ISO standardoinnin elintarvikemikrobiologian työryhmä (4.12.2020)
ISO standardoinnin elintarvikemikrobiologian työryhmän SC 9 nettisivut on julkaistu ja sieltä löytyy ohjeistusta ja tukimateriaalia (koulutusmateriaalia, laskureita, ym.) moniin standardeihin liittyen. Ohjeita ja taustoitusta löytyy mm. validointi- ja verifiointistandardien käytöstä (standardisarja ISO 16140). Elatusaineiden laadunvarmistusstandardin (ISO 11133) osalta löytyy hyödyllinen taulukko ja mittausepävarmuusstandardin (ISO 19036) osalta mittausepävarmuuslaskuri.
Tutustu ISO/TC 34 'Food products'/ SC 9 'Microbiology' nettisivuihin
Lisätietoja: erikoistutkija Saija Hallanvuo, saija.hallanvuo@ruokavirasto.fi (puheenjohtaja SFS:n elintarvikeanalytiikan standardien seurantaryhmässä SR 209/TR 3 Mikrobiologiset menetelmät)
Ohje Listeria monocytogenes -bakteerin hallintaan pakastevihannesten tuotannossa (4.12.2020)
Euroopan komission nettisivuilla on julkaistu englanninkielinen ohje Listeria monocytogenes -bakteerin vaaran hallintaan pakastevihannesten tuotannossa (PROFEL Hygiene guidelines for the production of frozen vegetables in control of Listeria Monocytogenes). Ohjeen käännökset eri kielille julkaistaan lähikuukausina.
Linkki Euroopan komission ohjetietokantaan
Lisätietoja: erikoistutkija Suvi Wallgren, suvi.wallgren@ruokavirasto.fi
Trikiinitarkastuksissa käyttöön ISO-standardi 18743:2015 (4.12.2020)
Elintarvikelain nojalla trikiinitutkimuksia tekemään hyväksytyille laboratorioille tiedoksi, että Komission täytäntöönpanoasetusta (EU) No 2015/1375 virallisia lihan trikiinitarkastuksia koskevista erityissäännöistä on muutettu 14.10.2020 ((EU) 2020/1478) korvaamalla liitteen 1 (magneettisekoitin) vertailumenetelmä ISO-standardilla 18743:2015.
Linkki asetukseen (EU) No 2015/1375
Magneettisekoitinmenelmä on edelleen hyvä sekä vertailumenetelmä ja digestio tehdään käytännössä niin kuin ennenkin, mutta ISO-standardiin tai kansallisesti vahvistettuun SFS-EN ISO-standardiin viitattakoon. Viitteen voi päivittää akkreditoituun pätevyysalueeseen seuraavalla arviointikäynnillä ja sen jälkeen ilmoittaa asiasta Ruokavirastoon.
Standardissa on mainittu positiivisten näytteiden säilöminen etanoliin. Ruokavirastoon toimitetaan kuitenkin aiemman ohjeistuksen mukaisesti digestioliemi ja lihasnäyte. Jos laboratorio haluaa omia tarpeita varten säilyttää positiivisia näytteitä, ne voidaan säilöä ISO-standardin mukaisesti etanoliin. Täytäntöönpanoasetukseen on tehty pari muutakin uutuutta, mutta ne eivät niinkään koske trikiinitutkimuksia tekeviä laboratorioita, vaan lihan tuontia ja ruhon paloittelua ennen trikiinitutkimustuloksen valmistumista.
Lisätietoja: tutkimusprofessori Antti Oksanen, antti.oksanen@ruokavirasto.fi
Ruokaviraston ohjeistus standardiversioiden ja menetelmäviitteiden käytöstä (4.12.2020)
Ruokavirasto muistuttaa, että laboratorioilla tulee olla käytössään uusimmat versiot standardeista akkreditoiduille menetelmille. Kun standardista julkaistaan päivitetty versio, laboratorion tulee ottaa se käyttöön viipymättä, kohtuullisen siirtymäajan puitteissa. Päivityksiksi katsotaan myös lisäykset (amendment) ja korjaukset (corrigendum). Uusin versio tulee päivittää pätevyysalueeseen ja ottaa käyttöön siinäkin tapauksessa, että päivitys ei muuta menetelmän käytännön suoritusta, sillä se osoittaa, että laboratorio on huomioinut julkaistun päivityksen. Uuteen versioon viitataan sen jälkeen, kun se on kirjattu pätevyysalueeseen.
Lue lisää ohjeistuksesta
Tullilaboratorion ja Ruokaviraston yhteiset vertailulaboratoriot (4.12.2020)
Ruokaviraston kemian yksikkö ja Tullilaboratorio toimivat Suomessa EU:n komission asetuksen 2017/625 mukaisina kansallisina vertailulaboratorioina (NRL). Laboratoriot toimivat usealla tutkimusalueella yhteistyössä ja vastuuta on jaettu osalla tutkimusalueita näytematriisien avulla. Yhteistyötä kehitetään jatkuvasti ja nyt on aloitettu ristiinauditoinnit jaetuilla vastuualueilla. Ensimmäisenä kohteena auditoinneille olivat mykotoksiinit ja GMO-analyysit. Auditointeja jatketaan tulevina vuosina kattaen kaikki yhteiset jaetut referenssilaboratorioalueet. Lisätietoja kansallisten vertailulaboratorioiden tutkimusalueista löytyy mm. Ruokaviraston verkkosivuilta.
