Tiivistelmä:
Maatalouskäyttöön on kehitetty monenlaisia tuotteita, joilla pystytään helpottamaan viljelyä, kasvattamaan satoa ja parantamaan maatalouden kannattavuutta, mutta jotka toisaalta saattavat toimia mikromuovien lähteinä maaperään. Mikromuoveja voi päätyä maatalousmaahan esim. katemateriaalien, säilörehupaalien, hyönteisverkkojen, kastelujärjestelmien, maatalouskoneiden pinnoitemateriaalien, lannoitteiden, torjunta-aineiden, kasteluveden ja ilmalaskeuman kautta.
Maatalousmaan mikromuoveista ja niiden mahdollisista vaikutuksista maaperään ja sen eliöstöön on kuitenkin hyvin vähän tietoa. Tällaista tietoa tarvitaan, jotta mikromuovien päästölähteet ja niiden mahdollisesti aiheuttamat riskit pystytään tunnistamaan ja jotta voidaan esittää toimenpiteitä näiden päästöjen ja riskien vähentämiseksi.
Perinteisiä muoveja korvaamaan on kehitetty uusia biohajoavia materiaaleja. Näiden korvaavien materiaalien hyödyt, mutta myös mahdolliset riskit tulisi tunnistaa, jotta materiaalien käyttö olisi turvallista, eikä maaperän laatu ja viljavuus heikentyisi pitkälläkään aikavälillä.
Tämän hankkeen tavoitteena on tunnistaa merkittävimmät mikromuovien päästölähteet maatalousmaahan, arvioida mikromuovien ja muoveja korvaavien materiaalien vaikutuksia maaperässä, löytää mikromuovien maaperävaikutusten tutkimiseen sopivia menetelmiä sekä esittää toimenpiteitä mikromuovipäästöjen vähentämiseksi. Esitettävät toimenpiteet tuodaan maataloustuottajien, materiaalien tuottajien ja päätöstentekijöiden käytettäväksi.
Asiasanat:
maaperätutkimus, maaperän kunto, riskien hallinta, ympäristötutkimus
Hankkeen vastuullinen johtaja:
Salla Selonen, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus
Ruokaviraston hankevastaava:
Liisa Maunuksela, tutkimusjohtaja
Yhteistyötahot:
Suomen ympäristökeskus;
Luonnonvarakeskus
Hankkeen vaihe:
Käynnissä
Aloitusvuosi:
2020
Lopetusvuosi:
2023
Hankkeen rahoitukseen osallistuu:
maa- ja metsätalousministeriö, maatilataloudenkehittämisrahasto (Makera)