14.12.2010
EFSA on arvioinut lehtivihannesten sisältämän nitraatin mahdollisia terveyshaittoja lapsille (EFSA)
7.12.2010
EFSAn lausunto muutogeenisestä soijasta 40-3-2 on julkaistu - kansalaisilla on mahdollisuus kommentoida. Kommentointiaikaa 13.1.2011 asti.
2.12.2010
EFSA on päivittänyt lausuntoaan riskimateriaalin poiston merkityksestä pienten märehtijöiden TSE -riskin vähentämisessä (EFSA)
17.11.2010
Eurobarometri: Suomalaiset luottavat elintarviketurvallisuuteen ja elintarvikeketjun toimintaan
15.11.2010
EFSA on päivittänyt ohjeistuksen koskien muuntogeenisten kasvien ympäristövaikutuksia (EFSA)
10.11.2010
EFSA on arvioinut EU:ssa käytössä olevat aromiaineet (EFSA)
4.11.2010
Hae harjoittelijaksi EFSAan!
Hakuaikaa 17.12.2010 saakka. Lue lisää (EFSA)
28.10.2010
Kommentoi EFSAn kasvinsuojeluaineita ja niiden jäämiä käsittelevän tiedelautakunnan valmistelemia dokumentteja, jotka koskevat kasvinsuojeluaineiden ihon kautta tapahtuvan imeytymisen arviointia. Kommentointiaikaa 15.12.2010 asti.
19.10.2010
EFSA julkaisi kolmannen erän lausuntoja terveysväitteistä (EFSA)
12.10.2010
EFSA on arvioinut pandeemisen (H1N1) 2009 -viruksen merkitystä eläinten terveydelle (EFSA)
2.10.2010
EFSAn lausunnot muuntogeenisistä maisseista MON 89034 x 1570 x NK603 ja MON 89034 x 1507 x MON 88017 x 59122 on julkaistu – kansalaisilla on mahdollisuus kommentoida. Kommentointiaikaa 27.10.2010 asti.
1.10.2010
EFSA vahvisti bisfenoli A:n turvallisen saantiraja-arvon (EFSA)
1.10.2010
EFSA on julkaissut lausunnon kierrätetyn veden käyttämisen turvallisuudesta ja tehokkuudesta ruhojen dekontaminaatiossa (EFSA)
27.9.2010
EFSA on julkaissut lausunnon laktoosin raja-arvoista laktoosi-intoleranssissa ja galaktosemiassa (EFSA)
17.9.2010
EFSA on päivittänyt lausuntonsa koskien eläinten kloonausta (EFSA)
9.9.2010
EFSAn vuosikertomus 2009 (sivuilta löytyy julkaisu suomeksi) (EFSA)
11.8.2010
EFSA on julkaissut arvioinnin riskitekijöistä, jotka vaikuttavat kampylobakteerin esiintyvyyteen broilerissa (EFSA)
3.8.2010
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on julkaissut bakteerien antibioottiresistenssin seurantaa vuosina 2004–2008 käsittelevät raportit
Raporteissa kerrotaan eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen salmonellojen, kampylobakteerien ja indikaattoribakteerien antibioottiresistenssitilanteesta Euroopan maissa. Salmonellojen ja kampylobakteerien antibioottiresistenssin yleistyminen voi vaikeuttaa ihmisten infektiotautien hoitoa. Indikaattoribakteerien resistenssi kuvaa suoliston mikrobiston resistenssitilannetta; indikaattoribakteerit voivat myös toimia resistenssitekijöiden varastona ja aiheuttaa satunnaisesti infektioita ihmisille.
Antibioottiresistenssi oli vuosina 2004–2008 tavallista eläimistä ja elintarvikkeista eristetyillä salmonella-, kampylobakteeri- ja indikaattoribakteerikannoilla. Todetut resisitenssitasot vaihtelivat huomattavasti maitten välillä, sen sijaan yksittäisessä maassa resistenssitaso pysyi seurantavuosina kohtalaisen muuttumattomana. Resistenssi oli useimmiten vähäisintä Pohjoismaissa. Yksittäisten maitten seurantatuloksia verrattaessa on kuitenkin huomioitava, etteivät seuranta- ja raportointijärjestelmät ole olleet maitten välillä täysin yhtenevät. Salmonellan seurantatulokseen on taas vaikuttanut huomattavasti se, mitkä salmonellan serotyypit ovat olleet maassa yleisimpiä.
