EURL Mycotoxins and plant toxins workshop, 3-4.10.2023, Veenendaal, Hollanti
EURL Workshop järjestettiin tällä kertaa Veenendaalin kaupungissa lyhyen matkan päässä Wageningenin kampusalueesta. Suurin osa osallistujista oli paikan päällä, mutta joitakin osallistui myös etäyhteyden välityksellä. Suomesta kokouksessa oli edustajat sekä Tullilaboratoriosta että Ruokavirastosta.
1. Update on legislation and emerging issues (Frans Verstaete, DG SANTE, Euroopan komissio)
Frans Verstraete päivitti viimeisimmät tapahtumat mykotoksiinien ja kasvitoksiinien EU-lainsäädännön osalta. Tärkeimpänä näistä oli asetuksen 1881/2006 uudelleenlaadinta, joka on nyt astunut voimaan (uusi asetus no. 2023/915). Suurta sisällöllistä uudistusta ei tässä yhteydessä tapahtunut, vaan lähinnä toimituksellista (mm. terminologian yhtenäistämistä, luettavuus, asettelu). Toinen uudistus koskee pysyvän komitean äänestyksessä ollutta näytteenottoasetusta. Mykotoksiinien asetus 401/2006 korvataan uudella, ja lisäksi kasvitoksiineille tulee oma asetuksensa. Näihin tulee aikaisempaan verrattuna joitakin uusia tuoteryhmiä, mutta pääsisältö on vastaava (kuin asetuksen 401/2006). Lisäksi asetuksiin tulee päivitetyt menetelmävaatimukset, joita on työstetty EURL-NRL -verkostossakin. Uudet asetukset hyväksytään loppuvuodesta ja astuvat voimaan 11. huhtikuuta 2024. Tutkimusmenetelmien suorituskykyvaatimusten osalta annetaan siirtymäaikaa 1.1.2029 asti.
Tulevista lainsäädäntökohteista Verstraete mainitsi mm. deoksinivalenolin modifioidut muodot, jotka halutaan saada valvonnan piiriin. DON-3-glukosidin osalta on tosin edelleen analyyttisiä haasteita. HT2- ja T2-toksiinien modifioituja muotoja sen sijaan ei ole toistaiseksi tarkoitus sisällyttää lainsäädäntöön. HT2/T2 –enimmäismäärät asetettiin nyt kauralle kuoren kanssa, mikä helpottaa myös laboratorioiden työtä raakaviljoja tutkittaessa. Muita harkinnassa olevia lainsäädäntökohteita ovat mm. Alternaria-toksiint, enniatiinit+beauverisiini, sterigmatokystiini, kinolitsidiinialkaloidit, fomopsiinit, lektiini, delta-8-tetrahydrokannabinoli ja gryanotoksiinit. Rehujen osalta lainsäädännössä ei ole tapahtunut uudistuksia. Voimassa on toistaiseksi enimmäismäärät aflatoksiini B1:lle ja torajyville. Tavoitteena olisi saada nyt monitoroitavia (DON, HT2/T2, zearalenoni, fumonisiinit, okratoksiini A) valvonnan piiriin, mutta työ ei ole edennyt (mm. hankalan globaalin markkinatilanteen/Ukrainassa käytävän sodan johdosta). Ergotalkaloideille työstetään monitorointisuositusta (sisältäisi elintarvikkeissa valvottavat 12 alkaloidia ja ergovaliinin).
2. Proficiency test ergot alkaloids in cereals (Patrick Mulder, EURL)
Patrick Mulder esitteli tulokset torajyväalkaloidien (EA) vertailumittauksesta (PT), jonka loppuraportti lähetettiin laboratorioille syyskuun lopussa. Lainsäädäntö EA:lle on ollut voimassa 21.7.2021 alkaen, ja nyt asetetut enimmäismäärät (ML) ovat voimassa 1.7.2024 asti, minkä jälkeen ne tiukentuvat. PT:een osallistui kaikkiaan 30 laboratoriota. Näytematriiseina olivat vehnä ja ruis. Käytiin läpi laboratorioiden menetelmävalintoja: useilla oli käytössä joko CEN-standardimenetelmä tai sisäinen menetelmä. Suurin osa pystyi määrittämään EA:t lainsäädännön vaatimalla tasolla (määritysraja, LOQ ≤ 2 µ/kg). Yleisesti ottaen tulokset olivat hyvät, ja EA:n summan z-arvoista hyväksyttävät (z ≤ │2│) oli vehnästä 85%:lla ja rukiista 94%:lla laboratorioista. Haastavin yhdiste oli ergometriini vehnämatriisista, jolle hyväksyttäviä z-arvoja oli 79%:lla.