Lisätietoja:
johtaja Pirjo Sainio, pirjo.sainio@tulli.fi ja
yksikönjohtaja Annikki Welling, annikki.welling@ruokavirasto.fi
Kokousraportti NMKL:n vuosikokouksesta 2020 (4.12.2020)
NMKL:n eli Pohjoismaisen elintarvikkeiden metodiikkakomitean (Nordisk Metodikkommitté för Livsmedel) vuosikokous järjestettiin virtuaalisesti Tanskan kansallisen komitean toimesta 31.8. – 1.9.2020. Osallistujia oli kaikista Pohjoismaista.
Kokousraportti
Lisätietoja: erikoistutkija Saija Hallanvuo, saija.hallanvuo@ruokavirasto.fi
Ruokaviraston laboratorio lähettää tutkimustodistukset suojatulla sähköpostilla 1.1.2021 alkaen (4.12.2020)
Ruokavirasto lähettää 1.1.2021 alkaen suojatulla sähköpostilla laboratorion tutkimustodistukset, joiden toimitustavaksi on valittu sähköposti. Muutoksen syynä on asiakkaiden tietosuojan parantaminen. Muutos ei vaikuta kirjepostilla lähetettäviin tutkimustodistuksiin.
Sähköpostivastauksia käyttäville asiakkaille lähetetään tieto muuttuvasta käytännöstä joulukuussa toimitettavien tulosten yhteydessä. Lisätietoja ja suojatun sähköpostin käyttöohje on myös Ruokaviraston verkkosivuilla.
Lisätietoja:
informaatikko Maija Maronen, maija.maronen@ruokavirasto.fi
ylijohtaja Janne Nieminen, janne.nieminen@ruokavirasto.fi
Ruokaviraston koulutuksista perittävät maksut (4.12.2020)
Ruokaviraston vertailulaboratorioiden järjestämät koulutukset muuttuvat vuonna 2021 maksullisiksi. Maksut ovat kustannusperusteisia. Esimerkiksi kaksipäiväisen trikiinitutkimuskoulutuksen osallistumismaksu tulee olemaan noin 210 euroa. Tähän koulutukseen sisältyy luentoja, laboratoriotöitä ja loppukuulustelu.
Lisätietoja: tutkimusprofessori Antti Oksanen, antti.oksanen@ruokavirasto.fi (trikiinitutkimuskoulutukset), ylijohtaja Janne Nieminen, janne.nieminen@ruokavirasto.fi (koulutusten maksullisuus)
Ruokaviraston pankkiyhteystiedot muuttuvat 1.12.2020 lukien (4.12.2020)
Pankkiyhteystietomme 1.12.2020 alkaen ovat Danske Bank ja Nordea Bank Abp. Jos olette saaneet laskun Ruokavirastolta, voimassa olevat pankkiyhteystiedot löydätte saamastanne laskusta. Jos olette tallentaneet maksunsaajatiedot ostoreskontran tai verkkopankin maksunsaajatietoihin, huomioittehan muutoksen niihin, jotta maksut ohjautuvat jatkossa oikein.
Lisätietoja verkkosivuilla
STEC tutkimuksia tekevät laboratoriot: lähete elintarvikenäytteiden rikastusliemien jatkotutkimuksia varten (10.6.2020)
STEC rikastusliemien jatkotutkimukset -lähete löytyy nyt Ruokaviraston elintarvikemikrobiologisten lähetteiden nettisivulta. Laboratorioiden pyydetään käyttävän sitä lähettäessään STEC jatkotutkimusnäytteitä Ruokavirastoon.
STEC -tutkimuskokonaisuus on monivaiheinen ja lähetteeseen on siksi poikkeuksellisesti lisätty myös ohjeita laboratorioille tutkimusten koordinointiin. Laboratorioiden on toimitettava kaikki elintarvikenäytteiden alustavat positiiviset STEC-rikastusliemet Ruokavirastoon. Kylmäsäilytetyn rikastusliemen on oltava perillä Ruokavirastossa 4 vrk sisällä rikastuksen päättymisestä. Sujuvan jatkotutkimuksen varmistamiseksi viranomaisnäytteiden tutkimukset tapahtuvat kotimaassa, Ruokaviraston nimeämissä STEC -tutkimuksia tekevissä laboratorioissa.
Lue lisää STEC rikastusliemien jatkotutkimukset -lähetteestä
Bakteeritutkimusten tutkimuslähetteessä on päivitetty näytetietojen vähimmäisvaatimuksia (10.6.2020)
Ympäristöterveydenhuollon keskitetty toiminnanohjaus ja tiedonhallintajärjestelmä VATI mahdollistaa laboratorioiden tutkimien vesi- ja elintarvikenäytteiden tiedonsiirron sujuvasti ympäristöterveydenhuollon eri toimijoiden välillä. Laboratorioiden sähköisten näytetietojen siirtopalvelussa on sovittu käytettävän elintarvikevalvonnan yhteydessä Euroopan elintarviketurvallisuusviraston (EFSA) laatimaa Foodex2 -analyysikoodistoa, jonka ylläpidosta Suomessa vastaa Ruokavirasto. Foodex2 koodiston tarkoituksena on kuvailla vesi- tai elintarvikenäyte yksiselitteisillä koodistoilla siten, että tieto on helposti siirrettävää ja luettavaa.