Raporttien mukaan erityisen huolestuttavaa on resistenssin esiintyminen tietyille ihmisten lääkinnässä kriittisen tärkeille antibiooteille. Esimerkiksi fluorokinoloniresistenssi oli joissain maissa yleistä siipikarjan salmonelloilla ja siipikarjan, sikojen ja nautojen kampylobakteereilla. Myös broilereiden ja sikojen kampylobakteereiden makrolidiresistenssi oli tavallista. Pohjoismaissa kampylobakteereiden resistenssi ihmisten lääkinnässä tärkeille antibiooteille oli vähäisempää, muun muassa monissa maissa broilereiden C. jejunille yleistä nalidiksiinihappo- tai siprofloksasiiniresistenssiä ei Pohjoismaissa juuri todettu. Euroopan laajuisesti indikaattoribakteereista antibioottiresistenssi oli yleisempää siipikarjan ja sikojen kuin nautojen E. coli -bakteereilla.
Suomessa Ruokavirasto seuraa järjestelmällisesti eläimistä eristettyjen bakteerien resistenssiä FINRES-Vet-ohjelman puitteissa. Ohjelma käynnistyi vuonna 2002 ja se käsittää muun muassa salmonellat, kampylobakteerit ja indikaattoribakteerit. Indikaattoribakteereita tutkitaan vuosittain vaihtuvalta tuotantoeläinlajilta. Ohjelman tulokset osoittavat resistenssitason olevan Suomessa edelleen yleisesti alhainen, vaikkakin viime vuosina naudoilta eristetyillä salmonelloilla on todettu aiempaa enemmän resistenssiä. Salmonellaa todetaan suomalaisissa tuotantoeläimissä harvoin, joten salmonellan resistenssiseurannan aineisto on hyvin pieni.
Suomessa antibioottien tarve ja käyttö eläinten lääkinnässä on edelleen suhteellisen vähäistä, huolimatta siitä että antibioottien käyttö eläimillä on viime vuosina lisääntynyt. Eläimistä eristettyjen bakteerien resistenssitilanteen jatkuva seuranta on kuitenkin tärkeää, jotta resistenssin lisääntyminen ja resistenttien kantojen ilmestyminen voidaan havaita nopeasti. Seurantatietoa tarvitaan resistenttien bakteerikantojen leviämisen estämiseksi, uudistettaessa antibioottien käyttösuosituksia ja arvioitaessa suositusten vaikutusta.
EFSAn seurantaraportit kokonaisuudessaan:
2008
http://www.efsa.europa.eu/en/scdocs/scdoc/1658.htm
2004-7
http://www.efsa.europa.eu/en/scdocs/scdoc/1309.htm
Lisätietoja
Erikoistutkija Anna-Liisa Myllyniemi, puh. 0400 287 398
30.7.2010
EFSA on julkaissut raportin elintarvikkeiden furaanipitoisuuksista (EFSA)
30.7.2010
EFSA on julkaissut raportin elintarvikkeiden ja rehujen ei-dioksiininkaltaisista PCB-pitoisuuksista (EFSA)
29.7.2010
EFSA on julkaissut lausunnon tavoista, joilla muuntogeenisten kasvien ja mikro-organismien sekä niistä tuotettujen elintarvikkeiden ja rehujen allergiariskejä voidaan arvioida (EFSA)
28.7.2010
EFSA on julkaissut kaksi lausuntoa, jotka koskevat broilereiden jalostusta ja hyvinvointia (EFSA)
26.7.2010
EFSA päätyi uudelleenarvioinnissaan alentamaan amarantti -atsoväriaineen hyväksyttävän päiväsaannin ylärajaa (EFSA)
26.7.2010
EFSAn lausunto merellisistä biotoksiineista (EFSA)
12.7.2010
EFSAn kannanotto bisfenoli A:sta (BPA) (EFSA)
12.7.2010
Kasvinsuojeluaineiden jäämät elintarvikkeissa vuonna 2008 – EFSAn kaikkia EU -maita koskeva yhteenveto (EFSA)
Tilanne Suomessa vuonna 2008 (Ruokavirasto)
9.7.2010
EFSA on aloittanut rehun lisäaineiden uudelleenarvioinnin (EFSA)
23.6.2010
Asiantuntijahaku EFSAn tiedelautakuntiin ja -komiteaan käynnissä
EFSA hakee uusia asiantuntijoita tiedekomiteaan ja tiedelautakuntiin. Hakuaika on 10.6–30.9 2010.
EFSA hakee uusia asiantuntijoita elintarvikkeiden lisäaineita ja elintarvikkeisiin lisättäviä ravintoaineita käsittelevään lautakuntaan (ANS) ja elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja sekä entsyymejä, aromiaineita ja valmistuksen apuaineita käsittelevään lautakuntaan (CEF). Asiantuntijoita haetaan seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi.
