Uudessa historiallisia ruokavalioita käsittelevässä tutkimuksessa tutkittiin Illinsaaren Suutarinniemen kalmistosta löytynyttä vainajaa. Tutkimus tehtiin luiden kollageenin isotooppisuhteita mittaamalla. Tutkimuksessa selvisi, että vainajan ruokavalion proteiini oli peräisin pääosin hylkeistä. Tällainen ruokavalio oli tyypillinen kivikaudella ja metsästäjä-keräilijöiden keskuudessa. Myöhemminkin meren antimia on toki hyödynnetty, mutta kalapainotteisesti hylkeenpyynnin jäädessä kausittaiseksi elinkeinoksi.
Tutkimuksessa saatiin myös tietoa lapsuuden ja nuoruuden aikaisesta ruokavaliosta, joka oli hyvin samankaltainen kuin aikuisiän ruokavalio. Lapsuuden proteiinin saannin osalta hylkeistä koostuva ruokavalio kuvastaa koko yhteisön ruokavaliota, sillä varhaislapsuudessa ravinto saadaan aikuisilta. Ruokavaliossa ei myöskään havaittu merkittäviä muutoksia lapsuuden tai nuoruuden aikana.
Aikaisemman tutkimuksen perusteella Suutarinniemen kalmisto on hautausmaa, jossa on näkyvissä kulttuurinen muutos. Kalmistossa on samoihin hautoihin tehty sekä polttohautauksia että ruumishautauksia. Polttohautauksissa on kyse edelleen jatkuneista vanhoista perinteistä, mutta uudet tavat eli ruumishautaus on läsnä samaan aikaan. Tämän perusteella on voitu päätellä, että vanhat tavat olivat rauhanomaisessa muutoksessa.
Suutarinniemen vainaja onkin saattanut kuulua Itämeren alueen viimeisiin metsästäjä-keräilijöihin, joiden ruokavalio on perustunut hylkeisiin. Aikaisemmissa tutkimuksissa, joissa on tutkittu toisella puolella jokea sijaitsevan Iin Haminan hautausmaalta löytyneitä keskiaikaisia vainajia, tällaista ruokavaliota ei havaittu. Haminan hautausmaan vainajat ajoittuvat Suutarinniemen vainajaa myöhemmälle ajalle. Tutkimus antoi uutta tietoa metsästäjä-keräilijä -kulttuurista, mutta vahvisti myös aikaisemmin tehtyjä havaintoja.
Tutkimusta johti Maria Lahtinen ja se tehtiin yhteistyössä Lapin maakuntamuseon arkeologin filosofian tohtori Jari-Matti Kuuselan ja Pohjois-Karjalan maakuntamuseon arkeologin filosofian tohtori Ville Hakamäen kanssa. Tulokset ovat julkaistu arvostetussa Plos One tiedelehdessä. DOI: https://doi.org/10.1371/journal.pone.0274953
Lisätietoja:
Maria Lahtinen-Kaislaniemi, tutkimusprofessori, maria.lahtinen-kaislaniemi@ruokavirasto.fi