Jotta laboratorioon saapuva elintarvikenäyte tai bakteerikanta voidaan Ruokavirastossa kirjata oikein Foodex2 koodiston mukaisesti, tulee alkuperäisestä näytteestä olla tiedossa, mitä se on sisältänyt. Foodex- luokittelussa eläinperäisiä tuotteita ei voi kirjata ilman tietoa eläinlajista. Ruokaviraston uudistetussa lähetteessä on nyt oma rivinsä eläinlajin kirjaamista varten.
Lisätietoja: erikoistutkija Maria Simola, maria.simola@ruokavirasto.fi
Kasvinterveyslaboratorioiden akkreditointivaatimus voimaan keväällä 2022 – valmistautuminen aloitettu (10.6.2020)
Akkreditointivaatimus on jo pitkään koskenut monia Ruokaviraston toimialaan liittyviä virallisia laboratorioanalyysejä. Uuden EU:n kasvinterveysasetuksen myötä myös kasvinterveyden valvomiseksi otetut viralliset näytteet on huhtikuun 2022 jälkeen tutkittava akkreditoiduilla testimenetelmillä kansallisessa vertailulaboratoriossa tai valtuutetussa virallisessa laboratoriossa. Tähän uudistukseen liittyen EU on syksyllä 2019 perustanut Euroopan unionin kasvinterveyden vertailulaboratoriot sekä velvoittanut jäsenmaat nimeämään kansalliset vertailulaboratorionsa. Suomessa kasvinterveyden kansallisena vertailulaboratoriona toimii Ruokaviraston Kasvianalytiikan yksikkö.
Lue lisää kasvinterveyslaboratorioiden akkreditointivaatimuksesta
Kasvinterveyden vertailulaboratoriot aloittivat toiminnan (3.3.2020)
Euroopan unioniin on perustettu viime vuonna kasvinterveyden referenssilaboratoriot (EURL). Laboratorioiden toimialana ovat kasvien bakteeri-, virus- ja sienitaudit, ankeroiset sekä hyönteiset ja punkit. Referenssilaboratoriot ovat joko itsenäisiä tai usean maan laboratorioiden muodostamia konsortioita. Laboratoriot sijaitsevat Hollannissa, Belgiassa, Italiassa, Sloveniassa, Ranskassa ja Itävallassa. Suomessa MMM on nimittänyt Ruokaviraston Kasvianalytiikan yksikön kansalliseksi vertailulaboratorioksi kasvitautien ja -tuholaisten tutkimusalueella. Yksiköllä on laboratoriot Helsingissä, Loimaalla ja Lappeenrannassa.
Lue lisää kasvinterveyden vertailulaboratoriotoiminnasta
Kysely hyväksytyille laboratorioille maaliskuussa: menestyminen ulkoisissa pätevyyskokeissa (3.3.2020)
Ruokavirasto lähettää maaliskuussa hyväksyttyihin laboratorioihin kyselyn vuoden 2019 vertailututkimusten tuloksista. Laboratorioita pyydetään toimittamaan tulokset Ruokavirastoon maaliskuun aikana.
Vertailutulosten kysely koskee elintarvike-, rehu-, lannoitevalmiste-, sivutuote- ja eläinten ulostetutkimuksiin viranomaisvalvonnassa ja lakisääteisessä omavalvonnassa käytettäviä mikrobiologisia ja kemiallisia menetelmiä. Ruokavirasto toimii kansallisena EU:n vertailulaboratoriona, joka vastaa oman alansa pätevyyskokeiden ja vertailutestien tulosten seurannasta Suomessa. Hyväksytyiltä laboratorioilta edellytetään pätevyyskokeisiin osallistumista, ja johtopäätökset tuloksista raportoidaan laboratorioiden hyväksynnästä vastaavalle Ruokaviraston yksikölle.
Lisätietoja: laatupäällikkö Päivi Kähkönen, paivi.kahkonen@ruokavirasto.fi
Muuttuva validointi ja verifiointi mikrobiologian laboratorioissa (3.3.2020)
Elintarvikemikrobiologian menetelmien validointia ja verifiointia ohjaavasta standardisarjasta ISO 16140 on ilmestymässä tänä vuonna (yksittäisessä) käyttäjälaboratoriossa tapahtuvaa verifiointia koskeva osa ISO 16140-3 ja validointia koskeva osa 16140-4.
Lue lisää standardisarjasta
Salmonellakantojen faagityypitys THL:ssä on päättynyt (3.3.2020)
Vuoden 2020 alusta lähtien THL:ssä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ei ole enää tehty salmonellakantojen faagityypitystutkimuksia. Ruokavirastosta on aiemmin lähetetty uusista tuotantoeläintartunnoista, elintarvikkeista ja rehuista eristetyt Salmonella Typhimurium – ja Enteritidis – kannat faagityypitykseen, mutta nyt tätä tutkimusta ei siis enää tehdä.
Lisätietoja: erikoistutkija Henry Kuronen, henry.kuronen@ruokavirasto.fi
EURL Metallit ja typpiyhdisteet workshop (3.3.2020)
EUR-MN workshopissa (23.10.-24.10.2019) käsiteltiin elintarvikkeiden ja rehujen haitallisten aineiden enimmäispitoisuuksia, niihin tulleita muutoksia sekä työn alla olevia lainsäädännön päivityksiä. Muita aiheita olivat vertailumittaukset, EURL-MN:n antama koulutus kansallisille vertailulaboratorioille, menetelmäkehitystyö sekä EURL -MN:n tekemä kansallisten vertailulaboratorioiden pätevyyden arviointi.