3. Proficiency test opium alkaloids in poppy seeds and bakery products (Patrcik Mulder, EURL)
Seuraavaksi käytiin läpi opiumalkaloidien (OA) PT:n tulokset. Näitä yhdisteitä esiintyy Papaver somniferum –kasvissa (opiumunikko). Unikonsiemenissä näitä ei kuitenkaan esiinny, mutta ne voivat päätyä siementen joukkoon sadonkorjuun yhteydessä. Suurin farmakologinen aktiivisuus on morfiinilla, vaikka useita muitakin opiumalkaloideja tunnetaan. Enimmäismäärät on asetettu morfiinin ja kodeiinin summalle. Vertailumittaukseen osallistui 21 laboratoriota. Näistä 10 käytti EURL:n menetelmää, muut sisäistä. Käytetyt menetelmät olivat varsin suoraviivaisia, eivätkä sisältäneet esim. erityisiä näytteenpuhdistusmenettelyjä. Laboratorioiden käyttämien menetelmien LOQ oli 0,5 mg/kg tai alle. Erityishuomiona oli useiden laboratorioiden käyttämä kaksinkertainen uutto. Näytemäärä vaihteli 4-10 gramman välillä, mutta suositus olisi väh. 10 g unikonsiemenille. PT:ssä näytteinä oli unikonsiemenet ja niitä sisältävä leimopotuote. Tulokset olivat pääosin hyvät, vaikka niissä oli hajontaa jonkin verran. Laboratorioiden välinen uusittavuus RSDR vaihteli yhdisteestä riippuen 24-35 % (unikonsiemenet) ja 27-32 % välillä (leipomotuote), mikä oli tietyiltä osin yli sallitun 25 %:n. Syynä voi olla laboratorioiden toistaiseksi melko vähäinen kokemus menetelmästä. Todettiin kuitenkin, että kaikkien laboratorioiden olisi syytä tarkastella oman menetelmänsä toimivuutta.
4. Glycoalkaloids in selected potato food products (Marta Sopel, EURL)
EURL:ssä on käynnissä tutkimusprojekti perunan ja perunatuotteiden sisältämistä glykoalkaloideista (GA). Yleisesti näitä yhdisteitä esiintyy perunassa, tomaatissa, munakoisossa ja tietyissä rikkakasveissa. EFSA:n arvion (v. 2020) mukaan pienin pitoisuus joka aiheuttaa akuutteja toksisia vaikutuksia (ns. LOAEL) on 1 mg/kg/bw. EURL:ssä on kehitetty menetelmä GA:n määritykseen kasvituotteista, ja se löytyy internetsivuilta. Menetelmä on yksinkertainen sisältäen liuotinuuton, näytteenlaimennuksen ja yhdisteiden LC-MS/MS-määrityksen. Menetelmän LOQ vaihteli 0,1 ja 0,5 mg/kg välillä yhdisteestä riippuen. Tutkimuksessa määritettiin GA-pitoisuudet (sis. alfa- ja gamma-kakoniinin, α-solaniinin ja solanidiinin) erilaisista perunatuotteista (kaikkiaan 60 näytettä). Suurimmat pitoisuudet todettiin sipseissä, joissa oli perunankuori mukana ja/tai jotka oli kypsennetty ”hitaasti” (”slow cooked chips”, valmistusprosessista ei ollut tarkkaa tietoa). Valmisruuista eniten GA:a sisälsi perunasosejauhe. Tutkituista näytteistä kaikki sisälsivät jotakin glykoalkaloidia, mutta eivät välttämättä kaikkia neljää.
