Viime aikoina uutisoinnissa on nostettu esille uusia rikkakasveja. Rikkakananhirssi ja pantaheinä ovat aktivoituneet lämpimien kesien myötä myös Suomen pelloilla. Näihin uusiin tulokkaisiin on syytäkin kiinnittää huomiota, mutta ei myöskään kannata unohtaa laajimmalle levinnyttä, ja vieläpä lainsuojatonta hukkakauraa.
Erityisesti kasvukausi 2021 oli hukkakauran osalta käänteentekevä. Kevät oli kuiva ja viileä, mutta heinäkuussa alkoivat paikoin runsaatkin sateet, joita riitti elokuulle saakka. Monilla tiloilla touko-kesäkuussa tehty hukkakauran kemiallinen torjunta epäonnistui sopivien ruiskutusolosuhteiden puutteessa tai vain osa hukkakauroista oli torjunnan aikaan taimettunut. Heinäkuusta alkaen runsaan kosteuden aktivoimana hukkakauraa taimettui lohkojen siemenpankeista aina syyskuulle saakka. Saastunnat ruiskutetuillakin lohkoilla olivat monin paikoin runsaita ja tulivat monelle viljelijälle yllätyksenä.
Seurauksena oli voimakas saastuntojen lisääntyminen, joka nyt on hyvin nähtävissä myös hukkakaurarekisterin tietoja tarkastelemalla. Hukkakauran saastuttama peltoala kasvoi 2020vuoden 411000 hehtaarista vuoteen 2022 mennessä 437000 hehtaariin. Onneksi kasvu on taittunut ja 2023 saastunutta alaa oli 425000 hehtaaria.
Vuosina 2021-2022 tapahtui huolestuttavaa kehitystä erityisesti vakavien saastuntojen määrässä: muutos vuodesta 2021 vuoteen 2022 +56%, joka tarkoittaa n. 8000 hehtaarin lisäystä. Lievien saastuntojen määrässä ei tapahtunut merkittävää muutosta, joten valtaosa viime vuosien saastunnoista on ollut vakavia saastuntoja.
Hukkakauratilanteen kehitystä on mielenkiintoista tarkastella myös pidemmällä aikavälillä. Oheisia karttoja vuosilta 2015 ja 2023 vertaillessa on nähtävissä, että muutosta huonompaan suuntaan on tapahtunut Varsinais-Suomessa, Kaakkois-Suomessa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Hukkakaura viihtyy vilja- ym. puitavien kasvien seassa toisin kuin nurmessa. Nurmialan vähenemisellä lienee osuutensa kehitykseen Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa.
Hukkakauran torjunnassa on tärkeää välttää riskejä mm. puhtaalla kylvösiemenellä ja saastunnan sattuessa kohdalle, aloittaa määrätietoinen torjunta heti. Kaikkein tärkeintä torjunnassa on kuitenkin asenne. Hukkakauran esiintymistä ei juurikaan enää koeta häpeällisenä, onneksi. Kyseessä on vain rikkakasvi, jonka torjuntaa toki lainsäädäntö määrittelee, mutta joka on mahdollista nykyisillä menetelmillä torjua.
Tällä hetkellä moni isäntä vielä miettii tulevan kasvukauden viljelysuunnitelmaa. Jos hukkakauraa on tilalla esiintynyt, nyt on hyvä aika miettiä kasvukauden torjuntatoimenpiteitä. Erityisesti kannattaa harkita, riittääkö kitkentä vai olisiko tarpeellista käyttää kemiallista torjuntaa?
Juha Rantamäki
asiantuntija
siemenyksikkö