Tavoitteet:
Hankkeen tavoitteena on kartoittaa lasinalaiseen vihannesviljelyyn kohdistuvaa viruspainetta Suomessa. Lisäksi hankkeen aikana saadaan kerättyä syväsekvensointimenetelmien validoinnin vaatimaa aineistoa Kasvianalytiikan laboratorion käyttöön ja siten edistetään menetelmien käyttöönottoa viranomaisnäytteiden tutkimisessa.
Asiasanat:
vihannestuotanto, kasvinsuojelu, kasvinterveys, kasvitaudit, kasvintarkastus
Hankkeen vastuullinen johtaja:
Johanna Santala, erikoistutkija, MMT, Ruokavirasto, kasvintuhoojajaosto
Ruokaviraston hankevastaava:
Johanna Santala, erikoistutkija, MMT
Yhteistyötahot:
Euphresco (Community Network for practices in Plant Virology)
Hankkeen vaihe:
Käynnistymässä
Aloitusvuosi:
2020
Lopetusvuosi:
2021
Hankkeen rahoitukseen osallistuu:
MMM-YHT (T&K Tutkimus ja kehittäminen, Yhteistutkimus)
Abstrakti
Ruokavirasto valvoo vihannesten taimituotantoa vuosittain joihinkin viruksiin ja viroideihin kohdistuvilla kartoituksilla ja lisäksi se valvoo karanteenikasvintuhoojien esiintymistä vihannestuotannossa. Kaikkien virusten ja viroidien tutkiminen viranomaistyönä ei kuitenkaan ole mahdollista. Virukset aiheuttavatkin vuosittain satotappiota ja jopa kokonaisten kasvustojen menetyksiä kasvihuonevihannesten viljelyssä. Viruskohtaisilla testeillä oireellisista kasveista on laboratoriotutkimuksissa havaittu varsinkin pepinon mosaiikkivirusta ja kurkun vihermosaiikkivirusta. Muiden virusten yleisyydestä suomalaisessa vihannesviljelyssä ei ole ajantasaista tietoa, mikä vaikeuttaa virustartuntojen tehokasta ennaltaehkäisyä. Lisäksi vihannesten tuottajat ovat huolissaan virusten leviämisestä hyönteisten välityksellä. Tässä hankkeessa kartoitetaan virusten esiintymistä sekä vihannestuotannossa että mahdollisissa virusvektorihyönteisissä laaja-alaisilla RNA-molekyylien sekvensointiin perustuvilla menetelmillä. Niiden avulla näytteestä voidaan tutkia kerralla sekä tunnetut että tieteelle uudet virukset. Suomalaisessa vihannestuotannossa esiintyvien virusten tunnistaminen auttaa, nykyisen tuotannon ongelmien selvittämisen lisäksi, arvioimaan jo ennakolta mahdollisia riskejä uusille tuotantoon otettaville viljelykasveille. RNA molekyylien sekvensointiin liittyvistä menetelmistä saatava tieto ja kokemus edistävät menetelmien käyttöönottoa virallisten näytteiden analysoinnissa.