Tartuntatauteja, joiden aiheuttajat voivat siirtyä eläimistä ihmisiin ja päinvastoin kutsutaan zoonooseiksi. Zoonoosien aiheuttajin kuuluu erilaisia bakteereita, viruksia, alkueläimiä, loisia ja muita taudinaiheuttajia kuten prioni.
Zoonoosit voivat tarttua suoraan tai välillisesti eläimen ja ihmisen välillä. Välillinen tartunta voi tapahtua esimerkiksi elintarvikkeiden, veden tai hyönteisten välityksellä. Monet ihmisten merkittävimmistä tartuntataudeista maailmassa ovat zoonooseja. Niistä osa aiheuttaa melko lieviä sairastumisia, mutta eräät zoonoosit ovat ihmiselle hengenvaarallisia ja voivat aiheuttaa suuria taloudellisia menetyksiä yhteiskunnassa.
Zoonoosien seuranta
Zoonoosien ja niiden aiheuttajien seurannan tarkoituksena on auttaa viranomaisia suunnittelemaan ja toteuttamaan kansanterveyttä, elintarviketurvallisuutta sekä tuotantoeläinten terveyttä edistäviä toimia ja arvioida niiden tehokkuutta. Suomen seurantatulokset ja muu zoonoosien esiintyvyyttä Suomessa koskeva tieto on koottu näille sivulle.
Osana EU:n laajuista zoonoosien torjuntaa, on viime vuosina voimakkaasti panostettu myös zoonoosien ja niiden aiheuttajien seurantaan. Osoituksena tästä on Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) ja Euroopan Tautien ehkäisyn ja valvonnan keskuksen (ECDC) tekemä työ zoonoosiseurannan kehittämiseksi. EU-maat ovat yhteisesti sopineet seurantatoimista, joiden tavoitteena on tuottaa vertailukelpoista tietoa zoonoosien ja niiden aiheuttajien esiintyvyydestä koko EU:n alueelta.
EFSA julkaisee EU-laajuisten zoonoosien esiintyvyysselvitysten tulokset ja kokoaa vuosittain yhteistyössä ECDC:n kanssa EU:ta koskevan yhteenvetoraportin zoonooseista. Yhteenvetoraportti sekä maakohtaiset raportit ovat löydettävissä EFSAn internetsivuilta.
Ihmisissä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n ylläpitämä tartuntatautirekisteri on keskeinen väline myös zoonoosien seurannalle. Rekisteri perustuu lääkäreiden, hammaslääkäreiden ja mikrobiologian laboratorioiden tartuntatauti-ilmoituksiin ja se sisältää yksityiskohtaisia tartuntatauteja koskevia tilastoja vuodesta 1995 alkaen. Rekisteriin kerätään tietoja esimerkiksi salmonella-, listeria- ja yersiniabakteerin aiheuttamista infektioista ja epidemioista, sekä todetuista vektorivälitteisistä tartunnoista. THL kokoaa vuosittain tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen tietojen perustella tautikohtaiset raportit, jotka sisältävät tietoa myös keskeisistä zoonooseista Suomessa. Tautikohtaiset vuosiraportit löytyvät THL:n internetsivulta.
Elintarvikkeissa
Zoonoosien aiheuttajien seuranta elintarvikeketjussa pohjautuu pääasiassa lakisääteisiin valvontaohjelmiin, joiden puitteissa Ruokavirasto kerää järjestelmällisesti tietoa esimerkiksi salmonella-, kampylo- ja VTEC-bakteerien esiintyvyydestä. Lihantarkastus- ja muu viranomaisvalvonta, omavalvontaohjelmat ja erilliset kartoitukset ovat lisäksi keskeisiä välineitä zoonoosien seurannalle elintarvikkeissa. Lihantarkastuksessa seurataan muun muassa trikinella- ja ekinokokkiloisten esiintymistä. Muita tärkeitä elintarvikkeiden tutkimuskohteita ovat myös listeria- ja yersiniabakteerien esiintymät. Ruokavirasto ohjeistaa näytteidenkeruun ja niiden tutkimisen, tekee osin laboratoriodiagnostiikkatyön, sekä varmistaa aina löydökset.
Eläimissä
Monia muissa maissa ihmisilläkin tavattavia zoonooseja ei esiinny eläimillä Suomessa. Kuitenkin esimerkiksi nautatuberkuloosi- ja bruselloositilannetta seurataan jatkuvasti, jotta maan tautivapaus voidaan varmistaa.
Säännöllistä seurantaa tehdään lisäksi muun muassa rabies- ja lintuinfluenssavirusten, sekä BSE:n esiintymisen kartoittamiseksi eläimillä. Ruokavirasto ohjeistaa näytteidenkeruun ja tekee laboratoriodiagnostiikkatyön myös näiden tutkimusten osalta. Ruokavirasto julkaisee vuosittain ”Eläintaudit Suomessa”-raporttia. Raportti sisältää tietoa myös eläimissä esiintyvistä zoonooseista.
Rehuissa
Zoonoosien aiheuttajien esiintymien seuranta eläinten rehuissa pohjautuu lakisääteisiin valvontaohjelmiin, joiden puitteissa Ruokavirasto kerää järjestelmällisesti tietoa muun muassa salmonellabakteerin sekä kielletyn eläinperäisen proteiinin esiintyvyydestä rehuissa. Ruokavirasto julkaisee vuosittain raportit rehu- ja lannoitevalvonnan analyysituloksista. Raportit sisältävät tietoa myös rehuissa esiintyvistä zoonoosien aiheuttajista.
Zoonoosien torjunta
Zoonoosien torjuntaan on perinteisesti panostettu Suomessa paljon. Maassamme ei eläimillä esiinny tällä hetkellä sellaisia vakavia zoonooseja kuten nautatuberkuloosia, bruselloosia tai rabiesta. Sen sijaan meillä tärkeitä zoonooseja ovat esimerkiksi salmonellat, kampylobakterioosi, listerioosi, yersinioosi ja EHEC-tartunta.
Zoonoosien vastustamiseen ja tartuntojen ehkäisemiseen osallistuu Suomessa monia eri tahoja terveydenhuollon, elintarvikevalvonnan, eläinlääkinnän ja rehujen valvonnan alueilla. Vastustus ja ennaltaehkäisy perustuvat suurelta osin lainsäädäntöön ja viranomaistyöhön, mutta suuri merkitys on myös vapaaehtoisella tautivastustuksella ja eri elinkeinohaarojen omalla valvonnalla.
Zoonoosien torjunta on tärkeä osa kansanterveystyötä. Kansallisesti tartuntatautien vastustustyötä tekee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Tärkeimmät väestön suojaamiseksi tehtävät toimet ovat tartuntatautien jatkuva ja ajantasainen seuranta, jotta poikkeamiin voidaan reagoida nopeasti. Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden toteamiseksi ylläpidetään järjestelmää, joka mahdollistaa tehokkaat torjuntatoimenpiteet epidemioiden hallitsemiseksi ja lisätartuntojen ehkäisemiseksi. Nämä järjestelmät ovat myös yhteydessä Euroopan tautikeskuksen hälytysjärjestelmiin.
Zoonoositartuntojen ehkäisy on osa elintarviketurvallisuustyötä, joka toteutuu "pellolta pöytään" -periaatteella. Ruokavirasto ohjaa ja osallistuu rehujen ja elintarvikkeiden valvontaan sekä eläintautien vastustustyöhön edistääkseen rehujen ja elintarvikkeiden turvallisuutta ja eläinten terveyttä, sekä ehkäistäkseen ja poistaakseen näistä johtuvia terveyshaittoja.