassa, Pirkanmaalla, Etelä-Savossa sekä Pohjanmaalla on tutkittujen näytteiden perusteella suurin riski, että elintarvikekäytön raja-arvo ylittyy.
Tänä syksynä sekä kevätvehnä- että kauranäytteistä mitattiin myös hyvin korkeita DON-tuloksia, jolloin pitoisuus ylitti rehukäytön suositusarvon (8000 µg/kg). Kotieläintilojen olisi tärkeää tietää viljan hometoksiinipitoisuus ennen sen käyttöä rehuna. Hometoksiinianalyysejä tekevät kaupalliset laboratoriot sekä teollisuuden ja viljan vastaanotto.
Ohran hehtopaino kevyt
Rehuohrasadosta 60 prosenttia eli 579 miljoonaa kiloa oli hehtopainoltaan vähintään 64 kiloa. Ohran keskimääräinen hehtopaino 63,7 kiloa oli noin kilon pidemmän ajan keskiarvoa matalampi. Rehuohran keskimääräinen proteiinipitoisuus oli 12,0 ja tärkkelyspitoisuus 59,6 prosenttia. Ohran jyväkoko oli suurempi kuin vuonna 2023.
Mallasohran keskimääräinen proteiinipitoisuus oli 11,8 ja lajittelutulos 87,7 prosenttia. Mallasteollisuuden valkuaispitoisuuden ja lajitteluasteen vaatimukset täytti 43 prosenttia mallasohrasadosta eli 82 miljoonaa kiloa. Ruokaviraston laatuseurannassa ei määritetä mallasohran itävyyttä.
Tietojen taustaa
Tiedot saatiin yhdistämällä Ruokaviraston kasvianalytiikan viljasadon laatu- ja turvallisuusseurannan viljanäytteiden tutkimustulokset ja Luonnonvarakeskuksen satotilaston tiedot. Laatu- ja turvallisuusseuranta on otostutkimus, jossa näytepyyntö lähetettiin noin 1000 viljelijälle. Otoksessa on edustettuna koko Suomi ja eri kokoisia maatiloja. Taulukossa on myös luomuviljan keskilaatutiedot. Laatutavoitteet ovat tilastossa vuosittain vakioitu ja ne on johdettu keskimääräisistä peruslaadun tavoitteista.
Viljasadon määrästä tietoa Luonnonvarakeskuksen sivuilta
Viljasadon laadusta tietoa Ruokaviraston Tutkimus- ja valvontatietopalvelussa (Avoin tieto: kasvit)
Lisätietoa Ruokaviraston kasvianalytiikkayksiköstä