Syksyn aikana on järjestetty webinaareina useita Euroopan unionin kasvinterveyden referenssilaboratorioiden (EURL) toimintaan liittyviä kokouksia ja koulutuksia. EURL-toiminta on kasvintuhoojapuolella vielä melko uutta, joten EU-komission edustajat kertoivat kokousten aluksi EURL:ien ja kansallisten referenssilaboratorioiden (NRL) velvollisuuksista ja merkityksestä sekä valvonta-asetuksen toimeenpanosta, mm. akkreditointivaatimuksista.
Euroopan ja Välimerenmaiden kasvinsuojeluorganisaation (EPPO) esityksissä kerrottiin, mitä on meneillään eri tuhoojaryhmiin liittyvän analytiikan kehittämisessä. EPPO on kasvintuhoojien määrityksen ylin auktoriteetti, jonka diagnostiikkaohjeita alan laboratoriot noudattavat. Ohjeita päivitetään melko tiuhaan tahtiin.
Kokousten tärkein käytännön anti oli muistutus lainsäädännön muutoksista ja tulevista pätevyystesteistä, jotka edellyttävät uusien menetelmien pystyttämistä sellaisillekin tuhoojille, joita laboratoriossamme ei normaalisti tutkita.
Kasvipatogeenisten bakteerien analytiikkaan liittyvä vuotuinen kokous ’Annual Workshop EURL Bacteriology’ pidettiin webinaarina 9.11.2021. Kokouksen järjestivät EURL-kumppanit NVWA (NL), ILVO (BE), NIB (SI) ja CREA (IT). Kasvipatogeenisten bakteerien määritysvalmiuden kehittäminen painottuu nykyisin EU:n listaamiin prioriteettipatogeeneihin. Näistä huomattava osa on sellaisia taudinaiheuttajia, joita ei ole todettu EU:ssa tai joita esiintyy hyvin rajoitetulla alueella. Kokouksessa monet esitykset käsittelivätkin mm. maissin, pavun ja sitrushedelmien bakteeritauteja. Suomelle tutumpia perunan vaalea- ja tummarengasmädän diagnostiikkaa, pätevyystestejä ja lainsäädännön muutoksia käsiteltiin parissa esityksessä.
Mykologian EURL (ANSES, FR) kokoukseen 16.11.2021 osallistui tutkijoita 23 maasta. Ansesissa on tehty paljon työtä sitrushedelmiä vioittavaan Phyllosticta citricarpa -sieneen liittyen, kehitteillä on esimerkiksi molekyylibiologinen testi, jolla P. citricarpa (säädelty) ja P. paracitricarpa (ei säädelty) voidaan erottaa toisistaan. Tutkijoiden keskuudessa ei kuitenkaan ollut yksimielisyyttä siitä onko kyseessä kaksi erillistä lajia. Ansesissa tehdään tutkimusta myös liittyen muun muassa männynrosoruosteen (Cronartium pini) populaatiogenetiikkaan, omenapuiden Alternaria-tauteihin, omenaruven molekyylibiologisiin tunnistusmenetelmiin, Phytophthora-sienten aikaiseen havaitsemiseen ja sienten monitorointiin siitepölykeräinten avulla.
Kutsuttu puhuja Thomas Jung Phytophthora tutkimuskeskuksesta (Mendel University, Brno) kertoi Phytophthora cinnamomi (aiheuttaa tautia mm. puiden juuristossa) ja P. ramorum (aiheuttaa mm. alppiruusun versopoltetta) munasienilajien olevan uusien tutkimustulosten perusteella peräisin Itä-Aasiasta, jossa lajien molempia pariutumistyyppejä esiintyy. Kaikki Phytophthora-epidemiat ovat eksoottisten lajien aiheuttamia, esimerkiksi P. ramorum-lajilla on yli 100 isäntäkasvia ja P. cinnamomi-lajilla yli 5000 isäntäkasvia maailmassa.
Ansesin aiemmin 8. syyskuuta järjestämässä P. ramorum koulutuksessa keskusteltiin myös lainsäädännön tulkinnasta yllä olevaan liittyen. Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 liitteen II mukaan P. ramorum-lajin EU:n ulkopuoliset isolaatit on luokiteltu karanteenituhoojiksi, mutta sitä onko tarkastuksessa todettu isolaatti EU:n ulkopuolelta on mahdoton määrittää. Mahdollinen tulkinta olisi ”P. ramorum-lajin Euroopassa jo esiintyviä sukulinjoja ei tulisi säännellä”.
Virologian EURL (NVWA (NL), CREA (IT), NIB (SI)) kokouksessa 17.-18.11.2021 kuultiin useampi esitys tomaatin ruskokurttuviruksesta, joka havaittiin ensimmäistä kertaa Euroopassa pari vuotta sitten ja on sen jälkeen löydetty useista jäsenmaista. Viruksen leviämistä yritetään estää tarkastamalla ja testaamalla markkinoilla olevia siemeneriä ja kokouksessa kuultiin myös esitys siementestauksen kehityksestä. Lisäksi ensi vuodeksi on suunnitteilla pätevyystesti ruskokurttuviruksen siementestauksesta.
Virologian kokouksessa esiteltiin myös uuden laaja-alaisen virustestausmenetelmän, syväsekvensoinnin, rutiinikäytön etenemistä. Menetelmää on käytetty jo pitkään tieteellisessä tutkimuksessa, sillä sen avulla voidaan havaita käytännössä kaikki virukset kerralla. Nyt menetelmästä on saatu niin paljon käyttökokemusta, että EPPO on ryhtynyt laatimaan ohjeistusta sen käytöstä kasvintuhoojien diagnostiikassa. EURL on aikeissa järjestää menetelmästä pätevyystestin vuonna 2023.
Hyönteisten ja punkkien EURL-workshop (Anses (FR) ja AGES (AT)) pidettiin webinaarina 23. ja 24.11.2021. Osallistujia oli parhaimmillaan reilut 70. Esitysten aiheina oli mm. tunnistusmenetelmien validointien esittelyä, eksoottisten hedelmäkärpäslajien ja niiden lajikompleksien problematiikan käsittelyä sekä saarnenjalosoukon leviämispotentiaaliin liittyvän venäläisen tutkimuksen esittely.
Lisätietoja:
erikoistutkija Mirkka Soukainen, Kasvianalytiikka, mirkka.soukainen@ruokavirasto.fi
erikoistutkija Mikko Lehtonen, Kasvianalytiikka, mikko.lehtonen@ruokavirasto.fi
erikoistutkija Johanna Santala, Kasvianalytiikka, johanna.santala@ruokavirasto.fi
tutkija Ville Welling, Kasvianalytiikka, ville.welling@ruokavirasto.fi