Lisätietoja: Eija-Riitta Venäläinen, eija-riitta.venalainen@ruokavirasto.fi
Lue lisää EUR-MN workshopista
EURL Listeria vuoden 2020 kokous (3.3.2020)
Vuoden 2020 EURL-Listeria kokouksessa nostettiin esiin Mikrobikriteeriasetuksen ((EY) N:o 2073/2005) uudistamiseksi tehtävä työ. Nykyisen lainsäädännön mahdollistama alle 100 pmy/g määrä Listeria monocytogenes (LM) -bakteeria sellaisenaan syötävissä elintarvikkeissa myyntiajan päättyessä on aiheuttanut jonkin verran tulkintaeroja EU jäsenmaissa. Erot tulevat mm. siitä, kuinka kattavasti tuotteen valmistaneen laitoksen katsotaan joutuvan osoittamaan, että LM ei tuotteissa kasva yli sallitun pitoisuuden. Lakiuudistus voisi johtaa tarpeeseen tehdä nykyistä kattavammin kokeita LM säilyvyydestä ja tuhoutumisesta elintarvikkeissa erilaisissa olosuhteissa, mikäli tuotteen kelpoisuutta LM pitoisuuden suhteen tiukennettaisiin.
Lisätietoja: Maria Simola, maria.simola@ruokavirasto.fi
Lue lisää EURL-Listeria kokouksesta
EURL STEC workshop 2019 (3.3.2020)
Tämän vuoden Shigatoksiinia tuottavien E. coli -bakteerien (STEC) referenssilaboratorioiden työpajassa pääaiheeksi nousivat mm. kokogenomisekvensointiin liittyvien tekniikoiden käyttöönotto laboratorioverkostossa, STEC riskinarviointi bakteerin ominaisuuksien mukaan ja STEC -bakteerien esiintyminen uudenlaisissa elintarvikematriiseissa, kuten jauhot. Tärkeimpiä STEC elintarvikelähteitä ovat naudanliha, maitotuotteet ja kasvikset (vuonna 2018 julkaistu WHOn raportti STEC and food: attribution, characterization, and monitoring report). Workshopissa muistutettiin, että tuotetta, josta taustatieto STECin esiintymisestä puuttuu, ei pidä väheksyä mahdollisena STECin lähteenä. Tällainen on mm. leivontaan käytettävät jauhot, joista on tehty STEC havaintoja jo useassa Euroopan maassa. Raa’an taikinan aiheuttamia epidemioita on esiintynyt USA:ssa ja Kanadassa. STEC seurannassa pyritään nyt voimakkaasti siirtymään seroryhmiin nojaavasta seurannasta bakteerin virulenssitekijöihin (stx-geenit) ja tähän kannustetaan Euroopan laajuisesti.
Lisätietoja: erikoistutkija Saija Hallanvuo, saija.hallanvuo@ruokavirasto.fi
Lue lisää EURL STEC workshopista
Ruokamyrkytysepäilynäytteiden virus- ja toksiinitutkimusten maksuttomuus edellyttää epäilyilmoituksen tekemistä RYMY-järjestelmään (11.12.2019)
Ruokavirasto tutkii maksutta elintarvikevälitteisiin epidemioihin liittyviä näytteitä. Toksiinitutkimuksiin lähetettävien bakteerikantojen ja elintarvikkeiden sekä virustutkimuksiin toimitettavien elintarvike- ja pintanäytteiden tutkimukset ovat maksuttomia vain, mikäli ruokamyrkytysepäilyyn liittyvä epäilyilmoitus on tehty RYMY-järjestelmään. Ruokavirasto ei tee maksuttomia ruokamyrkytysten selvityksiin liittyviä tutkimuksia alihankintana muille laboratorioille, minkä vuoksi tutkimuksen tilaajana tulee aina olla kunnallinen elintarvikevalvontaviranomainen (valvontayksikkö), jonka valvonta-alueelta näytteet on otettu.
Lue lisää epäilyilmoituksen tekemisestä RYMY-järjestelmään
Uusittu mittausepävarmuusstandardi ISO 19036 on julkaistu (11.12.2019)
Uusittu standardi 19036 mikrobiologisten kvantitatiivisten määritysten mittausepävarmuuden määrittämisestä on julkaistu 5.11.2019. Standardin soveltamisalue on aiempaa laajempi: siihen kuuluvat elintarvikkeet, rehut, elintarvikkeiden tuotanto- ja käsittely-ympäristön näytteet sekä uutena alkutuotannon näytteet. Standardi kattaa kvantitatiiviset mikrobiologiset määritysmenetelmät, jotka perustuvat pesäkelaskentaan, MPN-tekniikoihin, erilaisiin laitetekniikoihin (esim. impedanssi tai virtaussytometria), molekyylibiologiaan (esim. kvantitatiivinen PCR) tai ATP-mittaukseen.
Lue lisää uusitusta mittausepävarmuusstandardista
EURL Prosessikontaminantit Workshop (11.12.2019)
EURL-Prosessikontaminantit workshop järjestettiin 10.-11.10.2019 Kööpenhaminassa. Prosessikontaminanteista PAHit, akryyliamidi, furaani ja MCPD- ja glysidyyliesterit olivat aiheina. Workshopissa käsiteltiin näihin kontaminantteihin liittyviä lainsäädännön muutoksia, vertailututkimuksia ja menetelmien kehitystä.
