Naudan kystikerkoosi (systiserkoosi, matorakkulatauti) on Taenia saginata -heisimadon toukkien (cysticercus bovis) aiheuttama tauti. Ihminen voi saada tartunnan huonosti kypsennetystä, heisimadon loisrakkuloita sisältävästä lihasta. Ihmisellä T. saginata -infektio on yleensä oireeton, mutta tartunnan seurauksena oireita voivat olla esimerkiksi pahoinvointi, ruoansulatushäiriöt, allergiset reaktiot, haimatulehdus, suolitukos sekä sappiteiden ja -rakon tulehdus.
T. saginata -loinen tarttuu nautoihin vain ihmisulosteesta eikä se leviä eläinten välillä. Suomessa loista tavataan harvoin. Loisen havaitseminen lihantarkastuksessa on perustunut vähintään kuuden viikon ikäisten nautojen pään lihasviiltojen tarkastukseen ja loisrakkulaan viittaavien lihasmuutosten tarkempaan laboratoriotutkimukseen. Uusitun EU-lainsäädännön myötä viilloista luopuminen on mahdollista alle 8 kuukauden ikäisillä naudoilla ja niiden alle 20 kk nautojen osalta, joita ei ole koskaan laidunnettu. Viilloista luopuminen kokonaan myös vanhempien nautojen on mahdollista. Tarkastuksen yhteydessä tehtävä työ on fyysisesti raskaimpia lihantarkastuksen vaiheita, minkä lisäksi viillot vähentävät päänlihan arvoa.
Projektin tavoitteena on
- tutkia teurasnautojen altistumista T. saginata -loiselle,
- arvioida mikä loisen esiintyvyys on lihantarkastuksessa,
- selvittää mahdollisuutta luopua lihantarkastukseen liittyvästä nautojen poskilihasten viiltelystä ja
- parantaa lihantarkastushenkilökunnan osaamista kyseisen loisen aiheuttamien muutosten havaitsemiseksi.
Aikataulu
2019 - 2022
Rahoitus
Maa- ja metsätalousministeriön tutkimus- ja kehittämisraha, Ruokavirasto
Projektista julkaistua
Kystikerkoosi naudoissa ja lihantarkastuksen yksinkertaistaminen - riskinarviointi, Ruokaviraston tutkimuksia 4/2022 (pdf)
Kystikerkoosi on erittäin harvinainen suomalaisissa naudoissa – muutoksia lihantarkastuksessa, Suomen eläinlääkärilehti 7/2022
800 nautaa tutkittiin, yhdestäkään ei löytynyt loismadon toukkarakkuloita – lihantarkastusta voidaan vihdoin keventää, Maaseudun tulevaisuus 30.9.2022
Jos loista ei löydy, nautojen lihantarkastus saattaa keventyä – Suomessa on todettu kystikerkoosia naudoissa äärimmäisen harvoin, Maaseudun tulevaisuus 11.2.2021
Naudan kystikerkoosihanke aloitettu lihantarkastuksen helpottamiseksi, Suomen eläinlääkärilehti 3/2020
Seminaariesityksiä
Pasonen P. Naudan kystikerkoosin esiintyvyyden selvitys Suomessa. Riskinarviointipäivä, 28.5.2020
Järvelä T. Cutting out the cut for cysticercosis Finland. Nordic Seminar on the Future of Meat Control and Animal Welfare Inspections - creation of a Nordic Network with emphasis on streamlining and innovative solutions, 29.9.2021
Sarah Gabriël, parasitologian professori, Gentin yliopisto, 8.3.2022 etäluento lihantarkastushenkilökunnalle
Järvelä T, Pasonen P. Naudan kystikerkoosi Suomessa – etsimmekö olematonta? Riskinarviointipäivä, 25.5.2022
Projektin hyödyntäminen
Päätös: Nautaeläinten lihantarkastus – puremalihasten viiltäminen ja tutkimus (pdf)
Kyselykaavake nautatiloille kystikerkoosin taustatekijöiden kartoittamiseksi (Liite 4, Ruokaviraston tutkimuksia 4/2022)
Tutkimusryhmä
- Antti Oksanen, eläintautibakteriologia ja -patologia
- Marjatta Rahkio, lihantarkastus
- Pirkko Tuominen, riskinarviointi
- Petra Pasonen, riskinarviointi
- Suvi Joutsen, riskinarviointi
- Terhi Järvelä, riskinarviointi
- Lea Rentsch, lihantarkastus
- Idalina Ukkola-Cavalcanti, eläintautibakteriologia ja -patologia
Lisätietoa projektista
- Loinen, laboratorioanalyysit: Antti Oksanen, antti.oksanen@ruokavirasto.fi
- Lihantarkastus: Marjatta Rahkio, marjatta.rahkio@ruokavirasto.fi
- Riskinarviointi: Pirkko Tuominen, pirkko.tuominen@ruokavirasto.fi