Joulukuussa 2022 päättyneessä KRYPTO-hankkeessa selvitettiin kryptosporidioosin lisääntymisen syitä ihmisillä ja vasikoilla sekä etsittiin keinoja riskien hallintaan. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Ruokavirasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, Eläinten terveys ETT ry, Helsingin yliopisto, Valio Oy ja EU:n loistautien vertailulaboratorio. Hanketta rahoitti Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera. Hankkeen loppuwebinaari 12.10.2022 kokosi suuren joukon kuulijoita ja esitykset ovat katseltavissa Loppuwebinaari tallenteet.
Rakennussuunnittelu mukaan tartuntojen hallintaan
C. parvum -tartuntojen esiintyvyyttä suomalaisilla lypsykarjatiloilla ja tartuntojen lisääntymiseen vaikuttavia tekijöitä Suomessa selvitettiin laboratorio- ja kyselytutkimuksin. Noin neljänneksellä tutkituista verrokkitiloista todettiin C. parvum vasikoiden ulostenäytteistä, eli tilalla voi olla tartunta ilman, että se ilmenee vasikkaripuliongelmana. Tutkimustulosten perusteella todennäköisiä tartuntojen lisääntymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat kasvanut karjakoko, tilakontaktit ja riskitekijöitä puutteellinen sairaiden vasikoiden erottelu, vain yksi vasikoiden ryhmäkarsina sekä riittämätön aika vasikoiden hoitoon.
Rakennussuunnittelu on keskeisessä roolissa niin vasikoiden kuin ihmisten tartuntojen hallinnassa tilojen sisällä. Erityisesti vasikkatilojen muunneltavuus ja puhdistettavuus on tärkeää. Näin sairaat vasikat voidaan erotella terveistä vasikoista, vasikat voidaan ryhmitellä eri ikäryhmiin tartuntaketjujen katkaisemiseksi, puhdistaminen on helppoa ja rakenteiden on mahdollista antaa kuivua. Vastasyntyneitä vasikoita tulee suojata tartunnoilta, eikä poikimakarsinoita tule käyttää vasikoiden sairaskarsinoina. Vasikoiden hoitoon tulisi varata riittävä määrä työvoimaa ja aikaa.
Tuottajat ymmärtävät taudin vakavuuden, mutta toimintavoissa parannettavaa
Hankkeessa selvitettiin lypsykarjatilallisten kryptosporidioosiin liittyviä käsityksiä, asenteita ja toimintatapoja. Noin puolella vastaajista oli riittävät tiedot ihmisten kryptosporidioosin ehkäisemiseksi.
Tartuntojen ehkäisemisen näkökulmasta enemmistöllä vastaajista oli suotuisa asenne. Valtaosa piti kryptosporidioosia vakavana tautina, uskoi, että sen esiintymistä vasikoilla voidaan ehkäistä ja piti tärkeänä tiedottaa tilalla vieraileville henkilöille tilalla esiintyvästä kryptosporidioosista. Kuitenkin vain hieman alle puolet kryptosporidioosipositiivisten tilojen vastaajista kertoi aina tiedottavansa tilalla vierailevia henkilöitä vasikoilla esiintyvästä kryptosporidioosista.
Suojainten käyttö ei ole yleistä, ja myös käsienpesukäytännöissä ilmeni puutteita erityisesti ennen navetalla syömistä ja juomista. Suurin osa ilmoitti käyttävänsä henkilökohtaista mobiililaitettaan navetalla päivittäin, ja näistä vain harva kertoi suojaavansa laitteen tai pesevänsä kätensä ennen laitteen käyttämistä. Hankkeessa laadittiin työturvallisuusohjeet kryptosporidioosin torjuntaan (Työturvallisuusohjeet, pdf) sekä ohjetaulut (Ohjetaulut, ttl.fi).