Matkakertomus
Lisätietoja: tutkija Mirja Hokkanen, mirja.hokkanen@ruokavirasto.fi, p. 040 489 3406
EURL mycotoxins & plant toxins Workshop (11.12.2019)
EURL mycotoxins & plant toxins Workshop 2019 Kokous järjestettiin 1.-2.10.2019 Wageningenissa, Hollannissa, Wageningen Food Safety Research (WFSR) - organisaation toimesta, joka tunnettiin aikaisemmin nimellä RIKILT. Suomesta kokoukseen osallistui edustajat Ruokavirastosta ja Tullilaboratoriosta. Kokouksen pääpaino oli menetelmien suorituskykyvaatimusten katselmoinnissa ja LOD/LOQ -arvojen määrittämisessä. Muita käsiteltyjä aiheita olivat ajankohtaiset lainsäädäntöön liittyvät asiat, vertailututkimusten käsittely, pyrrolitsidiinianalytiikka ja sen haasteet sekä ajankohtaiset tutkimushankkeet mukaan lukien esittelyt visuaalisista määritysmenetelmistä.
Matkakertomus
Lisätietoja: Marjo Kolmonen, marjo.kolmonen@ruokavirasto.fi ja Meri Kokkonen, meri.kokkonen@tulli.fi
Kanojen ja kalkkunoiden salmonellavalvonta: näytteiden käsittely- ja koostamisohjeeseen muutoksia (19.8.2019)
Kanojen ja kalkkunoiden salmonellavalvonnasta annettua maa- ja metsätalousministeriön asetusta (1037/2013) on muutettu asetuksella 803/2019. Muutos tuli voimaan 1.8.2019.
Muutoksesta johtuen myös näytteiden käsittely- ja koostamisohjetta Evira 6002 liite 1 on muutettu. Muutokset ovat kohdissa 3.8 – 3.10 sekä 4.
Siipikarjaa koskeva näytteenotto-ohje
Lisätietoja:
Erikoistutkija Henry Kuronen, henry.kuronen@ruokavirasto.fi, p. 029 520 4503
Erikoistutkija Satu Hakola, satu.hakola@ruokavirasto.fi, p. 029 520 4206
Uusi mittausepävarmuuslaskuri Ruokaviraston sivuilla (11.6.2019)
Ruokaviraston sivuilla on julkaistu laskuri mikrobiologisten kvantitatiivisten määritysten mittausepävarmuuden laskemista varten. Se korvaa Ruokaviraston aiemmin ylläpitämän, S. Niemelän julkaisuun (MIKES J1/2001) perustuvan laskentataulukon.
Lue lisää mittausepävarmuuslaskurista
Natriumin määrittämiseen elintarvikkeista uusi NMKL-menetelmästandardi (27.2.2019)
NMKL on julkaissut uuden menetelmästandardin natriumin määritykseen: Sodium (Na). Determination by capillary electrophoresis (CE) in foodstuffs. NMKL method No. 203, 2018. Menetelmä perustuu tutkija Christina Bäckmanin työhön (Evira, nyt eläkkeellä) ja sen kirjoittajina toimivat erikoistutkija Tiina Ritvanen (Ruokavirasto), professori Dag Ekeberg (NMBU, Norja) ja tutkija Leena Lilleberg (Ruokavirasto).
Lue lisää uudesta menetelmästandardista
Lihan mikrobilääkejäämätestin vertailututkimus syksyllä – uusien osallistujien ilmoittautuminen (27.2.2019)
Ruokaviraston laboratoriopalvelun mikrobiologian yksikkö järjestää ensi lokakuussa lihan mikrobiologisen mikrobilääkejäämätestin (asetus nro 21/EEO/2001) vertailututkimuksen. Vertailututkimus järjestetään nykyään vain joka toinen vuosi. Vertailua koskeva tiedotuskirje lähetetään vertailututkimukseen vuonna 2017 osallistuneille laboratorioille. Vertailututkimukseen voivat kuitenkin osallistua kaikki halukkaat ilmoittamalla yhteystietonsa 20.9.2019 mennessä osoitteella katariina.pekkanen@ruokavirasto.fi. Osallistuminen on maksutonta.
Lisätietoja: tutkija Katariina Pekkanen, katariina.pekkanen@ruokavirasto.fi, p. 040 159 1267
Mikrobiologiset riskit orgaanisten lannoitevalmisteiden käsittelyssä (27.2.2019)
Multa, kuten maaperäkin, sisältää luontaisesti paljon erilaisia mikrobeja. Legionella on luonnossa yleisesti esiintyvä bakteeri, jonka pitoisuus orgaanisissa lannoitevalmisteissa voi kasvaa merkittävästi erilaisten käsittelymenetelmien seurauksena. Legionellahavainnot ovat lisääntyneet Euroopassa merkittävästi viimeisten kymmenen vuoden aikana. Legionella voi aiheuttaa aerosolimuodossa keuhkoon päästessään hengitystieinfektioita, mutta lisäksi myös iho-, verenkierto- ja suolistoinfektioita. Legionellan aiheuttaman riskin tunnistaminen ja siltä suojautuminen on tärkeää. Legionellat sairastuttavat herkemmin riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä, mutta myös perusterveitä.