5. Survey on ochratoxin A in cured meat products (Marta Sopel, EURL)
EURL:ssä on käynnissä tutkimus okratoksiini A:n (OTA) pitoisuuksista käymisen avulla valmistetuissa lihatuotteissa ja juustoissa. Mykotoksiinikontaminaatiota voi tapahtua niin tuotantoeläinten ravinnon välityksellä (ns. carryover) kuin tuotantotiloista tapahtuvan saastumisen johdosta. Juustot ja erilaiset säilölihat ovat joissakin Euroopan maissa olennainen osa ruokavaliota, ja siten okratoksiini A:n esiintyvyys voi olla terveysriski. Espanjassa ja Italiassa asiaa on tutkittu viime vuosina paljon, ja yritetty löytää keinoja myös riskin hallintaan. EURL:n tutkimuksessa oli kehitetty menetelmä OTA:n määrittämiseksi kyseisistä tuotteista. Menetelmä sisälsi liuotinuuton, rasvanpoiston heksaanilla, IAC-puhdistuksen ja LC-MS/MS määrityksen sisäisen standardin avulla. Sopivat näytteenottomenetelmät näille tuotteille ovat yleisesti vielä kehityksen alla, mutta tässä tutkimuksessa päädyttiin homogenoimaan koko tuote (jolloin näyte oli esim. kokonainen ilmakuivattu kinkku). Tulosten perusteella OTA-pitoisuudet olivat melko pieniä, ja suurin osa oli alle menetelmän määritysrajan.
6. High resolution MS and mycotoxins (Laura Righetti, WFSR)
Wageningen Food Safety Research (WFSR) –tutkimuslaitoksessa tehdään tutkimusta korkean erotuskyvyn massaspektrometrian (HRMS) hyödyntämisestä mykotoksiinien määrityksissä. Tarkoituksena on löytää keinoja nopeampaan analytiikkaan, jolla saataisi laajemmasta yhdistejoukosta tietoa samassa määrityksessä. Tällaiset menetelmät ovat tarpeellisia, kun tutkitaan esim. ilmastonmuutoksen, ruokajätteen hyödyntämisen ja muuttuvien maatalouskäytäntöjen (esim. kestävämmät viljelytavat, muutokset torjunta-aineiden käytössä jne.) aiheuttamia muutoksia elintarvikkeiden ja rehujen mykotoksiinipitoisuuksissa. WFSR:ssä käytettiin qTOF-laitteistoa, johon oli lisäksi asennettu ioniliikkuvuus-yksikkö. Ioniliikkuvuuden avulla molekyylejä voidaan erottaa massan lisäksi niiden polaarisuuden ja muodon mukaan. Tämä lisää määrityksen selektiivisyyttä ja herkkyyttä (parantunut vaste/kohina-suhde), jolloin yhdisteiden kromatografinen erotus ei ole välttämätön. Näin määrityksiä voidaan lyhentää ja isomeerisiäkin yhdisteitä erottaa. Ioniliikkuvuustekniikka on siinä määrin yleistymässä, että eri valmistajilla on saatavilla yhdistekirjastoja tähän tarkoitukseen. Laura kertoi lisäksi tutkimusryhmän käyttämästä kuvantamis-massaspektrometriasta, jossa hyödynnetään desorptio-ionisaatiota. Tekniikalla voidaan ionisoida haluttuja yhdisteitä suoraan kiinteistä matriiseista, kuten erilaisista kudoksista. Sitä hyödynnetään esim. tutkittaessa mykotoksiinien jakautumista elintarvikkeissa tai kasvinosissa ja selvitettäessä toksiinien rakennemuutoksia mikro-organismien toiminnan seurauksena (ns. biotransformaatio).
7. Studies on the representativeness of sampling large lots of herbs for their PA content (Anja These, BfR)
Anja These Saksan BfR-laitoksesta esitteli tutkimustuloksia kuivattujen yrttien näytteenottoon ja homogenointiin liittyen. Uudessa asetuksessa on määritelty näytteenotto suurille (>15 t) näyte-erille, ja tällöin kokoomanäytteen paino on 10 kg ja perusnäytteen 100 g. On tiedossa, että pienet kasvinosat voivat sisältää paljon PA:ja, ja nämä kasvinosat voivat olla jakautuneet epätasaisesti suuressa näyte-erässä. Näytteenoton on siten oltava edustava, ja näytteen homogeenisuus on taattava oikeellisten tulosten saamiseksi. Suurikokoisten näytteiden homogenointi on kuitenkin hyvin työlästä, ja siksi tutkimuksessa selvitettiin erilaisten näytteenottokäytäntöjen (kokoomanäytteen ja perusnäytteen koon pienentäminen) ja homogenointitapojen (erilaiset myllytyypit ja seulakoot) vaikutusta näytteen homogeenisuuteen. Johtopäätöksinä esitettiin, että kokoomanäytteen koon tulisi olla vähintään 4 kg, vaikka optimaalisempi olisi 10 kg. Jauhatukseen käytetyn myllyn seulakoon tulisi olla enintään 0,25 mm. Jos näytteessä oli mukana yli 0,50 mm:n partikkeleita, näyte oli edelleen liian epähomogeeninen (tuloksissa suuri hajonta). Eri myllytyypeistä sentrifugimyllyllä saatiin tasaisempi partikkelijakauma kuin leikkuumyllyllä.
