Viimeisen kymmenen vuoden aikana Itämeren alueella on esiintynyt voimakkaita vesihometartuntoja lohikaloilla. Tornionjoella on havaittu sairaita lohia, mikä on herättänyt huolta lohikantojen terveydestä. Ruokaviraston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa selvitettiin vesihomeoireisten kalojen esiintymistä Tornionjoella ja Oulujoella sekä ympäristö-DNA:n (eDNA) käyttöä veden vesihomemäärien seurannassa.
Vesihometauti, erityisesti yleisimmin lohikaloille tautia aiheuttava Saprolegnia parasitica -vesihome, tarttuu kalaan usein ihovaurion kautta, mutta samankaltaisia iho-oireita saattavat aiheuttaa muutkin vesihome- ja sienilajit.
Saprolegnia parasitica -vesihomeen aiheuttamaa tautia todettiin Oulujoella lohella ja taimenella. Tornionjoella ei sairastuneita lohia havaittu tutkimuksen aikana, vaikka Saprolegnia parasitica -vesihomeen DNA:ta esiintyikin jokivedessä.
Saprolegnia parasitica -vesihome voi lisääntyä nopeasti isäntäkalan iholla. Kalan iholla kasvava vesihomerihmasto levittää veteen uusia itiöitä. Itiöt ja niissä oleva DNA levittäytyvät jokeen virran mukana.
eDNA-menetelmä voi tulevaisuudessa auttaa vesihometaudin ja sen tartuntariskin seurannassa, mutta lisätutkimuksia tarvitaan. Vielä ei voida sanoa, mikä merkitys luonnonvesissä löydettävillä Saprolegnia parasitica -vesihomeen DNA-määrillä on lohikalojen terveyteen, vaan ennustusmallien laatimiseksi tarvitaan lisätutkimusta sekä useampivuotista seurantaa.
Jokikohtaisten lohikantojen suojelun ja ylläpitämisen kannalta terveet emokalat ovat tärkeitä, mikä korostaa vesihometaudin tautiriskin seurannan tärkeyttä.
Ruokavirastossa Tornionjoen lohien terveydentilan tutkimuksia jatketaan edelleen ja Tornionjoen vesistöalueella kalastavia pyydetään lähettämään elävänä pyydystettyjä oireellisia lohia näytteiksi Ruokaviraston Oulun toimipaikkaan ja olemaan yhteydessä sairaita tai vastakuolleita lohia löydettäessä.
Lue uutinen aiheesta Luonnonvarakeskuksen sivuilta.
Tutustu Vesihomeen (Saprolegnia parasitica) esiintyminen Tornionjoessa -hankkeen loppuraporttiin: Monitoring water molds in northern Baltic rivers and salmon : Applicability of eDNA methods to detect Saprolegnia parasitica in river environments (pdf).
Hankkeen sivut Ruokaviraston verkkosivuilla.
Lisätietoja:
Laura Härkönen, tutkija, Vaelluskalat ja rakennetut joet, Luonnonvarakeskus, Oulu.
Sähköposti: etunimi.sukunimi@luke.fi
Tiina Korkea-aho, jaostopäällikkö, Villi- ja vesieläinpatologia, Ruokavirasto, Kuopio.
Sähköposti: etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi