Blogi: 100 vuotta kasvien terveydeksi: Perunan rengasmätätilanne parantunut terveen siemenperunan myötä

1. huhtikuuta 2025

Perunan vaalearengasmätä on Clavibacter sepedonicus -karanteenituhoojan aiheuttama kasvitauti. Vielä 1990-luvun alkupuolella rengasmätää esiintyi Suomessa melko paljon. Nykyisin Suomessa kuten pääosin muuallakin Euroopan unionissa sitä todetaan melko harvoin. Terveen siemenperunan käytön myötä rengasmätätilanne on 2000-luvulla huomattavasti parantunut. Vaalearengasmätää kutsutaan yleisesti vain rengasmädäksi.

Rengasmätä oli Suomessa erittäin yleinen ja haitallinen 1970- ja 1980-luvuilla. Silloin aloitettiin laajamittaiset rengasmätäkartoitukset. Rengasmätää etsittiin halkomalla perunan mukuloita ja silmämääräisesti katsomalla, löytyikö mukulan johtojännesolukossa rengasmätätaudin oireita. Nopealla kartoituksella löydettiin voimakkaimmin saastuneet perunaerät, mutta viljelyssä oli vielä perunaeriä, joissa tauti esiintyi piilevänä aiheuttamatta näkyviä oireita. 

Siemenperunalaki säädettiin 1975 ja Siemenperunakeskus perustettiin 1976, jolloin tautivapaan ja terveen siemenperunan tuotanto Suomessa aloitettiin. Suomen liittyessä Euroopan unioniin perunantuotannon rengasmätätilanne oli jo kohentunut suhteellisen hyvälle tasolle. Suomessa siemenperuna tuotetaan pääosin Tyrnävän ja Limingan kuntien muodostamalla Korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueella. Alueen status on Euroopan unionin myöntämä. Ennen Suomen EU-jäsenyyttä vastaava alue oli kansallinen suoja-alue.

Peruna lähes ainoa rengasmätäbakteerin isäntä

Peruna on rengasmädän ainoa merkittävä isäntäkasvi. Bakteeri säilyy perunan mukuloissa ja muissa kasvinosissa ja leviää niistä tehokkaasti viljely- ja käsittelykoneiden ja -laitteiden välityksellä. Jopa puhdas sertifioitu siemenperuna voi saada bakteeritartunnan, jos esimerkiksi istutuskoneen säiliön tai syöttölaitteiston pinnoilla on rengasmätäbakteeria. Kasvustossa bakteeri leviää viljelykoneiden välityksellä saastuneista kasveista toisiin ja edelleen toisiin kasvustoihin.

Perunapellon maa-aineksessa bakteeri säilyy maahan jääneissä mukuloissa. Saastuneet mukulat voivat maassa säilyä seuraavaan kesään ja tuottaa seuraavana kesänä ns. ylivuotisia perunakasveja ja saastuttaa sitten seuraavan kesän perunasadon. Ylivuotiset perunakasvit ovat merkittävä rengasmädän ylläpitäjä peltolohkolla. Vaikka lohkolla olisi ollut muutama vuosi muita viljelykasveja, peltoon jääneet perunan mukulat tuottavat ”rikkakasveina” uusia perunan mukuloita, jotka taas seuraavana vuonna tuottavat uusia mukuloita. Näin mahdollinen bakteeri voi säilyä pellossa pitkään.

Perunan vaalearengasmädän oireena mukulan johtojännesolukosta pursuava bakteerilima. Kuva: Markku Jokikokko, Ruokavirasto

Perunan vaalearengasmädän oireena mukulan johtojännesolukosta pursuava bakteerilima.

Kuva: Markku Jokikokko, Ruokavirasto

Tuhooja varmistetaan laboratoriotestein

Rengasmädän oireen voi silmämääräisesti havaita mukulan halkaisupinnalta. Jos mukulan ulkokehällä olevasta johtojännesolukosta mukulaa puristettaessa pursuaa kellertävää bakteerilimaa, kyseessä on todennäköisesti rengasmätäsaastunta. Silmämääräinen tuhoojaepäily varmistetaan aina laboratoriotutkimuksen kautta.

