Tavoitteet:
Kalojen tarttuva verenvuotoseptikemia (VHS) on helposti leviävä tauti, joka aiheuttaa runsasta kalakuolleisuutta ja siten taloudellisia tappioita kalanviljelylaitoksilla.
- Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten VHS-virus leviää Suomessa ja löytyykö syy eri puolella Suomenlahtea esiintyneisiin taudinpurkauksiin yhteisestä lähteestä ts. ovatko eri vuosina samoilta alueilta eristetyt viruskannat identtisiä keskenään vai poikkeavatko kannat toisistaan.
- Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään Suomessa eristettyjen VHS-viruskantojen sukulaisuussuhteita ja taudinpurkausten epidemiologiaa vertaamalla virusten perimää keskenään sekä muihin tunnettuihin VHSV-kantoihin. Näin pystyttäisiin myös selvittämään kuinka läheistä sukua Suomesta eristetyt VHSV-kannat ovat merialueen luonnonkaloista sekä muualta Euroopan alueelta eristetyille viruskannoille.
- Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää esiintyykö Suomen vesialueilla luonnonkaloissa VHS-virusta ja tehdä vertailuja luonnonkaloista eristettyjen VHSV-kantojen geenialueiden suhteen.
Tulokset:
Kalanviljelylaitokset ovat joka toinen vuosi lähettäneet kirjolohinäytteitä tutkittavaksi virustautien varalta. VHS-rajoitusalueiden laitoksista otetaan näytteet vuosittain.
Kalanviljelylaitoksilta näytteitä on kerätty vuosina 2000 - 2007. Tutkimuksessa tehty viruksen G- ja Nv – geenien vertailu osoitti, että Suomessa kirjolohista eristetyt VHS-viruskannat kuuluvat genotyyppin I ja siellä ryhmään I d, johon kuuluu myös yksi vanha Norjassa tehty eristys. Suomessa eristetyt kannat ovat geneettisesti lähellä vanhimpia tanskalaisia makean veden VHS- kantoja (I c). Fylogeneettisten analyysien perusteella kaikki Suomen kalanviljelylaitoksilta eristetyt kannat ovat keskenään hyvin samanlaisia (perimältään 99.3 - 100 prosenttisesti identtisiä), mikä viittaa yhteiseen tartunnan lähteeseen.
Tutkimuksen aikana luonnonkaloista VHS-virusta todettiin sekä nahkiaisista että silakasta.
Nahkiaisia on tutkittu 2621 kappaletta vuosina1999 - 2008. Keväällä 2004 luonnonkalojen tutkimus alkoi laajamittaisemmin yhdessä Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutin kanssa. Silakkaa kerättiin Saaristomereltä yhteensä noin 1800 kappaletta eli 180 poolia (10 kalaa/pooli). VHS-virusta löytyi 44 poolista. Myöhempinä vuosina löytyi kuusi positiivista poolia Saaristomereltä ja yksi Selkämereltä. Näiden viruskantojen tutkimukset ovat parhaillaan viimeistelyn alla. Silakoita on tutkittu kaikkiaan 7220 kappaletta eli 722 poolia vuosina 2004 - 2006.
Suuri osa luonnonkaloista eristetyistä kannoista on sekvensoitu. Suomalaiset silakoista sekä nahkiaisista eristetyt VHSV-kannat sijoittuvat genotyyppiin II. Tähän ryhmään kuuluvia VHS-viruksia on aikaisemmin eristetty myös Itämeren keski- ja pohjoisosista. Merialueen VHSV-kannat jakaantuvat neljään eri genotyyppiin, kun taas makean veden kannat kuuluvat genotyyppiin I. Merivedestä löytyvät monimuotoisimmat VHSV-kannat, myös genotyyppi I, tämä tukee sitä, että makean veden virukset ovat peräisin merestä.
Asiasanat:
VHS- virus, kala, kalanviljely, viruksen karakterisointi, epidemiologia
Hankkeen vastuullinen johtaja:
Sihvonen, Liisa, professori, Evira tutkimusjohtaja ja eläintautivirologian professori, Helsingin yliopisto, peruseläinlääketieteen laitos
Eviran hankevastaava:
Gadd, Tuija, erikoistutkija, eläintautivirologian tutkimusyksikkö
Yhteistyötahot:
Kalojen avaus ja patologia: Eviran patologia (Anna Maria Eriksson, Eija Rimaila-Pärnänen); Eviran eläintautivirologia (Hannele Tapiovaara, Tuija Gadd);
VHS-virusten kasvatus, immunologinen tunnistus, virusten geenialueiden monistus ja geenisekvenssien analyysit: Eviran eläintautivirologia (Tuija Gadd, Tiina Nokireki, Hannele Tapiovaara, Miia Jakava-Viljanen);
VHS-kantojen serotyypitys ja infektiokokeet: EU- kalavirusreferenssilaboratoriossa (Ellen Ariel,Katja Einer-Jensen, Niels-Jorgen Olesen, DVL, Århus, Tanska);
Taudinpurkausten epidemiologisesta selvitykset: Eviran eläintautivirologia (Tuija Gadd, Tiina Nokireki, Liisa Sihvonen);
Hankkeen vaihe:
Päättynyt
Aloitusvuosi:
2010
Lopetusvuosi:
2013
Julkaisut:
Gadd, T. Fish rhabdoviruses - Viral haemorrhagic septicaemia virus (VHSV) and perch rhabdovirus (PRV): Study of viral strains and the disease epidemiology in Finland. 2013 Diss.
