Elintarvikeketjun viranomaisvalvonnan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet pääosin saavutettiin:
- elintarviketurvallisuuden taso Suomessa on edelleen korkea,
- eläintautitilanne on säilynyt hyvänä: tuotantoeläimissä ei todettu helposti leviäviä tai vaarallisia eläintauteja, lukuun ottamatta vuonna 2017 alkanutta kirjolohien IHN-tautiepidemiaa, joka saatiin tehokkaasti hallintaan,
- kasvintuhoojatilanne on pysynyt hyvänä: uusia vaarallisia kasvintuhoojia ei ole asettunut pysyvästi maahan.
Elintarvikeketjun viranomaisvalvontaan sisältyy kasvintuotannon, kasvien ja eläinten terveyden, eläinten hyvinvoinnin ja elintarvikkeiden tuotannon, myynnin ja tarjoilun valvonta. Elinkeinon ohjaukseen ja neuvontaan on panostettu yhdessä läpi viranomaisketjun: tiivis vuoropuhelu on osaltaan edistänyt vaatimusten noudattamista. Lisäksi viranomaisvalvonnan riskiperusteisuuden kehittäminen on kohdentanut viranomaisvalvontaa ja sen resursseja oikein.
Kasvintuotannon edellytykset
Kasvintuotannon edellytysten ja kasvinterveyden vaikuttavuustavoitteet saavutettiin. Vaarallisia kasvintuhoojia havaittiin, mutta niiden ei todettu asettuneen Suomeen pysyvästi. Markkinoilla olevat maatalouden tuotantopanokset olivat tuotanto-ominaisuuksiltaan luvatun mukaisia ja virheelliset tuote-erät saatiin toimenpiteiden avulla poistettua. Yritysten kiinnostus vastuullisuuden kasvattamiseen ja omien riskinhallintatoimenpiteiden kehittämiseen on selvästi kasvussa.
Eläinten terveys ja hyvinvointi
Eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille asetetut vaikuttavuustavoitteet saavutettiin pääosin. Eläintauti- ja mikrobilääkeresistenssitilanne säilyivät hyvinä. IHN-tautia todettiin kirjolohissa (tautiepidemian jatko vuodelta 2017), mutta muutoin tuotantoeläimissä ei todettu helposti leviäviä tai vaarallisia eläintauteja. Suomi säilyi edelleen vapaana useimmista valvottavista eläintaudeista. Vaatimukset täyttävien tilojen määrä eläinten hyvinvoinnin otantavalvonnassa nousi. Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin otantavalvonnassa todettiin epäkohtia noin puolella tiloista, mutta vakavia puutteita harvemmin (18 %). Elinkeinon ja eläintenpitäjien oma vastuunotto on ensisijaista eläinten ja osaltaan myös ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.
Elintarviketurvallisuus
Elintarviketurvallisuuden taso säilyi kokonaisuutena hyvänä. Elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuteen ja laatuun liittyvät erityistilanteet, kuten epidemiaselvitykset ja takaisinvedot, hoidettiin tehokkaasti. Toiminnan vaatimustenmukaisuus ja toimijoiden vastuunotto on parantunut. Ruokaketjun toimijat näkevät viranomaistoiminnan aiempaa vahvemmin toiminnan tukena ja lisäarvona toiminnan vaatimustenmukaisuuden varmistamisena ja todentamisena, millä on suotuisa vaikutus yrityksen kilpailukykyyn.