8. Sampling of cumin and culinary herbs contaminated with pyrrolizidine alkaloids (Sylvia Kalli, EURL)
Tässä esityksessä käytiin läpi PA-tutkimuksiin tulevien jeera (roomankumina)- ja yrttinäytteiden homogenoinnin haasteita. Kontaminoivana kasvina tämänkaltaisissa näytteissä on usein Heliotropium europaeum (rikkaheliotrooppi), jonka yksi siemen voi sisältää jopa 1 milligramman PA:ja. Näin ollen jo pienistä kasvinosista voi aiheutua merkittävä kontaminaatio, ja näytteen homogeenisuus on ratkaisevan tärkeää. Tutkimuksessa kokeiltiin sekä kuiva- että vesisuspensiojauhatusta kuminansiemenille ja kuivatulle rosmariinille ja kyntelille. Tulosten perusteella vesisuspensiojauhatuksella saatiin selvästi homogeenisempi näyte, mm. kuminansiemenistä määritettyjen PA-pitoisuuksien toistettavuus (RSD) oli kuivajauhetuissa näytteissä 43–169 % ja vesisuspensiosta määritetyistä 1-4 %. Lisäksi suuremmalla näytekoolla (2,0 vs. 0,5 kg) saavutettiin parempi toistettavuus. Rosmariini ja kynteli käyttäytyivät jauhatuksessa eri tavoin, eikä vesisuspensiojauhatuksessa saavutettu kyntelille riittävää homogeenisuutta. Lisäksi kyntelinäytteissä todettiin huomattavan suuri määrä PA:ien vapaita emäsmuotoja. Onkin mahdollista, etteivät yhdisteet ole pysyviä vesisuspensiojauhatuksessa ainakaan tässä näytematriisissa. Kaiken kaikkiaan todettiin, että tutkimuksia on syytä jatkaa eri matriisien, näytekoon ja homogenointitavan osalta. Näistä voidaan myöhemmin koota EURL:n internet-sivuille ohjeistusdokumentteja NRL:ien käyttöön.
9. Risks of mycotoxins for animals (Ron Hoogenboom, WFSR)
Esitys käsitteli tuotantoeläinten mykotoksiinialtistuksen ja siitä aiheutuvien terveysvaikutusten ja riskin arviointia. Yleisesti ottaen toksisuustutkimuksia on tehty verrattain vähän erityisesti suuremmille kotieläimille. Tästä johtuen arvioinneissa käytetään hyödyksi jonkin verran myös tapaustutkimuksia, vaikka näiden kohdalla tiettyjä puutteita onkin (mm. tarkan kokonaisaltistuksen arvioinnin vaikeus). EFSA on viime vuosina tehnyt päivitettyjä arviointeja useille mykotoksiineille, mm. fumonisiineille (v. 2022), HT2- ja T2-toksiineille (2022) ja DON:ille (2023). Parhaillaan tehdään arvioita okratoksiini A:lle ja ergotalkaloideille. Yleisenä trendinä on, että uusien arviointien perusteella turvallisen saannin vertailuarvoja (esim. HBGV, NOAEL tai BMDL) on laskettu viimeisimpien tutkimustietojen valossa. Arviointeja voidaan käyttää hyväksi, kun rehujen sisältämille mykotoksiineille asetetaan myöhemmin enimmäismääriä.
10. Analytical Quality Control session (Hans Mol, EURL)
Päivän lopuksi käsiteltiin Hans Molin johdolla menetelmien laadunvarmistusasioita. Ensin Hans päivitti kuitenkin CEN-standardisointityöryhmien tilanteen. Molempien työryhmien (TC 275 biotoksiinit elintarvikkeissa ja TC 327 rehujen menetelmät) kaikki edellisten mandaattien M/520 ja M/521-523 mukaiset kohteet on saatu päätökseen ja uusia työkohteita odotetaan Komissiolta. Työryhmien budjetit ovat parhaillaan Komissiossa käsittelyssä, ja asian ratkettua uusia kohteita voidaan päättää.