Lue lisää mikrobiologisista riskeistä
EURL-Campylobacter – vuosikokous 2018 (27.2.2019)
Kokouksessa kuultiin EFSAn kuulumisia liittyen kampylobakteerien torjuntaan elintarvikeketjussa. ECDC:n edustaja kertoi EU:n kampylobakteeritilanteesta. EURL:n esitykset käsittelivät mm. C. upsaliensis ja C. helveticus -bakteerien tunnistamista, kampylobakteerien toteamista maidosta ja suunnitteilla olevaa kollaboratiivista tutkimusta aiheesta sekä käynnissä olevaa VETPOD-pikamenetelmän validointia kampylobakteereille. Kokouksessa käsiteltiin myös mittausepävarmuusstandardin ISO/TS 19036 päivitystä ja soveltamista. Päivityksen on määrä valmistua kesällä 2019. Lisäksi jäsenmaiden edustajat esittelivät omia projektejaan, kuten kampylobakteerien selviytymistä lannan mädätysprosessista, kvantitatiivisen referenssimateriaalin valmistamista sekä kokogenomisekvensoinnin käyttöönottoa kansallisessa referenssilaboratoriossa. Matkakertomus sisältää linkin kokouksen esityksiin.
Linkki matkakertomukseen
Lisätietoja: Maria Aarnio, maria.aarnio@ruokavirasto.fi, p. 040 489 3456
Koulutuspäivä 18.3.2019: Mikrobiologisten menetelmien mittausepävarmuus
Ruokavirasto järjestää koulutuspäivän mikrobiologisten menetelmien mittausepävarmuudesta 18.3.2019 Ruokavirastossa Viikissä. Päivän aikana tutustutaan käytännössä ISO 19036 standardin mukaisen mittausepävarmuuden laskemiseen ja mittausepävarmuuden hyödyntämiseen elintarvikemikrobiologisessa analytiikassa. Tapahtuma on tarkoitettu mm. elintarvikenäytteiden mikrobiologisia tutkimuksia tekeville laboratorioille. Tilaisuus on maksuton. Tervetuloa!
Tilaisuuden ohjelma
Ilmoittautuminen: Boost-koulutuspalvelu
Jos osallistut etäyhteyden kautta, ole hyvä ja varaa etäyhteyspaikka oheisen linkin kautta: Etäyhteys
Lisätietoa:
erikoistutkija Saija Hallanvuo, saija.hallanvuo@ruokavirasto.fi, p. 029 520 4211 (koulutuksen sisältöön liittyvät asiat), johdon assistentti Johanna Mäkelä, johanna.makela@ruokavirasto.fi, p. 029 520 4723 (muut asiat)
Evirasta Ruokavirastoon vuoden 2019 alussa (28.11.2018)
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran toiminta siirtyy 1.1.2019 perustettavaan Ruokavirastoon. Ruokavirasto muodostetaan yhdistämällä Evira, Maaseutuvirasto ja osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palveluyksiköstä.
Ruokavirasto jatkaa kaikilta osin Eviran nykyistä toimintaa. Laboratoriotoiminta ja vertailulaboratoriot, Eviran suorittama valvonta ja ohjaus sekä mm. laboratorioiden hyväksyntä jatkuvat Ruokaviraston tehtävinä. Maaseutuvirastosta viraston tehtäväksi tulevat EU:n maataloustuki- ja maaseuturahastojen varojen käyttö ja maksatus.
Lue lisää Evirasta Ruokavirastoon
Elintarvikemikrobiologian validointi ja verifiointi – käytössä olevat menettelyt (28.11.2018)
Elintarvikemikrobiologian validoinnin ja verifioinnin tueksi on ilmestynyt viime vuosina ohjaavia standardeja ja oppaita, jotka tukevat menetelmien käyttöönottoa ja pätevyyden osoittamista. Menetelmän käyttöönotto laboratoriossa rakentuu validoinnin varaan. Validointi käsittää usean laboratorion välisen vertailututkimuksen, joten Eviran hyväksymä laboratorio harvoin itse osallistuu varsinaiseen validointiin.
Lue lisää elintarvikemikrobiologian validoinnista ja verifioinnista
Eviran trikinellaviikot: trikiinitutkimuskurssi ja vertailututkimus 2018 (28.11.2018)
Parasitologian vertailulaboratorion trikinellatoiminta on monena vuonna ollut syyspainotteista, ja tänäkin vuonna vertailututkimus järjestettiin lokakuun lopulla ja trikiinitutkimuskurssi marraskuun 7.-8. päivänä.
Vertailututkimukseen osallistuneille laboratorioille lähetettiin kullekin neljä 20 g lihanäytettä, joista kahteen oli lisätty eläviä hoitajasoluun kapseloituneita trikinellatoukkia (3 ja 5 kappaletta), ja kaksi oli ns. negatiivisia kontrolleja. Vertailulaboratorion lisäksi tutkimukseen osallistui 12 laboratoriota, joista 11 kykeni tunnistamaan positiiviset näytteet oikein. Kaikki laboratoriot tunnistivat kaikki negatiiviset näytteet oikein.
