EU:n vapaaehtoinen mehiläiskuolleisuuden ja tautien seurantaohjelma

Tiivistelmä:

Hanke on EU:n mehiläistautien vertailulaboratorion (Anses, Ranska) koordinoima ja harmonisoima tutkimus, jolla saadaan vertailukelpoista tietoa mehiläispesien kuolleisuudesta ja mehiläistautien esiintymisestä hankkeeseen osallistuvissa jäsenmaissa. Maa- ja metsätalousministeriön rahoitus kansalliselle vertailulaboratoriolle sisältää EU-hanketta laajemmin mehiläistautien diagnostiikan ja vertailulaboratoriotoiminnan kehittämisen Suomessa. Sen turvin voidaan EU-hankkeen näytteet tutkia useamman tärkeän taudin varalta kuin EU-rahoitus sallii.

Aineisto:

Tuotantokautena 2012 - 2013 tehdään otantatutkimus mehiläistarhoista Ahvenanmaalla, Jokioisilla, Seinäjoella, Kiteellä ja Kajaanissa, yhteensä 161 tarhaajalta noin 800 pesää. Tuotantokautena 2013 - 2014 tutkitaan vastaavasti tarhoja Ahvenanmaalta, Salosta, Harjavallasta, Kuopiosta ja Oulusta. Samat pesät tarkastetaan kolme kertaa: heinä - elokuussa ennen talvehtimista, keväällä talvehtimisen jälkeen sekä kesällä hunajantuotantoaikana.

Menetelmät:

Pesien terveys ja kunto tarkastetaan, ja kaikista pesistä otetaan heinä - elokuun käynnillä mehiläisiä varroa- ja virustutkimuksiin. Oireilevista pesistä otetaan tautinäytteet. Muilla tarkastuskäynneillä pesät tarkastetaan kliinisesti ja näytteitä otetaan vain tautiepäilyissä.

Tutkittavat taudit kaikista näytteistä: Varroa destructor (punkkien lukumäärä), pieni pesäkuoriainen Aethina tumida sekä Tropilaelaps-punkki, siivensurkastajavirus DWV, äkillistä mehiläishalvausta aiheuttava virus ABPV, kroonista mehiläishalvausta aiheuttava virus CBPV, Kashmir-virus, mustaemokennovirus ja pussisikiövirus. Keväällä tutkitaan pesät noseman varalta, ja positiiviskiksi todetuista näytteistä määritetään nosemalajit N. apis ja N. cerenae. Lisäksi tutkitaan esikotelomädän aiheuttaja Paenibacillus larvae kaikista pesistä. Acarapis-sisuspunkin levinneisyys selvitetään. Sairaista pesistä määritetään taudinaiheuttajat.

Tavoitteet:

Saada vertailukelpoista tietoa mehiläisten pesäkuolemista ja niiden syistä EU:ssa, selvittää tärkeimpien mehiläistautien esiintyvyyttä sekä erityisesti Varroa destructor -punkin esiintymistasoa ja siihen liittyviä virustartuntoja. Kehittää mehiläistautien diagnostiikkaa ja vertailulaboratoriotoimintaa Suomessa.

Asiasanat:

mehiläistaudit, pesäkuolleisuus

Hankkeen vastuullinen johtaja:

Pelkonen, Sinikka, prodessori, eläintautibakteriologian tutkimusyksikkö, Evira

Eviran hankevastaava:

Heinikainen, Sirpa, tutkija, eläintautibakteriologian tutkimusyksikkö

Yhteistyötahot:

Suomen Mehiläishoitajain Liitto ry (SML)

Hankkeen vaihe:

Päättynyt

Aloitusvuosi:

2012

Lopetusvuosi:

2016

Hankkeen rahoitukseen osallistuu:

EU;
MMM (1042/311/2012)

Eviran projektikoodi:

8247 ja 8430EU-hanke;
8349-kansallinen MMM-hanke

 

Sivu on viimeksi päivitetty 10.3.2020