Asiantuntijoita haetaan lisäksi varalle muihin tiedelautakuntiin ja -komiteaan
Varamieshaku koskee tiedekomiteaa ja seuraavia tiedelautakuntia: Eläinten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevä lautakunta (AHAW); Biologisia vaaroja käsittelevä lautakunta (BIOHAZ); Elintarvikeketjun vierasaineista käsittelevä lautakunta (CONTAM); Eläinten rehuissa käytettäviä lisäaineita, tuotteita tai aineita käsittelevä lautakunta (FEEDAP); Geneettisesti muunneltuja organismeja käsittelevä lautakunta (GMO); Erityisruokavaliovalmisteita, ravitsemusta ja allergioita käsittelevä lautakunta (NDA); Kasvinterveyttä käsittelevä lautakunta (PLH) sekä Kasvinsuojeluaineita ja niiden jäämiä käsittelevä lautakunta (PPR).
Tällä hetkellä eri tiedelautakuntien asiantuntijoina on viisi suomalaista: Atte von Wright ja Sirpa Kärenlampi (GMO); Seppo Salminen ja Hannu J. Korhonen (NDA) ja Maria Saarela (FEEDAP).
18.6.2010
EFSA on arvioinut Tilletia indica M:n leviämistä Eurooppaan Yhdysvalloista tuotavan vehnän välityksellä (EFSA)
18.6.2010
EFSAn lausunto muuntogeenisestä maissista Bt11 x MIR604 x GA21 on julkaistu 15.6.2010 – kansalaisilla mahdollisuus kommentoida
Kommentointiaikaa 16.7.2010 asti.
EFSAn lausunto muuntogeenisestä puuvillasta 281-24-236 x 3006-210-23 on julkaistu 15.6.2010 – kansalaisilla mahdollisuus kommentoida. Kommentointiaikaa 16.7.2010 asti.
18.6.2010
EFSA on arvioinut kasvintuhoojien (Gibberella circinata –sienen ja Dryocosmus kuriphilus –pistiäisen) aiheuttamaa riskiä ja riskinhallintavaihtoehtoja (EFSA)
10.6.2010
EFSA on julkaissut lausunnon marunatuoksukin terveysvaikutuksista ja leviämisestä Euroopan Unionin alueella (EFSA)
27.5.2010
EFSAn lausunnot kahdesta muuntogeenisestä maissista on julkaistu 18.5.2010 – kansalaisilla mahdollisuus kommentoida. Kommentointiaikaa 19.6.2010 asti.
19.5.2010
Akryyliamidipitoisuudet elintarvikkeissa – EFSAn EU-maita ja Norjaa koskeva yhteenvetoraportti vuodelta 2008 (EFSA)
14.5.2010
EFSAn lausunto Q-kuumeesta (EFSA)
14.5.2010
Kommentoi EFSAn viestintästrategiaa. Kommentointiaikaa 5.7.2010 asti.
4.5.2010
EFSA julkaisi raportin salmonellan esiintymisestä sianlihassa (EFSA)
28.4.2010
EFSA on antanut EU -komission pyynnöstä asiantuntijalausunnon tulivuorituhkan lyhyen aikavälin vaikutuksista ihmisten ja eläinten terveyteen (EFSA)
27.4.2010
EFSAn yhteenvetoraportti zoonoottisten bakteerien mikrobilääkeresistenssistä vuosina 2004-2007 (EFSA)
26.4.2010
EFSAn lausunto klormekvattijäämistä viinirypäleissä (EFSA)
22.4.2010
EFSA julkaisi raportin salmonellan esiintymisestä munintakanoissa (EFSA)
21.4.2010
EFSA on arvioinut elintarvikeväriaineiden turvallisuutta (EFSA)
21.4.2010
EFSA on arvioinut elintarvikkeiden sisältämän lyijyn vaikutuksia (EFSA)
20.4.2010
EFSAlta yhteenveto eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskevien vierasainevalvontaohjelmien tuloksista (EFSA)
15.4.2010
Kalavälitteiseen Anisakis-loiseen liittyvä allergeenisuus (EFSA)
14.4.2010
EFSA on arviointut steviolglykosidien turvallisuutta lisäaineena (EFSA)
14.4.2010
EFSA laskee altistumisen tasoa melamiinille (EFSA)
31.3.2010
Dioksiini ja dioksiinin kaltaiset yhdisteet elintarvikkeissa ja rehuissa – EFSAn EU -maita koskeva yhteenvetoraportti (EFSA)
26.3.2010
EFSA julkaisi suositukset hiilihydraattien, kuidun, rasvojen ja veden saannille (EFSA)
18.3.2010
EFSA julkaisi raportin kampylobakteerin ja salmonellan esiintyvyydestä broilereissa EU:ssa (EFSA)
15.3.2010
Kommentoi EFSAn ohjeasiakirjaa dietäärisen kasvinsuojeluainealtistuksen arvioinnista
Kommentointiaikaa 10.5.2010 asti (EFSA)
15.3.2010
Kommentoi EFSAn ohjeasiakirjaa elintarvikkeiden riskien ja hyötyjen arvioimisesta
Kommentointiaikaa 15.4.2010 (EFSA)
12.2.2010
EFSA käynnistää ruoankäyttötietojen keräämisen EU-maista (EFSA)
2.2.2010
EU –tason selvitys broilerinlihan merkityksestä ihmisten kampylobakteeritartuntojen lähteenä (EFSA)
1.2.2010
EFSA julkaisi EU:n zoonoosien ja ruokamyrkytysten seurannan tulokset vuodelta 2008 (EFSA)
13.1.2010
EFSAn lausunto vuohien TSE herkkyydestä
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on julkaissut selvityksen vuohien herkkyydestä TSE-taudeille. Selvityksen tarkoituksena on arvioida, voidaanko nykytietämyksen perusteella suositella jalostusohjelman käyttöä vuohien TSE-tautien ehkäisemisessä. Selvitys kokoaa yhteen tämän hetkisen tutkimustiedon vuohen perinnöllisestä herkkyydestä sekä klassiselle ja epätyypilliselle scrapielle että BSE:lle. Selvityksessä ovat mukana kaikki EU:n jäsenmaat.