EURL-NRL –verkoston sisäinen AQC (analytical quality control) –ryhmä oli työstänyt vielä näytteenottoasetukseen tulevia menetelmien suorituskykyvaatimuksia. Näihin oli tehty pieniä muutoksia sen jälkeen, kun asiaa oli edellisen kerran käsitelty koko EURL-NRL -verkoston voimin. Nämä muutokset käytiin läpi asetusluonnoksesta.
Laadunvarmistuksen aiheista oli tällä kertaa tarkempana teemana menetelmien mittausepävarmuus (MU), jota käsiteltiin eri näkökulmista pienryhmissä. Tällöin käytiin läpi mm. miten laboratoriot määrittävät menetelmän kokonaismittausepävarmuuden (esim. toksiini-, matriisi- ja/tai –pitoisuuskohtaisesti), miten tuloksen mittausepävarmuus ilmoitetaan raportilla, miten toimivaltainen viranomainen soveltaa MU:ta ja kuinka usein MU katselmoidaan ja/tai uudelleenarvioidaan. Lisäksi keskusteltiin toimintatavoista, jos virallisen laboratorion MU eroaa vastanäytteen tutkivan laboratorion MU:sta, ja tuloksen johtopäätös poikkeaa toisistaan näissä tapauksissa. Kaikissa jäsenvaltioissa ei ollut määritelty käytäntöjä tällaisten tapausten varalle, mutta asia olisi syytä huomioida kansallisissa ohjeistuksissa.
11. Dietary exposure to mycotoxins of 1- and 2-year-old children from a Dutch Total Diet Study (Annemieke Pustjens-D'Hamecourt, WFSR)
Alankomaissa järjestettiin vuonna 2017 kokonaisruokavaliotutkimus 1–2-vuotiaille lapsille, jossa analysoitiin erilaisista elintarvikkeista ja juomista mm. mykotoksiineja. Pitkän ajanjakson altistuksen laskenta perustui elintarvikkeista ja juomista mitattuihin pitoisuuksiin suhteutettuna näiden tuotteiden kulutettuun määrään. Terveysriskiä arvioitiin vertaamalla korkean pitkäaikaisen altistuksen (95 percintiili) arvoa terveysperusteiseen ohjearvoon (health-based guidance value, HBGV) tai määrittämällä altistumismarginaali (margin of exposure, MOE). Tulosten perusteella todettiin, että mahdollisia haitallisia terveysvaikutuksia voivat aiheuttaa altistuminen aflatoksiineille, Alternaria-toksiineille, okratoksiini A:lle ja T-2- ja HT-2-toksiineille. Elintarvikkeet, jotka vaikuttivat eniten altistumiseen, olivat leivät, keksit, aamiaismurot, suklaa, kuivatut hedelmät ja hedelmämehut. Vaikka useista näytteistä havaittiin ergotalkaloideja, niiden ei katsottu aiheuttavan terveysriskiä. Kuten ei myöskään muiden kasvitoksiinien (esim. tropaanialkaloidien tai pyrrolitsidiinialkaloiiden). Tropaanilalkaloideja havaittiin kuitenkin yllätykseksi myös lehtivihanneksista. Italiassa oli tosin tehty samankaltainen havainto.
12. Natural and synthetic cannabinoids in food on Czech market (Radim Stepan, CAFIA)
Tsekin markkina-alueella on viime aikoina havaittu paljon erilaisia tuotteita, jotka sisältävät luontaisia tai synteettisiä kannabinoideja. Maan valvova viranomainen (CAFIA) on analysoinut erilaisia markkinoilla olevia tuotteita (keksit, hyytelöt, shotit) ja havainnut niiden sisältävän päävalmistusaineena delta-9-tetrahydrokannabinolia (9-THC) ja/tai heksahydrokannabinolia (HHC). HHC on synteettien kannibinoidi, jolla on puolet heikommat vaikutukset kuin 9-THC:lla. Markkinoilla on kolme eri tuoteryhmää: elintarvikkeet, HHC-tuotteet ja ravintolisät. Näistä HHC-tuotteet ovat aivan uusi tuoteryhmä ja tuotteita voi ostaa erikoisliikkeistä tai vaikkapa automaateista. Näissä tuotteissa on yleensä maininta: “product for promotional purposes, do not consume” tms. Hunaja annettiin yhtenä esimerkkinä tällaisesta tuotteesta. Lisäksi esityksessä esiteltiin Tsekeissä käytössä oleva analyysimenetelmä. HHC:n osalta analytiikassa tulee huomioida yhdisteen eri enantiomeerit.
