Valvira on julkaissut verkkosivuillaan sidosryhmien kanssa yhteistyössä laaditun Talousvesisäännösten soveltamisohjeen. Siihen on koottu yhdenmukaisen valtakunnallisen valvonnan kannalta tarpeellisia ohjeita. Soveltamisohjeessa käsitellään terveydensuojelulain (763/1994), talousvesiasetuksen (1352/2015), terveydensuojeluasetuksen (1280/1994) ja valtioneuvoston talousveden tuotantoketjun riskienhallinnasta ja omavalvonnasta antaman asetuksen (7/2023) säännöskohtaista soveltamista ja enimmäisarvojen perusteita. Soveltamisohjeessa käsitellyt säädökset tulivat voimaan 12.1.2023 ja uudistustarve johtui uudistuneen juomavesidirektiivin kansallisesta toimeenpanosta.
Talousvesiasetuksen soveltamisohjeessa on kaksi osaa. Osassa I käsitellään talousvesisäännösten soveltamista pykäläkohtaisesti. Osassa II esitetään talousvesisäännöksissä esitettyjen muuttujien enimmäisarvojen perusteita sekä omavalvontaan soveltuvia muuttujia ja menetelmiä. Lisäksi soveltamisohjeessa on 7 liitettä:
Liite 1 Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtävät
Liite 2 Toiminnanharjoittajan tehtävät
Liite 3 Valvontatutkimusohjelmamalli
Liite 4 Näytteenotto talousvedestä
Liite 5 Torjunta-aineet
Liite 6 Vesienhoidon muuttujat
Liite 7 Häiriötilanteen yhteenvetolomake
Talousvesinäytteen ottamista on kuvattu Liitteessä 4. Kuparin, nikkelin ja lyijyn näyte pitää edelleenkin ottaa juoksuttamattomasta vedestä, kun taas muut näytteet tutkitaan juoksutetusta vedestä otetusta näytteestä. Osa talousvesiasetuksen liitteessä I säädetyistä talousveden säännöllisen valvonnan muuttujista voidaan tutkia vaatimusten täyttymiskohdan (eli käyttäjän hanan) sijasta raakavedestä, vedenkäsittelylaitokselta lähtevästä vedestä tai vedenjakeluverkosta.
Liitteet 5 ja 6 ovat avuksi erityisesti talousvettä toimittavien laitosten riskienhallinta- ja omavalvontasuunnitelmaa päivitettäessä. Liitteessä 5 on esitetty Suomessa myyntitilastojen perusteella käytössä olevia ja olleita kasvinsuojeluaineita. Liitteessä 6 vesienhoidon muuttujia, joista voidaan valita muuttujia laitoksen riskiperusteiseen raakavesiseurantaan, jota laitos tekee omavalvonnassaan.
Kokonaan uutta sääntelyä tuli rakennusten vesilaitteistojen riskienhallintaan, josta on oma ohje Valviran verkkosivuilla. Rakennusten vesilaitteistojen riskienhallinta koskee julkisista rakennuksista ns. ensisijaisia tiloja. Lukuun ottamatta sairaaloita ja terveyskeskuksia, kaikki muut ensisijaiset tilat kuuluvat TsL:n 13 §:n mukaan kunnan suunnitelmalliseen terveydensuojelun olosuhdevalvontaan. Sairaalat ja terveyskeskukset kuuluvat valvontaan ainoastaan rakennusten vesilaitteistojen riskienhallinnan valvonnan osalta. Ensisijaisten tilojen valinnassa on kiinnitetty erityistä huomiota legionellabakteerin esiintymisen mahdollisuuteen ja siihen, kuinka alttiita tilojen käyttäjät ovat legionella-infektioiden haitoille.
Lisätietoja: Ylitarkastaja Jaana Kilponen, Valvira, etunimi.sukunimi@valvira.fi