Lopullisessa satotilastossa näkyy kasvukauden 2021 vaikeudet sekä viljasadon laadussa että määrässä. Erityisesti kevätviljoilla 2021 kasvukauden kuivuuden vuoksi jäi sato pienemmäksi ja viljan jyvät pieniksi ja kevyiksi. DON-hometoksiinipitoisuudet olivat onneksi alhaisia sekä vehnällä ja kauralla.
Ruokaviraston kasvianalytiikka ja Luonnonvarakeskus julkaisivat tärkeimmät tiedot kotimaisen viljan viljelyaloista, viljasadosta ja sadon laadusta. Alueelliset tiedot on esitetty vuodelta 2021, keskilaadun tiedot vuosilta 2005 – 2021 ja luomuviljan tiedot vuosilta 2013 – 2021. Viljasadon laatu- ja turvallisuusseurannan tutkimustulokset julkaistiin jo syksyllä Ruokaviraston Avoin tieto -sivustolla ja tulokset on nyt yhdistetty Luonnonvarakeskuksen lopulliseen satotilastoon.
Leipäviljojen laatu oli hyvä
Vuonna 2021 vehnäsato oli yhteensä 677,7 miljoonaa kiloa, joka on vuosikymmenen pienimpiä. Tästä sadosta 42 prosenttia kevätvehnällä (174 miljoonaa kiloa) ja 22 prosenttia syysvehnällä (58 miljoonaa kiloa) oli hyvää eli täytti leipävehnän peruslaatutavoitteet. Peruslaadun tavoitteina tilasto käytti 78 kilon hehtolitrapainoa, 12,5 prosentin proteiinipitoisuutta ja 180 sekunnin sakolukua. Kevätvehnällä laatua vuonna 2021 alensi muiden kevätviljojen tapaan matala hehtolitrapaino ja lisäksi myöhäisimpien puintien matalaksi laskenut sakoluku. Syysvehnällä proteiinipitoisuus oli laatutavoitetta matalampi.
Laatutavoitteet vaihtelevat sekä satovuosittain että käyttäjän tarpeiden mukaan, joten tilastossa käytettyjen laatutavoitteiden alle jäänyttä vehnää käytetään myös leipävehnänä. Vehnän laatu arvioitiin myös matalammalla 11 prosentin proteiinipitoisuudella (sakoluku 180, hehtolitrapaino 78 kiloa), jolloin tavoitteet täyttyivät kevätvehnällä 55 prosentilla ja syysvehnällä 63 prosentilla sadosta (yhteensä 395 miljoonaa kiloa).
Kevätvehnän keskimääräinen hehtopaino oli 78,9 kiloa ja syysvehnällä 80,1 kiloa. Tutkittujen näytteiden keskimääräinen proteiinipitoisuus on kevätvehnällä 13,7 prosenttia ja syysvehnällä 11,5 prosenttia. Syysvehnän keskimääräinen sakoluku on 403 ja kevätvehnän 242 sekuntia. Sakoluvut jäivät alle 180 sekunnin lähes kolmanneksessa tutkituista kevätvehnänäytteessä.
Eri viljalajeille on asetettu EU lainsäädännössä raja-arvot Fusarium-suvun sienten tuottamalle DON (deoksinivalenoli) -homemyrkylle. Elintarvikevehnälle EU-lainsäädännössä asetettu raja-arvo on 1250 mikrogrammaa/kilo, joka ylittyi vain 3 prosentissa tutkituista kevätvehnänäytteistä.
Ruissato oli 66,8 miljoonaa kiloa. Sadosta 94 prosenttia oli hehtolitrapainoltaan yli 71 kiloa ja sakoluvultaan yli 120. Rukiin keskimääräinen sakoluku on 251 sekuntia ja hehtopaino 77,2 kiloa
Kauran jyväkoko kärsi kasvukauden kuivuudesta
Kauran keskimääräinen hehtopaino 53,0 kiloa oli yli kaksi kiloa kevyempää kuin vuonna 2020. Kauran pienten jyvien keskimääräinen pitoisuus oli korkein 10 vuoden seurantajaksolla. Pieniä jyviä oli kauralla 10,8 prosenttia, kun vastaava luku oli viime vuonna 7,0 prosenttia. Noin 790 miljoonan kilon kaurasadosta 52 kilon hehtolitrapainon tavoitteen täytti 71 prosenttia eli 558 miljoonaa kiloa, mikä on määrällisesti lähes puolet vähemmän kuin vuonna 2020. Elintarvikekauran 58 kilon hehtolitrapainon saavutti neljännes sadosta (208 miljoonaa kiloa). Kuten vehnällä, myös kauralla käytettiin tilastossa vakioituja laatutavoitteita, jotka käyttäjän mukaan vaihtelevat. Esimerkiksi neljännes kaurasadosta oli hyvää, jos käytettiin tavoitteina vähintään 54 kilon hehtolitrapainoa ja pieniä jyviä sai olla enintään 7 prosenttia.
