Meijereiden omavalvonnassa hylätään vuosittain mikrobilääkejäämäepäilyjen vuoksi noin puoli miljoonaa litraa raakamaitoa Suomessa. Tätä maitoa ei käytetä elintarvikkeeksi vaan se toimitetaan tavallisesti eläinten rehuksi. Riskinarvioinnissa tarkasteltiin kyseisen raakamaidon käytön turvallisuutta sian tai vasikan ravintona. Hanke päättyi vuonna 2004.
Johtopäätökset
1. Tämän tutkimuksen perusteella meijerillä positiivisen testituloksen vuoksi hylätyssä raakamaidossa ja siitä valmistetussa rehussa olevien mikrobilääkkeiden jäämät eivät aiheuta toksikologista riskiä sikojen ja vasikoiden terveydelle nykyisessä tilanteessa.
2. Kun tankkiauton sisältämä raakamaito testataan meijerillä, siinä mahdollisesti olevat mikrobilääkkeiden jäämäpitoisuudet ovat laimentumisen seurauksena niin matalia, että käytännössä jäämätestaus pystyy havaitsemaan maidosta ainoastaan ampisilliinin, bentsyylipenisilliinin, kefaleksiinin ja kloksasilliinin. Aminoglykosideja ja novobiosiinia käytetään naudoilla ainoastaan yhdistelmälääkkeinä bentsyylipenisilliinin ja kefaleksiinin kanssa. Vaikka jäämätesti ei havaitsekaan aminoglykosideja ja novobiosiinia meijeritestauksessa, niitä voi kuitenkin päätyä raakamaidon mukana rehuun testauksen havaitessa bentsyylipenisilliinin tai kloksasilliinin jäämiä raakamaidossa.
3. Koska kohdassa 2 mainitut mikrobilääkkeet muodostavat suurimman osan nautojenmikrobilääkekäytöstä, voidaan todeta, että meijeritestauksen avulla voidaan estää huomattava osa naudalla käytettävien mikrobilääkejäämien päätymisestä raakamaidosta valmistettujen elintarvikkeiden kautta kuluttajille.
4. Arvion mukaan muiden kuin kohdassa 2 mainittujen mikrobilääkeainejäämien pitoisuudet ovat laimentuneet meijerille saapuessaan alle EU:n asettamien jäämien sallitun enimmäismäärän (MRL).
5. Raakamaidon kuumentaminen tai rehun hapottaminen eivät vähennä merkittävästi mikrobilääkejäämien pitoisuuksia. Sen sijaan raakamaidon käsittely ß-laktamaasientsyymillä vähentää tehokkaasti bentsyylipenisilliinin ja aminopenisilliinien pitoisuuksia maidossa, mutta sillä ei ole vaikutusta muihin mikrobilääkejäämiin.
6. Mikrobilääkejäämiä sisältävän raakamaidon rehukäytöstä kuluttajille aiheutuvaa jäämäriskiä ei arvioitu tässä raportissa. Eläinten vähäisen altistumisen perusteella voidaan kuitenkin tehdä se johtopäätös, että meijerillä jäämätestaustuloksen perusteella hylätyn raakamaidon rehukäytöstä johtuva ihmisten altistuminen sian- tai naudanlihan kautta mikrobilääkejäämille on hyvin vähäistä nykyisessä tilanteessa.
7. Raakamaidossa, joka hylätään meijerillä mikrobilääkejäämätestauksen perusteella, voivat suolistoperäiset kampylobakteeri-, enterohemorraaginen E. coli (EHEC) ja L. monocytogenes -infektiot olla mahdollisia vaaroja, joiden suhteen tarkempaa riskinarviota voi olla syytä harkita.
Tutkimusryhmä
Ulla Karlström (EELA/Evira)
Lasse Nuotio (EELA/Evira)
Laura London (EELA/Evira)
Riitta Maijala (EELA)
Aikataulu
Projekti päättyi 2004
Projektista julkaistua
Raportti
Use of residue containing raw milk as feed - Risk assessment on antimicrobial drug residues and hazard identification of pathogens EELAn julkaisu 07/2004.
Tieteelliset julkaisut ja esitykset
U. Karlström, L. Nuotio, E. Lindfors, R. Maijala (2007). Simulation of human exposure to benzylpenicillin residues via pork originating from pigs fed with a dairy by-product. Food Additives and Contaminants 24(3): 266-273.