Gadd, T., Jakava-Viljanen, M., Koski, P., Sihvonen, L.
Different strains of viral haemorrhagic septicaemia virus (VHSV) isolated from farmed and wild fishes in Finland.
9th International Congress of Veterinary Virology 4.-7.9.12, Madrid, Spain.
Abstract, poster
Abstract book pp. 158-159.
Gadd, T. Jakava-Viljanen, M., Tapiovaara, H., Koski, P., Sihvonen, L. Epidemiological aspects of viral haemorrhagic septicaemia virus genotype II isolated from Baltic herring, Clupea harengus membras L. Journal of Fish Diseases 2011: 34, pp. 517-529.
Gadd, T., Jakava-Viljanen, M., Einer-Jensen, K., Ariel, E., Koski, P., Sihvonen, L. Viral haemorrhagic septicaemia virus (VHSV) genotype II isolated from European river lamprey Lampetra fluviatilis in Finland during surveillance from 1999 to 2008. Diseases of aquatic organisms 2010: 88, pp. 189–198.
Raja-Halli M, Vehmas TK, Rimaila-Pärnänen E, Sainmaa S, Skall HF, Olesen NJ, Tapiovaara H, Viral haemorrhagic septicaemia (VHS) outbreaks in Finnish rainbow trout farms..Dis Aquat Org (2006), 72:201-211
Lisätietoa suomalaisista VHS – viruksista (Tuija Vehmas ja Eija Rimaila-Pärnänen). Kalankasvattaja 2/2007
VHS in Finland – description of the first cases.Fourth annual meeting of EU National Reference laboratories for fish diseases. Brussels, September 26-27, 2000 (Rimaila-Pärnänen E., Tapiovaara, H.)
Ahvenanmaan ja Pyhtään VHS-tapauksille ei löytynyt yhteistä tekijää. Suomen Kalankasvattaja 4:33-38, 2000 (Sainmaa, S., Rimaila-Pärnänen, E., Tapiovaara, H.)
Report of the first case of viral haemorrhagic septicaemia (VHS) in Finland. Report of the working group on pathology and diseases of marine organisms, Santiago de Compostela, Spain, 13-17 March 2001. ICES CM 2001/F:02, ref,: ACME+E (Rimaila-Pärnänen, E, Sainmaa S., Ek-Kommonen C., Tapiovaara H.)
Lohikalojen virusperäisen verenvuotoseptikemiadiagnostiikan kehittäminen polymeraasiketjureaktion avulla. Opinnäytetyö, Helsingin ammattikorkeakoulu, 2001 (Minna Toivanen).
VHS – virus ja sen esiintyminen Itämeressä, Tiedotustilaisuus alan toimijoille, Parainen 22.1.04 ( T. Vehmas, M. Raja-Halli)
VHS Suomessa, EAFPn kokous HKI 5.2.04 (T. Vehmas, M. Raja-Halli)
Suomen VHS-tilanne ja viruskannat. Virologipäivät, Jyväskylä 11.12.3.2004 (Raja-Halli M., Vehmas T., Tapiovaara H.).
VHS - virustutkimus, Tarttuvatautipäivät (MMMELO), HKI 12.5.05 (T. Vehmas)
VHS in Finland, EUn referenssilaboratoriokokous Århus, Tanska 21.6.05 (T. Vehmas)
VHS virus infection in Finland. Virologipäivät 2.-3.3.2006, Tampere (H. Tapiovaara)
Kalojen rhabdovirusten (VHSV ja eurooppalainen ahvenen rhabdovirus) molekyläärinen tyypittäminen ja epidemiologia, Eviran tutkimusseminaari, HKI 3.10.06 (T. Vehmas)
Rhabdoviruses – VHSV and European Perch Rhabdovirus of Fish: Molecular Characterisation and Epidemiology, Virus club, HKI 1.3.07 (T. Vehmas)
Ajankohtaista virustutkimuksista, EAFPn kokous 1.2.07 Turku (Tiina Nokireki)
Hankkeen rahoitukseen osallistuu:
Maa- ja metsätalousministeriön yhteistutkimusmääräraha 2005-2007;
Evira;
EU- referenssilaboratorio: infektiokokeet