Elintarvikkeeksi käytettävän kauran raja-arvo DON-hometoksiinille on 1750 mikrogrammaa/kilo. DON–hometoksiinipitoisuudet olivat tutkituissa kauranäytteissä matalia, eikä yksikään tutkituista näytteistä ylittänyt tätä rajaa.
Ohran hehtopaino oli matala
Kasvukauden 2021 ohralla hehtolitrapaino oli matala, kuten muillakin kevätviljoilla viime vuonna (keskiarvo 63,1 kiloa). Noin 870 miljoonan kilon rehuohrasadosta 62 prosenttia eli 544 miljoonaa kiloa oli hehtopainoltaan vähintään 64 kiloa. Ohran jyväkoko oli pienempi kuin vuonna 2020. Rehuohran keskimääräinen proteiinipitoisuus oli 13,0 prosenttia eli laskennallisesti ohrasadosta saatiin proteiinia yhteensä 11,3 miljardia kiloa.
Mallasohran keskimääräinen valkuaispitoisuus on 12,9 ja lajittelutulos 89,0 prosenttia. Lopullisessa satotilastossa mallasohrasadosta 18 prosenttia eli noin 29 miljoonaa kiloa täytti mallasteollisuuden laatutavoitteista proteiinipitoisuuden (<11,5 prosenttia) ja lajitteluasteen (>85 prosenttia) vaatimukset. Laatua heikentää mallaskäyttöön liian korkea proteiinipitoisuus. Tulos on hieman parempi kuin aiemmin esitetyssä satotilaston ennakossa ja myös mallasohralla käyttäjä päättää, mitä laatua voi käyttää. Ruokaviraston laatuseurannassa ei määritetä mallasohran itävyyttä.
Taustaa
Nyt julkaistussa lopullisessa satotilastossa on yhdistetty Luonnonvarakeskuksen satotilasto ja tuloksia Ruokaviraston kasvianalytiikan viljasadon laatuseurannasta. Sadon määrän lisäksi nähdään, mikä osa sadosta oli hyvää. Viljan laadun tutkimustulokset on jo syksyllä julkaistu Ruokaviraston Avoin tieto -sivustolla. Avoin tieto julkaisi tuloksia päivittäin sitä mukaa kun tutkimuksia valmistui.
Laatuseuranta on otostutkimus, jossa näytepyyntö lähetetty 1500 viljelijälle. Otoksessa on edustettuna koko maa ja eri kokoiset maatilat. Viljelyalat, sadon määrä ja laatu on koostettu oheiseen taulukkoon. Vuoden 2021 tiedot on esitetty lisäksi alueittain. Taulukossa on myös luomuviljan keskilaatutiedot. Laatu arvioitiin siten, että viljalajikohtaiset laatutavoitteet on huomioitu (esim. hehtolitrapaino, proteiinipitoisuus ja leipäviljoilla sakoluku). Laatutavoitteet ovat tilastossa vuosittain vakiot ja ne on johdettu keskimääräisistä peruslaadun tavoitteista. Käytännössä laatutavoitteet voivat vaihdella sekä satovuosittain että käyttäjien tarpeiden mukaan.
Lisätietoa
Ruokaviraston Avoin tieto -sivustolla lisää viljan laatutietoa esimerkiksi lajikkeittain https://avointieto.ruokavirasto.fi/#/kasvi/viljasadon-laatu
Ruokaviraston kasvitutkimukset: https://www.ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/kasvitutkimukset/
Viljasadon määrästä tietoa Luken sivuilta: Satotilasto https://stat.luke.fi/satotilasto