Gluteenittomissa elintarvikkeissa on yhtä paljon ravintokuitua ja tärkeitä kivennäisaineita, kuten rautaa, kalsiumia ja magnesiumia, kuin vastaavissa gluteenia sisältävissä tuotteissa. Sen sijaan niissä on merkittävästi vähemmän proteiinia, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Ruokaviraston tuoreesta tutkimuksesta.
”Gluteenittomat tuotteet ovat välttämättömiä keliaakikoille, joille ruis, vehnä ja ohra eivät sovi niiden sisältämän gluteeni-proteiinin takia. Muille gluteenittomista tuotteista ei ole erityistä hyötyä ravintosisällön perusteella”, sanoo erikoistutkija Helena Pastell Ruokavirastosta.
Keliaakikot saavat apua gluteenittoman ruokavalion suunnitteluun laillistetulta ravitsemusterapeutilta.
”On ilahduttavaa, että gluteenittomissa tuotteissa on useimpia välttämättömiä ravintoaineita saman verran kuin tavanomaisissa elintarvikkeissa. Gluteenittomien tuotteiden vähäisempi proteiinin määrä kannattaa kuitenkin huomioida ruokavalion suunnittelussa”, sanoo erityisasiantuntija Heli Reinivuo THL:stä.
Joissain tuotteissa enemmän raskasmetalleja
Joidenkin tutkimuksessa mukana olleiden gluteenittomien elintarvikkeiden raskasmetallipitoisuudet olivat suurempia kuin tavallisten tuotteiden. Gluteenittomissa elintarvikkeissa oli enemmän nikkeliä ja lyijyä. Viljatuotteiden lyijypitoisuudet eivät kuitenkaan ylittäneet EU:n enimmäisrajoja, ja vaikka nikkelille ei raja-arvoja ole, löydettyjen pitoisuuksien ei katsota aiheuttavan terveysriskiä.
Arseenia havaittiin lähinnä riisiä sisältävissä tuotteissa, joskin pitoisuudet olivat hyvin maltillisia.
”Raskasmetallit ovat suurina annoksina terveydelle haitallisia, minkä vuoksi niiden säännöllinen seuranta on tärkeää”, sanoo tutkija Janne Järvinen Ruokavirastosta.
Hän kuitenkin huomauttaa, että tutkimuksessa oli mukana vain rajoitettu määrä elintarvikkeita, joten tuloksia ei voi yleistää kaikkiin gluteenittomiin tuotteisiin. Lisäksi raskasmetallipitoisuudet voivat vaihdella tuote-erittäin.
”Vaikka raskasmetallien määrät eivät olleet kovin korkeita, niiden vähentämiseen tulisi edelleen kiinnittää huomiota tuotekehityksessä”, sanoo Järvinen.
Gluteenittomien elintarvikkeiden käyttö kasvanut merkittävästi
Gluteenittomien tuotteiden suosio kasvaa jatkuvasti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana niiden myynti on kasvanut Suomessa 150 prosenttia kuluttajaa kohden. Gluteenittomia tuotteita ostavat myös muut kuin keliaakikot.
"Ensisijaisesti gluteenittomat tuotteet ovat suunnattuja keliakiaa sairastaville. Gluteenittomasta ruokavaliosta on kuitenkin tullut viime vuosina trendi-ilmiö ja gluteenittomien tuotteiden käyttö näyttää liittyvän myös erilaisiin muotiruokavalioihin, joissa vältetään viljoja”, sanoo Reinivuo.
Pohjoismaissa keliakiaa sairastaa noin 1–2 prosenttia väestöstä, mikä on enemmän kuin muualla maailmassa.
Suurempaan esiintyvyyteen vaikuttavat todennäköisesti sekä perinnöllinen alttius että keliakian hyvä diagnostiikka Pohjoismaissa. Lisäksi Pohjoismaissa perinteisesti syödään runsaasti gluteenipitoisia viljavalmisteita, minkä vuoksi niihin mahdollisesti liittyviä oireita tutkitaan enemmän.
Keliakian hoitona on elinikäinen gluteeniton ruokavalio, jossa ruokavaliosta poistetaan gluteenia sisältävät viljat eli vehnä, ruis ja ohra. Gluteenittoman ruokavalion yhteydessä tulee pitää huolta monipuolisesta ja terveyttä edistävästä ruokavaliosta.
Pohjoismaisessa projektissa tutkittiin Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa myynnissä olevien gluteenittomien tuotteiden ravintosisältöä ja raskasmetallipitoisuuksia.
Tutkimuksessa analysoitiin laboratoriossa ravintoaineet ja raskasmetallit kattavasti 37 gluteenittomasta tuotteesta. Saatuja analyysituloksia verrattiin vastaavaan käyttöön tarkoitettujen gluteenia sisältävien elintarvikkeiden kirjallisuustuloksiin. Molemmissa ryhmissä oli tuotteita seuraavista ryhmistä: jauhot, aamiaismurot, myslit, leivät ja keksit.
Are gluten-free products a healthier alternative? A pilot study on nutrients and heavy metals
Lue lisää:
Ovatko gluteenittomat tuotteet terveellisempi vaihtoehto? – pohjoismainen yhteistyöprojekti
Lisätietoja:
Helena Pastell
erikoistutkija
Ruokavirasto
p.: +358 50 375 0968
sähköposti: helena.pastell@ruokavirasto.fi
Heli Reinivuo
erityisasiantuntija
THL
p.: +358 29 524 8733
sähköposti: heli.reinivuo@thl.fi
Janne Järvinen
tutkija
Ruokavirasto
p.: +358 50 439 6763
sähköposti: janne.jarvinen@ruokavirasto.fi