Sadon 2024 keskimääräiset hehtolitrapainot ovat matalia ja punahomeen aiheuttamaa DON-hometoksiinia on todettu tämän vuoden viljasadossa paljon. Tiedot viljasadon laadusta 2024 ovat tässä vaiheessa vielä ennakkotietoja. Keskiarvotiedot perustuvat noin 800 tutkittuun näytteeseen. Laatutiedot tarkentuvat vielä tulevien viikkojen aikana, kun tuloksia saadaan lisää.
Hometoksiineja löytyy kaurasta
Kauran keskimääräinen hehtolitrapaino on tähän mennessä tutkituissa näytteissä 54,2 kiloa, joka on yli kilon pidemmän ajan keskiarvoa matalampi. Rehukäyttöä kuvaavan vähintään 52 kilon hehtolitrapainon tavoitteen täyttää 83 prosenttia näytteistä ja elintarvikekauran yleisen vähintään 58 kilon hehtolitrapainon tavoitteen täyttää 10 prosenttia näytteistä. Pienten jyvien määrä on tutkituissa näytteissä keskimäärin 7,2 prosenttia. Noin viidennes tutkituista kauranäytteistä on hehtopainoltaan vähintään 55 kiloa, pieniä jyviä on enintään 5 prosenttia ja DON (deoksinivalenoli) -hometoksiinipitoisuus on alle EU-lainsäädännössä elintarvikekauralla asetetun raja-arvon 1750 µg/kg.
DON-hometoksiinit heikentävät kaurasadon laatua. Tutkituista näytteistä lähes neljännes ylittää pika-analyysillä mitattuna DON raja-arvon 1750 µg/kg. DON-pitoisuuksissa esiintyy alueellista vaihtelua. Suurin riski elintarvikekäytön raja-arvon ylittymiseen on Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa tutkittujen näytteiden perusteella. Myös Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Etelä-Savossa yli neljännes tutkituista näytteistä ylittää raja-arvon.
Myös hyvin korkeita DON-pitoisuuksia on mitattu näytteistä, jolloin DON-pitoisuus ylittää rehukäytön suositusarvon 8000 µg/kg. Tämän vuoksi kotieläintiloilla olisi tärkeää tietää kauran hometoksiinipitoisuus ennen rehukäyttöä.
Kauralla satoarvion mediaani on laatuseurantaan tähän mennessä kirjattujen näytteiden osalta 3 500 kiloa hehtaarilta, kun vastaava arvio viime vuonna oli 3 200 kiloa hehtaarilta.
Kevätvehnän proteiinipitoisuus korkea
Tutkituista kevätvehnänäytteistä noin 40 prosenttia on proteiinipitoisuudeltaan vähintään 12,5 prosenttia, sakoluvultaan vähintään 180 sekuntia ja hehtolitrapainoltaan vähintään 78 kiloa. Jos proteiinipitoisuuden tavoitetta lasketaan 11,0 prosenttiin, niin 47 prosenttia näytteitä täyttää tavoitteet.
Kevätvehnällä noin puolet tutkituista näytteistä on hehtolitrapainoltaan alle 78 kiloa. Kevätvehnän keskimääräinen hehtolitrapaino on 77,8 kiloa ja syyvehnän 78,9 kiloa. Kevätvehnän hehtolitrapaino on noin kaksi kiloa pidemmän ajan keskiarvoa alhaisempi.
Sakoluvut ovat korkeita, kevätvehnän keskimääräinen sakoluku on 314 ja syysvehnän 331 sekuntia. Tutkituissa kevätvehnänäytteissä 91 prosentissa on sakoluku yli 220, vastaava luku syysvehnällä on 94 prosenttia.
Proteiinipitoisuus on kaikissa tutkituissa kevätvehnänäytteissä hyvä. Sekä kevät- että syysvehnän keskimääräiset proteiinipitoisuudet ovat pidemmän ajan keskiarvoa korkeammat. Kevätvehnän keskimääräinen proteiinipitoisuus on 14,2 prosenttia ja syysvehnän 12,4 prosenttia. Tutkituista kevätvehnänäytteistä noin 40 prosenttia ylittää DON raja-arvon 1000 µg/kg.
Rukiin keskimääräinen sakoluku on 178 sekuntia ja hehtolitrapaino 75,4 kiloa.
Ohran hehtopaino on matala
Keskimääräinen hehtolitrapaino on 63,6 kiloa. Rehukäyttöä kuvaavan vähintään 64 kilon hehtolitrapainon laadun täyttää 46 prosenttia tutkituista näytteistä, mikä on lähes yhtä heikko osuus kuin sadon 2023 osuus 40 prosenttia. Rehuohran keskimääräinen proteiinipitoisuus on 12,0 ja tärkkelyspitoisuus 59,6 prosenttia. Pieniä jyviä alle 2,2 mm:n seulan on keskimäärin ohrassa 7,1. Myös ohralla on mitattu raja-arvon ylittäviä DON-hometoksiinipitoisuuksia. Noin kolmannes tutkituista näytteistä ylittää DON-raja-arvon 1000 µg/kg.
Kaura- ja vehnänäytteistä on mitattu myös hyvin korkeita DON-pitoisuuksia, jolloin pitoisuus ylittää rehukäytön suositusarvon 8000 µg/kg. Viljan hometoksiinianalyysejä tekevät mm. teollisuuden ja viljakaupan vastaanotto sekä kaupalliset laboratoriot.
Ruokaviraston Avoin tieto -sivusto päivittyy joka päivä, kun uusia viljan laadun tuloksia on saatavilla.
Ruokaviraston toteuttama viljasadon laatu- ja turvallisuusseuranta on otostutkimus, jossa on edustettuna koko Suomi, eri tuotantosuunnat ja eri kokoisia maatiloja. Otoksen noin 1000 maatilalle on lähetetty näytepyyntökirje heinäkuussa.