Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osallistui hankkeeseen, jossa arvioitiin pohjoismaiden lasten ja nuorten kofeiinialtistusta. Riskinarvioinnissa tunnistettiin jo pienillä kofeiinimäärillä haitallisia vaikutuksia, kuten kofeiininsietokyvyn lisääntymistä, vieroitusoireita, ahdistuneisuutta ja jännittyneisyyttä. Hanke päättyi vuonna 2008.
Julkaistujen tutkimusten perusteella 50 kiloa painavalla nuorella päivittäinen noin 15 milligramman annos kofeiinia ei yleensä aiheuta haittavaikutuksia, mutta jo yli 50 milligramman annoksilla kofeiininsietokyky voi lisääntyä. Sietokyvyn kasvu on merkki kofeiiniriippuvuudesta, joka kehittyy säännöllisessä käytössä. Ahdistuneisuutta ja jännittyneisyyttä havaitaan yli 125 milligramman päivittäisillä annoksilla. Kevyemmillä henkilöillä haittavaikutuksia esiintyy pienemmillä kofeiinimäärillä. Alttiudessa kofeiinin haittavaikutuksille näyttäisi myös olevan yksilökohtaisia eroja.
Kofeiinia saa kahvikupillisesta (0,2 litraa) noin 100 milligrammaa, tölkillisestä energiajuomaa (0,33 litraa) noin 105 milligrammaa ja pullollisesta kolajuomaa (0,5 litraa) noin 65 milligrammaa. Kofeiinipitoisia tuotteita käyttävillä aikuisilla jo hyvinkin pieni määrä kofeiinia (60 kilon painoisella noin 85 milligrammaa kofeiinia) voi aiheuttaa unihäiriöitä. Kofeiini voi aiheuttaa lapsilla myös unihäiriöitä, tosin aiheesta on tehty vähän tutkimuksia. Kofeiini vaikuttaa keskushermoston toimintaa kiihdyttävästi, ja vaikeuttaa siten nukahtamista, heikentää unen laatua ja lyhentää yöunia.
Kolajuomien kulutus lapsilla ja nuorilla Pohjoismaissa
Tarkasteltaessa kaikkia Pohjoismaita noin joka toisella 4 - 6 -vuotiaista lapsista kolajuomista tuleva kofeiinialtistus jää alle haittavaikutuksia aiheuttavan tason. Noin kymmenellä prosentilla eniten kolajuomia nauttivia lapsia käyttö ylittää tason, jolla kofeiininsietokyky voi lisääntyä.
Vaikka vähemmistö murrosikäisistä altistuu ahdistuneisuutta ja jännittyneisyyttä aiheuttaville kofeiinimäärille, liittyy monen nuoren kolajuomien kulutukseen sietokyvyn lisääntymisen ja vieroitusoireiden riski. Kymmenen prosenttia islantilaisista 17-vuotiaista joi enemmän kuin 1,5 litraa kolajuomia päivässä (vastaa 200 milligrammaa kofeiinia). Muissa Pohjoismaissa eniten kolajuomia kuluttavat nuoret (tutkitut 12 - 15 -vuotiaita) useimmin joivat alle 0,5 litraa kolajuomia päivässä (vastaa 50 milligrammaa kofeiinia). Kun kofeiininsaanti energiajuomista, kahvista, teestä ja suklaasta otetaan huomioon, todellinen altistus on todennäköisesti korkeampi.
Suomalaisten nuorten kofeiinialtistus
Suomalaisten nuorten osalta kofeiinipitoisten juomien kulutustiedot saatiin Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden interventio -projektista (STRIP-projekti). Kulutustiedot oli kerätty 14 - 15 -vuotiailta nuorilta vuosina 2004 - 2006. Nuorten perheistä noin puolet oli saanut koko tutkimuksen ajan, varhaislapsuudesta lähtien yksilöllistä ravitsemus- ja elämäntapaneuvontaa.
Nuorten tärkeimmät kofeiininlähteet olivat kolajuomat ja kahvi, joista molemmista saatiin noin 37 % päivittäisestä kofeiinialtistuksesta. Teestä nuoret saivat 21 prosenttia ja energiajuomista 5 prosenttia päivittäisestä kofeiinialtistuksesta. Nuorista kuitenkin vain noin 5 prosenttia joi kahvia ja kolajuomia päivittäin sellaisia määriä, joilla voi esiintyy kofeiininsietokyvyn lisääntymistä (kofeiinia yli 50 milligrammaa). Kun lasketaan yhteen nuoren kofeiininsaanti kahvista, kola- ja energiajuomista, suklaasta ja muista lähteistä, todellinen altistus on todennäköisesti huomattavasti suurempaa.
Tutkimusryhmä
Tanska:
Henrik Rye Lam, National Food Institute, Technical University of Denmark
Marta Axelstad Petersen, National Food Institute, Technical University of Denmark
Suomi:
Kirsi-Helena Liukkonen, Finnish Food Safety Authority (EVIRA)
Islanti:
Elisabeth Jona Solbergsdottir, Department of Pharmacology and Toxicology,
University of Iceland
Norja:
Helle Margrete Meltzer (project leader), Norwegian Institute of Public Health
Elisabeth Elind (secretary), Norwegian Institute of Public Health
Tor Øystein Fotland (project coordinator), Norwegian Scientific Committee for Food Safety (VKM)
Jan Alexander, Norwegian Institute of Public Health
Ruotsi:
Helena Hallström, National Food Administration