Tiivistelmä:
Jätevesilietteiden sisältämä fosfori on merkittävin fosforilähde, jota ei hyödynnetä kasvintuotannossa juuri lainkaan. Tulevaisuudessa fosforivarantojen ehtyessä myös tämän fosforilähteen hyväksikäyttöä on edistettävä. Suurimmat esteet lietefosforin hyväksikäytölle on sen heikko liukoisuus sekä epätietoisuus lietteen sisältämistä haitallisista orgaanisista yhdisteistä sekä lääkejäämistä ja niiden päätymisestä ympäristöön sekä edelleen ruokaketjuun.
Tässä tutkimuksessa selvitetään jätevesilietteiden sitoman fosforin pitkäkestoinen lannoitusvaikutus, mikä on useimmiten jäänyt tiedostamatta helppoliukoiseen fosforiin keskittyneessä käyttökelpoisuuskeskustelussa. Lietteiden sisältämien haitallisten yhdisteiden ja lääkejäämien pitoisuudet, niiden mahdollinen siirtyminen ruokaketjuun sekä vaikutukset ympäristöön selvitetään. Uutena lietteiden käsittelymenetelmänä tutkitaan pyrolyysin vaikutusta lietefosforin käyttökelpoisuuteen sekä haitta-aineiden biosaatavuuteen ja siten elintarviketurvallisuuteen.
Tavoitteet:
Tämän hankkeen ensisijaisena tavoitteena on selvittää jätevesilietteen sisältämän fosforin pitkäkestoinen lannoitusvaikutus, mikä on ravinteiden kierrätyksen ja ympäristön näkökulmasta katsoen ensiarvoisen tärkeää optimaalisen käytön kannalta.
Yhdyskuntalietteet sisältävät lukuisia erilaisia haitallisia aineita ja epätietoisuus niiden vaikutuksista maaperäeliöihin ja kulkeutumisesta a elintarvikeketjuun rajoittavat niiden käyttöä kasvintuotannossa. Tässä hankkeessa tutkittaviksi yhdisteiksi on valittu PAH16- ja PBDE-yhdisteet, akryyliamidi sekä eräät lääkeaineet. Hankkeessa pyritään myös arvioimaan lietteen roolia haitallisten aineiden esiintymiseen elintarvikkeissa. Haitta-aineiden pitoisuuksien, biokertyvyyden ja genotoksisuus testauksen perusteella tehdään myös alustava ympäristöriskien arviointi lietteen käytöstä fosforilähteenä.
Hankkeen yhtenä tavoitteena on myös selvittää lietteen käsittelymenetelmänä käytetyn pyrolyysin vaikutusta lietefosforin käyttökelpoisuuteen kasvintuotannossa sekä lietteen sisältämien haitallisten aineiden määriin ja siten edellä mainittuihin ympäristöriskeihin ja elintarviketurvallisuuteen. Lisäksi tutkitaan vaikuttaako pyrolyysi lietteen kuivauskemikaalina käytetyn polyakryyliamidin muuntumiseen akryyliamidiksi. Tietoa yhdisteiden käyttäytymisestä ennen ja jälkeen jatkokäsittelyyn tarvitaan arvioitaessa lietteen turvallista käyttöä maataloudessa.
Asiasanat:
jätevesiliete, orgaaniset haitta-aineet, raskasmetallit, lääkeaineet, lannoitefosfori, elintarviketurvallisuus, pyrolyysi
Hankkeen vastuullinen johtaja:
Ylivainio, Kari, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus LUKE
Ruokaviraston hankevastaava:
Suominen, Kimmo, erikoistutkija, riskinarvioinnin tutkimusyksikkö
Yhteistyötahot:
Luonnonvarakeskus LUKE;
Suomen ympäristökeskus SYKE;
Vesilaitosyhdistys;
Biovakka Oy;
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY;
AB Stormossen Oy;
Tampereen vesi;
Biokymppi Oy;
Envor Oy;
Turun seudun puhdistamo Oy;
Forssan vesihuoltoliikelaitos;
Porvoon vesi;
Kouvolan vesi
Hankkeen vaihe:
Käynnissä
Aloitusvuosi:
2015
Lopetusvuosi:
2018
Hankkeen rahoitukseen osallistuu:
maa- ja metsätalousministeriö, MMM:n diaarinumero 1766/312/2014