Lue lisää Eviran trikinellaviikoista
Maanparannusaineen vertailumittaus, kevät 2018 (28.11.2018)
Eviran kasvianalytiikan ja kemian yksiköt järjestivät yhdessä SYKE:n kanssa kansainvälisen vertailumittauksen, jossa laboratoriot määrittivät maanparannusaineen kypsyysastetta, fytotoksisuutta sekä kemiallista koostumusta. Kaikkiaan 96 % tuloksista oli hyväksyttäviä ja osallistujat hallitsivat kyseiset määritykset pääasiassa hyvin.
Lue lisää maanparannusaineen vertailumittauksesta
EURL VTEC/STEC – vuosikokous 2018
Kokouksessa kerrottiin mm. STEC ISO/TS 13136 standardin uudistamistyöstä, joka on parhaillaan käynnissä. Kokouksessa käsiteltiin myös hiljattain valmistunutta WHO:n raporttia STEC riskeistä elintarvikkeissa (World Health Organization. Shiga toxin-producing Escherichia coli (STEC) and food: attribution, characterization, and monitoring: report). Raportti korostaa virulenssigeenien karakterisoinnin merkitystä seroryhmien sijaan STEC elintarvikelöydösten riskinarvioinnissa. Eristetyn kannan seroryhmät ovat kuitenkin tärkeä lisä epidemiologiseen taustatietoon. STEC löydöksen riskinarviointi on nyt konkretisoitu taulukkoon STEC kantojen ominaisuuksista. Kyseinen raportti ottaa myös hyvin kantaa PCR -skreenaukseen, jonka antamien alustavien tulosten tulkinta on aiheuttanut ongelmia monissa maissa, myös Suomessa.
Lue lisää EURL VTEC/STEC -vuosikokouksesta
EU-vertailulaboratorio Mykotoksiinit ja kasvitoksiinit
EU:n Mykotoksiinit & kasvitoksiinit – referenssilaboratorio siirtyi maaliskuussa 2018 RIKILT Wageningenin (Alankomaat) alaisuuteen ja he järjestivät vuoden 2018 vuosikokouksen ensimmäistä kertaa.
Lue lisää EU-vertailulaboratorio Mykotoksiinit ja kasvitoksiinit
EU-vertailulaboratorioissa muutoksia: Raskasmetallianalytiikka ja typpiyhdisteet
EU-vertailulaboratorio CEFAOn toiminta loppuu Roomassa 31.12.2018 ja siirtyy vuoden 2019 alusta Tanskaan EURL-MN:ään. Raskasmetallien alueella on toiminut kaksi vertailulaboratoriota: Roomassa eläinperäisten elintarvikkeiden alalla (EURL-CEFAO) ja Belgiassa ei-eläinperäiset elintarvikkeet ja rehut ja villikala (EURL-HM).
Lue lisää EU-vertailulaboratoriomuutoksista
Salmonellastandardin suomennos on julkaistu
Elintarvikeketjun mikrobiologia. Horisontaalinen menetelmä salmonellan osoittamiseen, pitoisuuden määrittämiseen ja serotyypitykseen. Osa 1: Salmonellan osoittaminen (ISO 6579-1:2017)
Standardin suomennos on julkaistu, käännös on tilattavissa Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n verkkokaupasta https://sales.sfs.fi/.
Standardin ISO 6579-1 ensimmäinen painos kumoaa ja korvaa standardit ISO 6579:2002 ja ISO 6785:2001, joita on uudistettu teknisesti. Standardiin sisältyy myös muutos ISO 6579:2002/Amd 1:2007 ja korjaus ISO 6579:2002/Cor 1:2004. Huomioitavaa on, että standardiin on sisällytetty standardin ISO 11133:2014 mukainen kvantitatiivinen kasvualustojen toimivuuden testaus.
Lue lisää salmonellastandardin suomennoksesta
Eviran Vertailulaboratoriotoiminta 2017
Evira toimii EU:n kansallisena vertailulaboratoriona yhteensä yli 40 tutkimusalalla:
- elintarvikkeiden, rehujen ja lannoitteiden mikrobiologisen, parasitologisen ja kemiallisen turvallisuuden analytiikka (23 vertailulaboratorion aluetta)
- eläintautien ja zoonoosien diagnostiikka (18 vertailulaboratorion aluetta).
Lue lisää Eviran vertailulaboratoriotoiminnasta
Seleenin vertailututkimus, syksy 2017
Kansallisena vertailulaboratoriona Eviran tehtävänä on EU:n valvonta-asetuksen EC No 882/2004 mukaisesti koordinoida hyväksyttyjen virallisten laboratorioiden toimintaa. Vertailututkimusten järjestäminen tarjoaa Eviralle keinon seurata hyväksyttyjen laboratorioiden menestymistä sekä itse laboratorioille mahdollisuuden kehittää laboratoriotulosten laatua.
Lue lisää seleenin vertailututkimuksesta
Hyväksyttyjen laboratorioiden vertailutulokset hyvällä tasolla
Evira on käynyt läpi hyväksyttyjen laboratorioiden toimittamat uusimmat koosteet laboratoriorekisterissä olevien menetelmien pätevyyskokeista. Toteutettu seuranta koski vuosia 2016 ja 2017.