Lampailla ja vuohilla esiintyvä scrapie on yksi TSE- (tarttuvat spongiformiset enkefalopatiat) tautien ryhmään kuuluvista keskushermostotaudeista, joihin kuuluvat myös naudan BSE ja ihmisissä esiintyvä Creutzfeldt-Jakobin tauti. Taudille on ominaista aivokudoksen rappeutuminen ja muuttuminen sienimäiseksi, joka johtaa eläimen kuolemaan.
Scrapien aiheuttajana pidetään solujen normaalin pintaproteiinin, prioniproteiinin, epänormaalisti laskostunutta muotoa. Se lisääntyy muuttamalla solun normaaleja prioniproteiineja tautia aiheuttavaan muotoon. Taudin edetessä epänormaalia prioniproteiinia kertyy hermosoluihin, mikä aiheuttaa aivojen rappeutumisen.
Scrapie on Euroopassa huomattava terveysriski lampaille. Myös vuohilla esiintyy scrapien sekä klassista että epätyypillistä muotoa useassa Euroopan maassa, vaikka yleisesti ottaen scrapien esiintyvyys vuohissa on huomattavasti alhaisempi kuin lampaissa. Euroopassa on viime vuosien aikana vahvistettu lisäksi varmuudella ainakin yksi BSE-tapaus vuohessa. Suomessa on vuosien 2002–2009 aikana todettu yhteensä 9 vuohen scrapie-tapausta. Näistä 8 oli klassista ja 1 epätyypillistä muotoa.
Vuohen perimän vaikutuksesta TSE-tautien kulkuun tiedetään vielä vähän, toisin kuin lampailla, joilla perimän ja tautialttiuden välillä on merkittävä yhteys. Yhteys perustuu lampaan prioniproteiinin kohdissa 136, 141, 154 ja 171 olevien aminohappojen vaihteluun, joka saa aikaan scrapielle vastustuskykyisempien tai herkempien yksilöiden syntymisen. EFSA:n selvityksen mukaan vuohen prioniproteiinin tietyt aminohapot kohdissa 146, 154, 211 ja 222 näyttäisivät suojaavan vuohta klassiselta scrapielta, mutta aminohappo 154 on yhdistetty myös epätyypilliselle scrapielle altistumiseen. Tietoa yhteydestä vuohen perimän ja BSE-alttiuden välillä ei ole todettu. Vuohen prionigeeni on huomattavasti monimuotoisempi kuin lampaan prionigeeni, ja EFSA toteaakin, että saatavilla olevan tiedon perusteella ei voida varmuudella sanoa, mitkä vuohen prioniproteiinin aminohapoista ovat merkittäviä herkkyyden tai vastustuskyvyn kannalta. EFSA suosittelee meneillään olevien tutkimusprojektien loppuunsaattamista ja mahdollisen jalostusohjelman käyttöönottoa ensiksi suurimman vuohitiheyden maissa.
Evirassa on tehty lampaiden genotyypin määrityksiä vuodesta 2002 lähtien EU:n vaatimusten mukaisesti. Myös positiivisista vuohista sekä osasta positiivisten vuohien kontaktivuohia on määritetty rutiinidiagnostiikassa aminohapot 136, 141, 154 ja 171. Parhaillaan käynnissä olevassa tutkimusprojektissa määritetään positiivisten vuohien koko prioniproteiinin aminohappojärjestys ja tuloksia verrataan julkaistuihin tuloksiin vuohen prioniproteiinin vaihtelusta.
EFSAn lausunto vuohien TSE-herkkyydestä (EFSA)
Lue lisää Scrapiesta (Ruokavirasto)
Lisätietoa: tutkija Maria Hautaniemi, puh. 020 77 2450