Tavoitteet:
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, ovatko kaloista ja sammakoista eristetyt ranavirukset uhka viljellyille tai luonnossa esiintyville kaloille tai sammakkoeläimille. Tutkimus suoritetaan tekemällä koeinfektioita eri kala- ja sammakkolajeista eristetyillä viruskannoilla yli lajirajojen. Projektissa tutkitaan eri viruskantojen sukulaisuussuhteita sekä tuotetaan uusia menetelmiä näiden viruskantojen erotusdiagnostiikkaan. Yhtenä tutkittavista viruskannoista on Suomessa kuhista eristetty ranavirus.
Iridovirus-heimoon kuuluvat ranavirukset aiheuttavat kuolleisuutta kaloissa, matelijoissa ja sammakkoeläimissä eri puolella maailmaa. Ranaviruksia on eristetty kala- ja sammakkoeläinten taudinpurkausten yhteydessä Australiassa, Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa. Australian Epizootic Haematopoietic Necrosis (EHN) – virus aiheuttaa korkeaa kuolleisuutta ahvenessa ja kirjolohessa. Monnin ranavirukset aiheuttavat kuolleisuutta mm. Italiassa ja Saksassa. Suomessa tehtyjä ranavirushavaintoja ovat v. 1995 EHN-viruksen sukuinen ranavirus oireettomista kuhanpoikasista sekä Euroopan monnivirus vuonna 2002, Saksasta Suomeen tuoduissa monneissa.
Tutkimuksen aikana selvitetään aiheuttavatko ranavirukset tautia uuteen isäntälajiin siirtyessään. Käytettävät viruskannat on eristetty Euroopasta, Aasiasta ja Australiasta sekä kaloista että sammakkoeläimistä. Niiden tuottamia infektioita seurataan useissa eri kala- ja sammakkolajeissa . Tutkittavina ovat pääasiassa kasvatetut eurooppalaiset ruokakalat, mukana ovat myös ahven, kuha ja hauki. Lisäksi tutkitaan akvaariokaloja, joiden kasvatus ja kauppa on lisääntynyt Euroopassa. Alkuperältään eksoottiset akvaariokalat saattavat toimia virusten kantajina Euroopan alueella.
Koeinfektiot suoritetaan Iso-Britannian, Italian, Saksan ja Tanskan kalavirustautien referenssilaboratorioissa. Eviran osuus projektissa on ensinnä kehittää menetelmiä, joilla eri lajeissa tautia aiheuttavat virukset pystytään erottamaan toisistaan, sekä vaarattomista viruksista. Näitä erotusmenetelmiä käytetään mm. koeinfektioissa eristettyihin viruskantoihin ja selvitetään uuden isäntälajin mahdollista vaikutusta viruskannan sisäiseen muunteluun.
Tulokset:
Kalojen ja sammakoiden infektiokokeet ovat meneillään eri tutkimuslaitoksissa. Evirassa on selvitetty projektiin kuuluvien RANA-virusten molekyylibiologiaa, tehty geenisekvenssien vertailuja ja kehitetty näihin tutkimustuloksiin perustuvia erotusmenetelmiä eri viruskantojen tunnistamiseksi. Infektiokokeista eristettyjen virusten molekyylibiologinen tutkimus on meneillään.
Asiasanat:
virukset, kalavirukset, iridovirus, ranavirus, kalataudit
Hankkeen vastuullinen johtaja:
Ariel, Ellen, Dr., National Veterinary Institute, Århus, Denmark
Eviran hankevastaava:
Tapiovaara, Hannele, erikoistutkija, eläintautivirologian tutkimusyksikkö
Eviran yhteyshenkilöt:
Tapiovaara, Hannele, erikoistutkija, eläintautivirologian tutkimusyksikkö;
Holopainen, Riikka, tutkija, eläintautivirologian tutkimusyksikkö
Yhteistyötahot:
Barry Hill, Centre for Environment, Fisheries and Aquaculture Science (CEFAS), Weymouth Laboratory, UK;
Giuseppe Bovo, Istituto Zooprofilattico Sperimentale delle Venezie (IZSVE), Fish Pathology Department, Italy;
Tomas Vesely, Veterinary Research Institute (VRI), Czech Republic;
Sven Bergman, Friedrich-Loeffler-Institute (FLI), Federal Research Institute for Animal Health, Germany
Hankkeen vaihe:
Päättynyt
Aloitusvuosi:
2005
Lopetusvuosi:
2012
Julkaisut:
Holopainen, R.
Ranaviruses: Detection, differentiation and host immune response.
University of Helsinki, Faculty of Veterinary Medicine, Department of Veterinary Biosciences.
Doctoral thesis.
Holopainen, R., Tapiovaara, H., Honkanen, J.
Expression analysis of immune response genes in fish epithelial cells following ranavirus infection.
Fish and Shellfish Immunology 2012: Vol. 32, No. 6, pp. 1095-1105.
Bang Jensen, B., Holopainen, R., Tapiovaara, H., Ariel, E. Susceptibility of pike-perch Sander lucioperca to a panel of ranavirus isolates. Aquaculture 2011: 313, pp. 24-30.
Holopainen, R., Honkanen, J., Jensen Bang, B., Ariel, E., Tapiovaara, H. Quantitation of ranaviruses in cell culture and tissue samples. Journal of Virological Methods 2011: 171, pp. 225-233.
Ohlemeyer, S., Holopainen, R., Tapiovaara, H., Bergmann, S.M., Schütze, H. Major capsid protein gene sequence analysis of the Santee-Cooper ranaviruses DFV, GV6, and LMBV. Diseases of Aquatic Organisms 2011: 96, pp. 195-207.
Ariel E, Holopainen R, Olesen NJ, Tapiovaara H.
Comparative study of ranavirus isolates from cod (Gadus morhua) ans turbot (Psetta maxima) with reference to other ranaviruses. Archives of Virology 155: 1261-1271, 2010.
Ariel E, Kielgast J, Svart HE, Larsen K, Tapiovaara H, Bang Jensen B, Holopainen R Ranavirus in wild edible frogs Pelophylax kl. esculentus in Denmark Dis Aquat Org 85:7-14, 2009.
Holopainen R, Ohlemeyer S, Schütze H, Bergmann SM, Tapiovaara H: Ranavirus phylogeny and differentiation based on major capsid protein, DNA polymerase and neurofilament triplet H1-like protein gene. Dis Aquat Org 85:81-91, 2009.
Ariel E, Nicolajsen N, Christoffersen M-B, Holopainen R, Tapiovaara H, Jensen B: Propagation and isolation of ranaviruses in cell culture. Propagation and isolation of ranaviruses in cell culture. Aquaculture 294:159-164, 2009.
Holopainen R, Tapiovaara H: New and emerging systemic iridoviral diseases of European fish and aquatic ecosystems. Virologipäivät, Oulu, 2007.
Holopainen R, Stumpf P, Bergmann S, Tapiovaara H: Molecular detection and phylogeny of ranaviruses, 7th International symposium on viruses of lower vertebrates, Oslo, 2007.
Hankkeen rahoitukseen osallistuu:
EU-komissio (EU’s Sixth Framework programme for Research And Technological Development, EU-sopimus no. SSPE-CT-2005-006);
projektiin osallistuvat laitokset
Eviran projektikoodi:
8403