Lue lisää hyväksyttyjen laboratorioiden vertailutuloksista
Ympäristöterveydenhuollon yhteinen VATI-järjestelmä: käyttöönoton vaikutukset laboratorioihin
Ympäristöterveydenhuollon keskitetty toiminnanohjaus ja tiedonhallintajärjestelmä VATI otetaan käyttöön vuoden 2019 alussa. VATI on tietovarasto ja käyttöliittymä, joka kattaa ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvat terveydensuojelulain ja elintarvikelain mukaiset tehtävät. VATIssa hallinnoidaan mm. valvontakohteita, -toimenpiteitä ja -suunnitelmia sekä tehdään näihin liittyvää seurantaa, raportointia ja kehittämistä. VATI korvaa nykyisen keskitetyn valvontatietovarasto KUTI-YHTIn sekä sen käyttöliittyminä toimineet kuntajärjestelmät.
Lue lisää VATI-järjestelmästä
Terveydensuojelulain mukaisissa tutkimuksissa käytettävät menetelmät – ohje päivitetty
Valviran ohje ”Terveydensuojelulain mukaisissa tutkimuksissa käytettävät menetelmät” on päivitetty. Uusi Valviran ohje 22/2018 on julkaistu Valviran verkkosivulla https://www.valvira.fi/ymparistoterveys/terveydensuojelu/laboratoriot.
Lue lisää
Elintarvikevälitteisten virusten tutkimukset alkamassa Evirassa
Elintarvikevälitteisten virusten analyysimenetelmien pystytys ja akkreditointi on käynnissä Evirassa. Noroviruksen ja hepatiitti A -viruksen analytiikkapalvelut pyritään aloittamaan tämän vuoden aikana, tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Analyysejä tehdään alustavan suunnitelman mukaan ainakin ruokamyrkytysepäilyihin liittyville elintarvikkeille ja pintanäytteille. Analyysipalvelua voidaan myöhemmin mahdollisesti laajentaa myös mm. projekti- ja omavalvontanäytteille.
Lisätietoja:
Eviran Laboratoriopalvelut, virologian tutkimusyksikkö, Erikoistutkija Maija Summa, p. 050 517 1267, maija.summa@ruokavirasto.fi, erikoistutkija Tuija Kantala, p. 050 3236050, tuija.kantala@ruokavirasto.fi
Salmonellatutkimuksiin tulevien näytteiden tutkimisajoista
Evira muistuttaa hyväksyttyjä salmonellatutkimuslaboratorioita, että näytteiden tutkimus pitää aloittaa 48 tunnin kuluessa näytteiden laboratorioon saapumisesta eikä näytteenotosta ole saanut kulua tutkimuksen aloitusajankohtana enempää kuin 96 tuntia (alla linkit lainsäädäntöihin, liitteet 1). Jos laboratorioon tulee tätä vanhempia näytteitä, niitä ei saa tutkia salmonellavalvontaohjelman mukaisina näytteinä.
Näin pyritään osaltaan varmistamaan salmonellatutkimusten luotettavuus. Asianmukaiset tutkimusajat ovat myös seikka, johon salmonellavalvontaohjelmien toimintaa arvioivat ulkopuoliset tahot, esim. EU:n komission auditointiyksikkö, herkästi puuttuvat.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131030
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131037
Lisätietoja:
Erikoistutkija Henry Kuronen, p. 044 7201782, henry.kuronen@ruokavirasto.fi
Ohjeita laboratoriolle: Valtakunnallinen lehtivihannesprojekti – Bacillus cereus, E. coli, STEC ja EPEC-tutkimukset
Helmikuussa käynnistyi Eviran valtakunnallinen Patogeenit pakatuissa lehtivihanneksissa 2018—2019 -valvontaprojekti, josta laboratoriot saavat tilauksia valvontayksiköiltä.
Laboratorioiden tulee käyttää projektin tutkimuksiin akkreditoituja menetelmiä. Alustava STEC- ja EPEC -tutkimukset tehdään ISO/TS 13136:2012 menetelmän mukaisesti. E. coli -määritykseen käytetään ensisijaisesti menetelmiä EN/ISO 16649–2:2001 tai NMKL 125:2005, muunneltu (ß- glukuronidaasin tuotto tutkitaan). Bacillus cereus -ryhmän (alustava Bacillus cereus) tutkimukset tehdään käyttäen menetelmiä EN/ISO 7932:2004 tai NMKL 67: 2010 (laskenta suoritetaan Bacillus cereus –selektiiviagarilta).
Lue lisää valtakunnallisesta lehtivihannesprojektista
Evira nimetty elintarvikeperäisten virusten kansalliseksi vertailulaboratorioksi
Maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt Eviran elintarvikeperäisten virusten kansalliseksi vertailulaboratorioksi 26.1.2018 alkaen.
EU:n elintarvikevälitteisiä viruksia käsittelevänä vertailulaboratoriona toimii Livsmedelsverket Uppsalassa Ruotsissa.
Lisätietoja: Erikoistutkija Tuija Kantala, p. 050 3236050, tuija.kantala@ruokavirasto.fi
Elintarvikkeiden mikrobiologisten tutkimusten vertailulaboratoriotoiminta Evirassa
Vertailulaboratoriotoiminta on organisoitu uudelleen Mikrobiologian tutkimusyksikössä Vertailulaboratorion ohjaustehtävien prosessin aloitettua toimintansa 1.3.2018. Prosessin tärkein asiakastaho ovat kansalliset hyväksytyt laboratoriot. Muita asiakastahoja ovat valvontaviranomaiset, kunnaneläinlääkärit, rehuja ja rehuaineita maahantuovat yritykset ja elintarviketeollisuus.
Lue lisää elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista