Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus EU 2017/625 säätää virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista ja sen soveltamisalaan kuuluvat elintarvikkeet, rehut, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvinterveys ja kasvinsuojeluaineet. Asetusta alettiin laboratorioita koskevien artiklojen osalta soveltaa joulukuussa 2019.
Kuten tähänkin asti, viralliseen valvontaan ja muihin virallisiin toimiin käytettävät laboratoriot tulee jatkossakin nimetä (EU 2017/625, 37 art). Kansallisessa lainsäädännössä nimeämisestä käytetään vielä toistaiseksi termiä hyväksyminen ja tehtävä on annettu Ruokavirastolle. Valvonta-asetus ei ota kantaa alihankintalaboratorion nimeämiseen, mutta komission näkemyksen mukaan alihankintalaboratoriot, joissa säännöllisesti tutkitaan virallisen valvonnan näytteitä, tulee nimetä. Huomioitavaa on, että myös ulkomaiset alihankintalaboratoriot on nimettävä. Valvonta-asetuksen 37 artiklassa säädetään toisessa EU-jäsenmaassa tai ETA-maassa sijaitsevan laboratorion nimeämisestä. Ehtona ulkomaisen laboratorion nimeämiselle on, että ko. maa on ensin nimennyt laboratorion valvonta-asetuksen mukaan, ja että viranomainen voi auditoida tai tarkastaa laboratorion.
Toimenpiteet, jos laboratorio alihankkii tutkimuksia
Viralliseen valvontaan tai muihin virallisiin toimiin (esim. seurannat, projektit) liittyviä analyysejä säännöllisesti alihankkivan laboratorion tulee selvittää, onko alihankintalaboratorio nimetty asetuksen EU 2017/625 mukaisesti viralliseksi laboratorioksi ja tarvittaessa pyytää laboratoriota hakemaan nimeämistä paikalliselta viranomaiselta. Jos alihankintalaboratorio sijaitsee toisessa jäsenmaassa, eikä laboratoriota ole ko. maassa nimetty viralliseksi laboratorioksi, Ruokavirastokaan ei voi hyväksyä laboratoriota. Tällöin elintarvike-, rehu- ja eläintautitutkimusten säännöllinen alihankinta laboratoriosta ei ole mahdollista.
Ruokavirasto voi joissakin hankalissa tapauksissa pyytää toisen EU- tai ETA-maan viranomaisia nimeämään alihankintaan käytetyn laboratorion. Viranomainen voi joissakin maissa olla haluton nimeämään laboratoriota, jota sillä itsellään ei ole tarve käyttää virallisena laboratoriona, sillä nimeämisestä seuraa viranomaiselle velvoitteita kuten laboratorion auditoinnit. Useissa jäsenmaissa ei aiemmin ole nimetty esimerkiksi yksityisiä laboratorioita virallisiksi laboratorioiksi.
Epäsäännölliseen alihankintaan esim. ruuhka- tai laiterikkotilanteessa voi käyttää ulkomailla sijaitsevaa laboratoriota, jota ei ole nimetty ko. maassa. Suomalaisen alihankintalaboratorion tulee aina olla hyväksytty/nimetty.
Jatkossa suomalaisten hyväksyttyjen laboratorioiden on ilmoitettava Ruokavirastoon tutkimuksista, joita ne alihankkivat säännöllisesti, ja jotka eivät kuulu laboratorion omaan akkreditoituun pätevyysalueeseen. Alla listatut tiedot alihankintatutkimuksista voi jo nyt toimittaa Ruokavirastoon esimerkiksi muutosilmoituksen yhteydessä.
- Tutkittava muuttuja
- Menetelmä
- Laboratorio, josta tutkimus alihankintaan
- Onko menetelmä akkreditoitu
- Alihankintalaboratorion akkreditoitu pätevyysalue
Lisää aiheesta verkkosivuillamme:
Aihe oli esillä myös Ajankohtaista laboratorionrintamalla -tilaisuudessa 2019 ja 2020.
Lisätietoja:
Taija Rissanen, p. 0505746308, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi.