Uusittu standardi ISO 19036 mikrobiologisten kvantitatiivisten määritysten mittausepävarmuuden määrittämisestä on julkaistu 5.11.2019. Standardin soveltamisalue on aiempaa laajempi: siihen kuuluvat elintarvikkeet, rehut, elintarvikkeiden tuotanto- ja käsittely-ympäristön näytteet sekä uutena alkutuotannon näytteet. Standardi kattaa kvantitatiiviset mikrobiologiset määritysmenetelmät, jotka perustuvat pesäkelaskentaan, MPN-tekniikoihin, erilaisiin laitetekniikoihin (esim. impedanssi tai virtaussytometria), molekyylibiologiaan (esim. kvantitatiivinen PCR) tai ATP-mittaukseen.
Mikrobiologisen mittaustuloksen mittausepävarmuus määritetään standardin mukaan yhdistettynä epävarmuutena, jonka osatekijät ovat 1. tekninen epävarmuus, 2. matriisista johtuva epävarmuus ja 3. mikrobien epätasaisesta jakautumisesta johtuva epävarmuus: hiukkastilastollisesta hajonnasta johtuva epävarmuus, MPN-menetelmiin liittyvä epävarmuus ja pesäkkeiden varmistukseen liittyvä epävarmuus.
Ruokaviraston sivuilla on julkaistu uusittuun standardiin perustuva Excel-taulukkomuotoinen laskuri mikrobiologisten kvantitatiivisten määritysten mittausepävarmuuden laskemista varten. Taulukon ensimmäisellä välilehdellä on tiivistelmä standardin sisällöstä. Seuraavilla välilehdillä olevien taulukoiden keltaisiin soluihin täytetään tutkittujen näytteiden tulokset. Välilehdillä on ohjeistus laskurin käytöstä.
Tekninen epävarmuus -välilehdellä olevassa taulukossa on kaksi riviä kunkin homogenoidun näytteen rinnakkaisille testiannoksille. Taulukkoon täytetään kahdesta peräkkäisestä laimennoksesta laskettujen pesäkkeiden lukumäärät ja laimennuskertoimet vähintään kymmenestä näytteestä. Jokaisesta näytteestä lisätään kahden tekijän tulokset (A ja B), joista laskuri laskee teknisen epävarmuuden.
Matriisista johtuvalla epävarmuudella tarkoitetaan yksinomaan mikrobien jakautumisesta johtuvaa vaikutusta tulokseen tietyn tyyppisessä matriisissa. Siksi matriisin epävarmuutta pidetään analyysimenetelmästä ja laboratoriosta riippumattomana, ja yhtä matriisille tehtyä arviota voidaan soveltaa kaiken tyyppisille kvantitatiivisille tuloksille samasta matriisityypistä. Joidenkin matriisityyppien epävarmuuksia on valmiiksi määritetty kirjallisuudessa ja laskeminen ei siten ole välttämätöntä.
Jos matriisi on homogeenista tai tehokkaasti homogenoitavissa, epävarmuuden voi olettaa olevan pientä. Esimerkiksi homogeeniseksi tiedetyille nestemäisille ja jauhemaisille tuotteille (maito, maito- tai sipulijauhe, kaseinaatti) ja hienojakoiseksi jauhetuille tai pilkotuille tuotteille (jauheliha, makkaran täytemassa, jäätelö) voidaan käyttää oletusarvoisesti 0,1 log10 cfu/g matriisiepävarmuutta. Samassa tutkimuksessa (kts. linkki yllä) todettiin kiinteistä partikkeleista koostuvien tai kiinteiden näytteiden matriisiepävarmuuden vaihtelevan huomattavasti (0,05 log10 cfu/g:sta 0,74 log10 cfu/g:aan, kuivattujen hedelmien antaessa korkeimmat epävarmuusarvot). Joillekin näytetyypeille ei siten ole ollut mahdollista määrittää vakioarvoja. Tällaisessa tapauksessa laboratorio voi määrittää näytetyypin matriisiepävarmuuden (standardin kohdan 6.3 koeasetelmalla ja) laskurin matriisin epävarmuus -välilehteä hyödyntäen. Analysoitavaksi valitaan luonnollisesti kontaminoituneita näytteitä analyysillä, josta on odotettavissa laskettavia pesäkkeitä (esim. mikrobien kokonaislukumäärä tai enterobakteerit).
Matriisin epävarmuus -välilehdellä kullekin näytteelle on yksi täytettävä rivi, johon täytetään näytteen rinnakkaisten testiannosten tulokset. Testiannoksia on tutkittava aina vähintään kymmenen enemmän kuin on näytteitä. Jos matriisiepävarmuus määritetään yhdellä näytteellä, on testiannoksia oltava vähintään 10 +1 = 11, jolloin taulukkoon täytetään vain yksi rivi.
Laboratorio voi laskemisen sijasta käyttää omaa arviotaan näytteen matriisiepävarmuudesta päättelemällä sen homogeenisuudeltaan samanlaisista näytetyypeistä kirjallisuuden tai tekemiensä aiempien kokeiden perusteella. Apua matriisien samankaltaisuuden arvioimiseksi voi saada ISO 16140-3 liitteen A3 esimerkeistä eri matriisikategorioista ja -tyypeistä. Yhdistetty epävarmuus -välilehdellä laskuri laskee laajennetun teknisen epävarmuuden menetelmälle, kun aiemmin määritetty teknisen epävarmuuden tulos lisätään kyseessä olevaan taulukkoon sekä yksittäiseen tulokseen liittyvän epävarmuuden. Standardi antaa mahdollisuuden ilmoittaa mittausepävarmuutena pelkästään teknisen epävarmuuden. Näin meneteltäessä on tutkimusselosteessa ilmaistava, että mittausepävarmuus perustuu vain siihen.
Samalla välilehdellä laskuri laskee yhdistetyn epävarmuuden yksittäiselle tulokselle, kun Osatekijät -taulukkoon kirjataan edellä saatu tekninen epävarmuus ja matriisin epävarmuus sekä mikrobien epätasaisesta jakautumisesta johtuva epävarmuus. Viimeksi mainitun laskemiseen on välilehdellä omat laskurinsa sen mukaan, onko kyseessä pesäkelaskenta- vai MPN-menetelmä ja onko pesäkkeitä varmistettu.
Lisätietoja:
erikoistutkija Marjaana Hakkinen, marjaana.hakkinen@ruokavirasto.fi, p. 0400287417
erikoistutkija Saija Hallanvuo, saija.hallanvuo@ruokavirasto.fi, p. 040 489 3448