Naudat yleinen ihmisten kryptosporiditartuntojen lähde
Laboratoriotutkimusten perusteella suurimman osan ihmisten kryptosporidioosista Suomessa aiheuttaa ihmisten ja eläinten välillä tarttuva eli zoonoottinen C. parvum -alkueläin. Kyselytutkimuksen perusteella tartunnan yleisimmät oireet olivat ripuli, voimattomuus ja pahoinvointi. Joka kolmas kyselyyn vastannut sai tartunnan vuoksi suonensisäistä nestehoitoa. Sairastuminen oli yhteydessä nautakontaktiin, perheenjäsenen samanaikaiseen vatsatautiin ja ajan viettämiseen omalla mökillä. Kryptosporidioosin tartuntavaarassa ovat varsinkin lypsykarjatilalliset ja heidän työntekijänsä, maatalouslomittajat, eläinlääkärit ja edellä mainittujen alojen opiskelijat.
Ammattitaudiksi tunnustamiseen tarvitaan selkeät kriteerit
Kryptosporidioosi on tunnustettava merkittäväksi ammattitaudiksi maataloustyöntekijöiden tai muiden nautakarjatiloilla työskentelevien keskuudessa. Näin mahdollistetaan sairastuneille asianmukainen korvaus sairaudestaan sekä edistetään työturvallisuuden kehittämistä ja parantamista karjaan liittyvissä töissä.
Terveydenhuollon ammattilaisten tulee olla tietoisia siitä, että riski Cryptosporidium-alkueläimelle altistumiselle ja kryptosporidioosin kehittymiselle on nykyisin nautatiloilla kohtalainen tai suuri. Työperäisyyden osoittamisessa täytyy huomioida, että työntekijän altistumista on hyvin vaikea todentaa eläimistä tai työympäristöstä otettavilla näytteillä. Ammattitaudin vahvistamiseksi riittäviä edellytyksiä voisivat olla seuraavat seikat: 1. Työntekijällä on diagnosoitu kryptosporidioosi; 2. työntekijällä on ollut vasikkakontakti; 3. työssä altistumisaika on sopiva taudin itämisaikaan; eikä 4. ilmene toista todennäköistä tartuntalähdettä.
Nautatilojen valumavesistä päätyy ulosteperäistä kuormitusta ympäristöön
Hankkeessa mukana olleelta viideltä nautatilalta kerätyissä valumavesinäytteissä havaittiin esiintyvän yleisesti ulosteperäistä saastumista. Kuormituksen todettiin olevan osittain peräisin märehtijöistä, joita naudat edustavat. Yhdessä valumavesinäytteessä havaittiin esiintyvän kryptosporideja osoittaen, että niitä voi päätyä vesistöön ja sitä kautta kiertoon ympäristöön muodostaen riskin esimerkiksi vesien virkistyskäytön ja talousveden valmistuksen kannalta. Hankkeen aikana nautatiloille toteutetun kyselyn perusteella tiloilla esiintyy käytäntöjä, jotka lisäävät ympäristökuormituksen riskiä. Varautuminen vesivälitteisiin epidemioihin on tärkeää, sillä maailmalla on todettu laajoja vesivälitteisiä kryptosporidioosiepidemioita.
Lisää aiheesta:
KRYPTO-hanke (mm. loppuraportti)
Hankkeen loppuwebinaarin tallenteet
Lisätietoja:
hankkeen vastuullinen johtaja:
Tiina Autio, Ruokavirasto,
tiina.autio@ruokavirasto.fi, 044 720 1492
vasikoiden kryptosporidioosi:
Tuulia Enbom, hanketutkija, Ruokavirasto,
tuulia.enbom@ruokavirasto.fi, 050 349 5193
ihmisten kryptosporidioosi:
Ruska Rimhanen-Finne, epidemiologieläinlääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,
ruska.rimhanen-finne@thl.fi, 029 524 8942
vesitutkimukset:
Ilkka Miettinen, johtava tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,
ilkka.miettinen@thl.fi, 029 524 6371
työterveys:
Sirpa Laitinen, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos,
sirpa.laitinen@ttl.fi, 046 851 1911