Eläinten antibiootteja myytiin Suomessa vuonna 2020 vähemmän kuin koskaan aikaisemmin, selviää tuoreesta Ruokaviraston, Fimean ja Helsingin yliopiston yhteisestä FINRES-Vet 2020 -raportista. Eläimistä eristettyjen bakteerien vastustuskyky antibiooteille eli antibioottiresistenssi on pysynyt pääasiassa vähäisenä, vaikka joillain bakteerilajeilla resistenssin lisääntymistäkin todettiin.
Tuotantoeläinten määrään suhteutettu antibioottien myynti väheni selvästi vuonna 2020. Myös seuraeläinten antibioottien myynnin lasku jatkui ja erityisesti väheni antibioottien käyttö turkiseläinten lääkerehussa. Vuoden 2011 jälkeen eläinten antibioottien kokonaismyynti on vähentynyt yli neljänneksen ja oli vuonna 2020 alhaisempi kuin koskaan seurannan aikana. Valtaosa antibiooteista annetaan Suomessa edelleen yksittäisille eläimille. Ihmisten infektioiden hoidossa kriittisen tärkeiden antibioottien, 3. polven kefalosporiinien ja fluorokinolonien, osuus eläinten antibiooteista on erittäin vähäinen.
Maltillinen antibioottikäyttö näkyy resistenssituloksissa
Pitkäjänteinen työ eläinten sairauksien ehkäisemisessä ja antibioottien maltillinen käyttö heijastuvat myös bakteerien antibioottiresistenssitilanteeseen. Eläimille tautia aiheuttavista bakteereista esimerkiksi broileremoille nivel- ja jännetuppitulehduksia aiheuttavilla Staphylococcus aureus-, nautojen hengitystietulehduksia aiheuttavilla Pasteurella multocida- sekä sikojen hengitystietulehduksia aiheuttavilla Actinobacillus pleuropneumoniae -bakteereilla antibioottiresistenssiä ei todettu lainkaan tai sitä todettiin vain vähän.
Eläinten terveyden edistämisen ja resistenssin hallinnan toimenpiteitä tarvitaan kuitenkin edelleen. Esimerkiksi sikojen suolitulehduksia aiheuttavilla E. coli -bakteereilla resistenssiä esiintyy yleisesti usealle hoidossa käytetylle lääkeaineelle. Myös koirista, kissoista ja hevosista eristetyillä bakteereilla antibioottiresistenssi on varsin tavallista.
Zoonoottisten bakteerien resistenssitilanne vaihtelevaa
Eläimistä ihmisiin tarttuvien zoonoottisten bakteereiden resistenssitilanne on edelleen suhteellisen hyvä. Kotimaisista tuotantoeläimistä eristetyillä salmonelloilla ja broilereista eristetyillä kampylobakteereilla resistenssiä todettiin vuonna 2020 vain vähän. Sen sijaan nautojen kampylobakteereilla havaittiin resistenssiä erityisesti fluorokinoloneille enemmän kuin aiempina seurantavuosina.
Laajakirjoista ESBL/AmpC-resistenssiä kantavien bakteereiden esiintyminen on vähentynyt merkittävästi suomalaisissa broilereissa ja vähittäismyynnissä olevassa broilerinlihassa. Vuonna 2020 näitä bakteereita todettiin enää vain yhdestä teurasbroilerinäytteestä ja yhdestä broilerinlihanäytteestä. Naudoilla ESBL/AmpC-bakteereita todettiin vähän, noin 3 % tutkituista näytteistä.
Lue lisää FINRES-Vet 2020 -raportista.
Lisätietoja:
Resistenssituloksista
Suvi Nykäsenoja, erikoistutkija, p. 0295 204 775
sähköposti on muoto etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
Antibioottien kulutuksesta
Katariina Kivilahti-Mäntylä, eläinlääkäri, p. 029 522 3354
sähköposti on muoto etunimi.sukunimi@fimea.fi