Nykyisin rengasmädän esiintymistä kartoitetaan kaikissa EU-maissa piilosaastuntatestein. Kaikkiaan EU-maissa tutkitaan vuodessa noin 90 000 näytettä. Viimeisimmän, vuoden 2023 raportin mukaan EU-maissa rengasmätää todettiin 373 rengasmätätapausta, mutta Liettua, Puola ja Romania poisluettuna vain 11 tapausta, joista kolme todettiin siemenperunalla ja kahdeksan muulla perunalla. Suomessa satovuoden 2023 perunassa rengasmätää ei todettu, ei myöskään viime kasvukauden perunassa.

Saastunut alue ja toimenpiteet

EU-asetuksen mukaisesti saastuneeksi alueeksi on nimettävä tuhoojan toteamistapauksissa koko tuotantotila. Saastunut alue jakaantuu tartunnan saaneeksi ja todennäköisesti tartunnan saaneeksi alueeksi. Saastunut alue käsittää mm. perunantuotannossa olleet pellot, perunaerät, työkoneet ja kaluston, ajoneuvot, säiliöt, varastot, käytetyt pakkaukset ja pakkausmateriaalit mukaan lukien.

Tuhoojatapauksissa toimenpiteet määräytyvät EU:n rengasmätäasetuksen mukaisesti. Saastuneeksi todettu peruna on hävitettävä viranomaismääräyksen mukaisesti. Tuotantopaikan muun perunasadon markkinoinnille tulee rajoituksia.

Saastuneeksi todetulla pellolla ei saa viljellä perunaa neljästä viiteen vuoteen. Tuotantopaikan muilla pelloilla voidaan viljellä muuta perunaa kuin istutettavaksi tarkoitettua perunaa, mutta perunakasvusto on perustettava kolmena seuraavana vuonna sertifioitua tai varmennettua siemenperunaa käyttäen. Tuotetun perunasadon saa toimittaa markkinoille vasta, kun sato on viranomaistarkastuksen perusteella todettu vapaaksi tuhoojasta.

Yhteiskoneiden tai koneurakoitsijan käyttö todennäköisesti laajentaa toimenpiteitä

Jos rengasmätäsaastunta todetaan tilalla, jossa on käytetty yhteiskoneita tai koneurakointia, on todennäköistä, että torjuntatoimenpiteitä joudutaan määräämään myös muille koneyhteistyössä oleville perunatiloille. Toimenpiteisiin kuuluu koko tilalla sertifioidun siemenperunan käytön vaatimus ja tuotetun perunasadon testausvaatimus ennen sadon markkinointia. Saastuneen alueen laajeneminen useille perunatiloille lisää myös viranomaistyötä ja -kustannuksia merkittävästi.

Korvauksen saaminen valtion varoista muuttunut

Tuhoojatapauksissa torjuntapäätöksen toimeenpanosta aiheutuu toimijalle kustannuksia. Saastuneeksi todetun sadon hävittäminen saattaa tapauskohtaisesti aiheuttaa suuria tulonmenetyksiä ja kustannuksia. Sertifioidun siemenperunan käyttövaatimus voi usein aiheuttaa lisäkustannusta normaaliin toimintaan verrattuna.

Aikaisemmin rengasmädän torjuntatoimenpiteiden kustannuksista ja tulonmenetyksistä oli mahdollista saada korvausta valtion varoista. Nykyisen kasvinterveyslain yleinen periaate on, että vastuu omaisuudesta ja varautumisesta sille aiheutuviin vahinkoihin on ensisijaisesti toimijalla itsellään.

Ennakoiva torjunta tärkeää

Rengasmätä on meillä Suomessa EU-alueella esiintyvistä perunan karanteenituhoojista käytännössä helpoimmin torjuttavissa. Tehokkailla torjuntatoimenpiteillä saastunta saadaan yleensä hävitettyä neljän vuoden ohjelmalla. Esimerkiksi perunasyövän torjuntatoimet kestävät helposti yli 30 vuotta ja melko yleisen peruna-ankeroisen torjuntaan menee vähintään lähes kymmenkunta vuotta.

Karanteenituhoojan hävittäminen tuotantopaikalta on aina pitkä prosessi. Vaikka tuhoojasaastuntaa viljelijä ei voi täysin estää, kasvinterveydellinen hyvä viljelytapa on paras ennakoiva torjuntakeino. Sertifioidun tai omalla tilalla tuotetun varmennetun siemenperunan käyttö ja hyvä viljelyhygienia kaikissa tuotannon vaiheissa on tärkein tekijä. Muun kuin omalla tilalla tuotetun perunan käsittely oman tilan kalustolla ja laitteilla on kasvinterveyden kannalta iso riski.

Atro Virtanen
Erityisasiantuntija
Kasvinterveys