13. Grayanotoxins in honey: EFSA opinion and analytical challenges (Patrick Mulder, EURL)
Grayanotoksiineja on havaittu etenkin Turkissa ja Nepalissa hunajasta. Grayanotoksiinit on heterogeeninen yhdisteryhmä sisältäen n. 200 erilaista yhdistettä. Näitä toksiineja muodostuu Ericaceae -suvun kasvien (rhododendron) tuottamina. Hunajaa, joka on valmistettu näiden kasvien medestä (ja siten sisältävät myös niiden siitepölyä), kutsutaan usein hulluksi hunajaksi (mad honey), sen sisältämien grayanotoksiinien vuoksi. Grayanotoksiinit aiheuttavat kardiovaskulaarisia ja neurotoksisia vaikutuksia (esim. verenpaineen/sykkeen lasku). EFSA on julkaissut riskinarvioinnin grayanotoksiineista vuonna 2023. Toksisuuskokeiden perusteella on osoitettu vahva korrelaatio toksisuuden ja yhdisteen rakenteen välillä: hydroksidi- ja epoksiryhmät rakenteessa ovat avainasemassa. Niiden toksiset vaikutukset johtuvat niiden kyvystä häiritä hermosolujen solukalvolla olevien natriumkanavien toimintaa. Toksisimmat yhdisteet katsotaan olevan grayanotoksiini I ja III, ja sen vuoksi niiden pitoisuus hunajassa tulisi olla < 0,05 mg/kg. Menetelmäviitteitä on toistaiseksi melko vähän saatavilla. Lisäksi vain muutamalle yhdisteelle on kaupallisesti saatavilla standardiaineita. Yhdisteet esiintyvät massaspektrometrissa natriumaddukteina, ja niillä esiintyy tyypillisesti vedenlohkeamista. EURL pystyttää menetelmän vuoden 2024 aikana.
14. Updates on work program EURL 2023/2024 and closure (Josipa Grzetic Martens, EURL)
EURL tulossa olevia projekteja ovat mm. enniatiinit ja beauverisiinit viljassa sekä tremorgeeniset mykotoksiinit ja ergotalkaloidit eläinrehussa. Vuoden 2023 puolella järjestetään PT-kierros HCN:n analysoimiseksi ja okratoksiini A:n määritys lihasta vuoden vaihteessa. Ensi vuodelle on suunniteltu PT-kierros kannabinoideista, johon liittyvien lupa-asiakirjojen hankkimisesta muistutettiin. Vuonna 2024 EURL järjestää kaksi koulutusta liittyen THC:n ja ergotalkaloidien analysointiin. Lisäksi on tarkoitus kartoittaa NRL:ien analyyttinen valmius (edellinen kysely järjestettiin v. 2018). Seuraava EURL/NRL -workshop järjestetään 1.-2.10.2024.
15. Ekskursio WFSR:n laboratorioon
Kokouksen jälkeen halukkailla oli mahdollisuus tutustua WFSR:n toimintaan ja laboratorioihin. Viisi vuotta sitten RIKILT ja NVWA yhdistyivät muodostaen WFSR:n, joka toimii Alankomaiden ministeriöiden alaisuudessa. Heidän tehtäväkenttänsä on hyvin laaja sisältäen (tutkimusalueesta riippuen) niin EURL- kuin NRL-toiminnot sekä virallisen valvonnan ja tutkimushankkeita. Laboratoriotilat ja laitekapasiteetti olivat todella vaikuttavat. Työskentely on erittäin tehokasta ja prosessit hyvin organisoituja. Suuri osa tuloksista valmistuu asetetun 36 tunnin määräajassa.
Lisätietoja:
Meri Kokkonen, meri.kokkonen@tulli.fi
Marjo Kolmonen, marjo.kolmonen@ruokavirasto.fi