Yksilöihin kohdistuvien terveysvaikutusten lisäksi ruokaa on tarkasteltava myös laajemmin, ympäristön ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Ravitsemussuositusten tavoitteena on terveyttä edistävä ruokavalio, joka on samalla myös ympäristön kannalta mahdollisimman kestävä.
Suomalaisen ruokavalion muuttuminen suositusten mukaiseksi vähentäisi jo sinällään ruoan ympäristökuormitusta. Ollakseen kestävää ruoan kulutuksen pitää olla turvallista ja terveellistä sekä määrällisesti että laadullisesti. Ruokajätteiden syntymistä tulisi vähentää ja ruoan tuotannon tapahtua luonnonvarojen ehdoilla erityisesti maaperän ja sen puhtauden, veden ja luonnon monimuotoisuuden osalta. Ruokaraaka-aineiden tuotantoon liittyvät valinnat vaikuttavat monella tapaa ympäristöön, kuten ilmastonmuutokseen, rehevöitymiseen ja veden käyttöön.
Ruokaa tulisi tuottaa ja jalostaa luonnonvaroja mahdollisimman kestävästi käyttäen ja tehokkaasti hyödyntäen. Esimerkiksi lihan, maidon ja munien tuotanto vaatii aina kasvintuotantoa eläinten rehuja varten. Siksi eläinperäisten ruoka-aineiden tuotannossa ravinteiden käytön tehokkuus on väistämättä tuotettua ruoan energia- ja proteiinimäärää kohden heikompi kuin kasvintuotannossa.
Yleisluontoisia esimerkkejä kestävyyden kannalta edullisista ruoka-ainevalinnoista:
- Vihannesten, juuresten, perunan, marjojen ja hedelmien sekä viljavalmisteiden lisääminen ruokavalioon vähentää ilmastokuormitusta ja rehevöitymistä. Erityisesti kannattaa suosia kotimaisia satokauden kasviksia.
- Riisiä lukuun ottamatta kaikkien viljalajien kasvihuonepäästöt ovat pienet.
- Kotimaiset palkokasvit kuten herne ja papu ovat kestävämpiä valintoja kuin soija. Palkokasvit pystyvät hyödyntämään ilmakehän typpeä, jolloin lannoitetypen käytössä voidaan säästää.
- Kansanvälisten arviointien mukaan naudanlihan tuotanto lisää nykyisellä tuotantorakenteella eniten ilmastonmuutosta ja rehevöitymistä. Toisaalta nautojen riittävä tuotanto on välttämätöntä maidon tuotannon ja sen jatkojalosteiden kannalta.
- Kala kuuluu ympäristöystävälliseen ruokavalioon. Uhanalaisten ulkomaisten kalalajien käytölle ei ole perusteita.
- Rasvoista vähiten ilmastovaikutuksia on rypsiöljyllä ja margariinilla. Myös oliiviöljyn ilmastovaikutus on pienempi kuin voilla.
- Suomessa vesijohtovesi on ympäristön kannalta parempi juomavalinta kuin pullotetut vedet.
Muutos | Myönteiset terveysvaikutukset | Myönteiset ympäristövaikutukset ruoan käytön kokonaisuudessa |
---|---|---|
Liha ja lihavalmisteet | ||
Vähemmän punaista lihaa ja lihavalmisteita |
|
|
Maito ja maitovalmisteet | ||
Vähemmän rasvaisia maitovalmisteita |
|
|
Kala ja äyriäiset | ||
Enemmän kalaa |
|
|
Kasvikset, marjat ja hedelmät | ||
Enemmän hedelmiä ja marjoja |
|
|
Enemmän juureksia ja vihanneksia |
|
|
Enemmän palkokasveja |
|
|
Enemmän pähkinöitä ja siemeniä |
|
|
Viljavalmisteet | ||
Enemmän täysjyväviljavalmisteita |
|
|
Ravintorasvat | ||
Enemmän kasviöljyjä ja kasviöljypohjaisia margariineja |
|
|
Vähemmän voita ja maitorasvaa sisältäviä rasvalevitteitä |
|
|