Viljasadon 2024 keskimääräiset hehtolitrapainot ovat matalia ja punahomeen aiheuttamaa DON-hometoksiinia on todettu tämän vuoden viljasadossa paljon. Tilastot viljasadon laadusta ja määrästä vuonna 2024 ovat tässä vaiheessa vielä ennakkotietoja. Tietoa on koottu eri alueilta Suomesta ja se perustuu otokseen kuuluvilta maatiloilta lähetettyihin näytteisiin.
Taulukko (excel 28.11.2024)
Vehnän sakoluvut korkeita
Syksyn 554 miljoonan kilon kevätvehnäsadosta 302 miljoonaa kiloa eli 54 prosenttia ja 202 miljoonan kilon syysvehnäsadosta 72 miljoonaa kiloa eli 36 prosenttia on hehtolitrapainoltaan vähintään 78 kiloa, sakoluvultaan 180 sekuntia ja valkuaispitoisuudeltaan 12,5 prosenttia. Jos valkuaispitoisuutta lasketaan 11,0 prosenttiin, täyttää kevätvehnäsadosta 60 ja syysvehnäsadosta 64 prosenttia oheisen vaatimuksen. Sekä kevätvehnällä että syysvehnällä näytteen hehtolitrapaino on yleisimmin alle 78 kiloa, jos oheinen laatutavoite ei täyty.
Kevätvehnän keskimääräinen hehtolitrapaino on 77,5 kiloa ja syyvehnän 78,5 kiloa. Kevätvehnän hehtolitrapaino on yli kaksi kiloa pidemmän ajan keskiarvoa alhaisempi. Sakoluvut ovat korkeita, kevätvehnän keskimääräinen sakoluku on 314 ja syysvehnän 337 sekuntia. Tutkituissa kevätvehnänäytteissä 89 prosentissa on sakoluku yli 220, vastaava luku syysvehnällä on 92 prosenttia. Valkuaispitoisuus on kaikissa tutkituissa kevätvehnänäytteissä hyvä. Sekä kevät- että syysvehnän keskimääräiset valkuaispitoisuudet ovat pidemmän ajan keskiarvoa korkeammat. Kevätvehnän keskimääräinen valkuaispitoisuus on 14,2 ja syysvehnän 12,6 prosenttia.
Tutkituista kevätvehnänäytteistä noin 45 prosenttia ylittää elintarvikevehnän DON (deoksinivalenoli) -hometoksiinipitoisuuden raja-arvon 1000 µg/kg. Erityisen heikko tilanne on Pohjanmaan alueilla.
Rukiin keskimääräinen sakoluku on 184 sekuntia ja hehtolitrapaino 75,0 kiloa. Rukiin 44 miljoonan kilon sadosta 89 prosenttia on hehtolitrapainoltaan yli 71 kiloa ja sakoluvultaan yli 120. Lainsäädännöllisen torajyvien enimmäispitoisuuden raja-arvo ylittyi noin neljänneksessä tutkituista näytteistä, osuus on selvästi korkeampi kuin viime vuosina.
Kaurasato: DON-hometoksiineja löytyy
Kaurasadosta 88 prosenttia eli 1069 miljoonaa kiloa on hehtolitrapainoltaan vähintään 52 kiloa. Elintarvikekauran yleisen 58 kilon hehtolitrapainovaatimuksen täyttää 16 prosenttia sadosta eli 199 miljoonaa kiloa. Kaurasadosta noin kolmannes on hehtolitrapainoltaan vähintään 54 kiloa ja pieniä jyviä on enintään 7 prosenttia.
Kauran keskimääräinen hehtolitrapaino on 54,3 kiloa, mikä on noin kilon pidemmän ajan keskiarvo matalampi. Kauran jyväkoko on myös pidemmän ajan keskiarvoa heikompi, kun pienten jyvien määrä on keskimäärin 7,4 prosenttia. Kauran keskimääräinen valkuaispitoisuus on 12,3 prosenttia. Kauralla satoarvion mediaani on näytteillä 3 500 kiloa hehtaarilta, kun vastaava arvio viime vuonna oli 3 200 kiloa hehtaarilta.
Tutkituista näytteistä lähes neljännes ylittää elintarvikekauran DON raja-arvon 1750 µg/kg. DON-pitoisuuksissa esiintyy alueellista vaihtelua. Selvästi yli puolet tutkituista näytteistä ylittää elintarvikekäytön raja-arvon Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Suuri riski elintarvikekäytön raja-arvon ylittymiseen on myös Pirkanmaalla, Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla tutkittujen näytteiden perusteella. Noin viidennes tutkituista kauranäytteistä on hehtopainoltaan vähintään 55 kiloa, pieniä jyviä on enintään 5 prosenttia ja DON-hometoksiinipitoisuus on alle EU-lainsäädännössä elintarvikekauralla asetetun raja-arvon 1750 µg/kg.
Myös hyvin korkeita DON-hometoksiinipitoisuuksia on mitattu näytteistä, jolloin toksiinipitoisuus ylittää rehukäytön suositusarvon 8000 µg/kg. Tämän vuoksi kotieläintiloilla olisi tärkeää tietää kauran hometoksiinipitoisuus ennen rehukäyttöä.
Ohran hehtolitrapaino matala
Rehuohrasadosta 63 prosenttia eli 606 miljoonaa kiloa on hehtolitrapainoltaan vähintään 64 kiloa. Keskimääräinen hehtolitrapaino 63,7 kiloa on noin kilon pidemmän ajan keskiarvoa matalampi. Rehuohran keskimääräinen valkuaispitoisuus on 12,1 ja tärkkelyspitoisuus 59,5 prosenttia. Ohran jyväkoko on suurempi kuin vuonna 2023.
Tutkituista ohranäytteistä noin kolmannes ylittää DON-hometoksiinipitoisuuden raja-arvon 1 000 µg/kg, mutta rehukäytön suositusarvo ei ylity tutkituissa näytteissä.
Mallasohran keskimääräinen valkuaispitoisuus on 11,8 ja lajittelutulos 87,7 prosenttia. Mallasteollisuuden valkuaispitoisuuden ja lajitteluasteen vaatimuksen täyttää mallasohrasadosta reilu puolet eli noin 110 miljoonaa kiloa, mutta osuus tulee tarkentumaan lopullisessa tilastossa. Ruokaviraston laatuseurannassa ei määritetä mallasohran itävyyttä.
Viljan laatu- ja satotiedot on koostettu yhdistämällä Luken keräämät satotiedot ja Ruokaviraston viljasadon laatu- ja turvallisuusseurannan näytteiden tutkimustulokset. Laatu- ja turvallisuusseuranta on otostutkimus, jossa on edustettuna erilaisia maatiloja kattavasti koko Suomesta. Näytepyyntö lähetettiin heinäkuussa noin 1000 viljelijälle. Tilastot tarkentuvat lopullisiksi helmikuussa 2024.
Viljasadon määrästä tietoa Luonnonvarakeskuksen sivuilta.
Viljasadon laadusta tietoa Ruokaviraston Avoin tieto -sivustolla
Yhteystiedot:
erikoistutkija Anne Mäittälä, puhelin 040 740 1300, anne.maittala@ruokavirasto.fi
yksikönjohtaja Elina Sieviläinen, puhelin 040 848 6094, elina.sievilainen@ruokavirasto.fi