UVC-laite torjumaan mansikan kasvitauteja, laskuri todentamaan kierrätyslannoitteen pienempi hiilijalanjälki tai vaikkapa kotimainen proteiinirehu broilerituotantoon. Nämä kaikki ovat loistoesimerkkejä maaseudun innovaatioryhmien kehittämistä ja käytäntöön viemistä ideoista. Näitä ryhmiä kutsutaan myös EIP-ryhmiksi ja niiden toteuttamia hankkeita EIP-hankkeiksi. EIP-lyhenne tulee sanoista European Innovation Partnership.
Käytännössä innovaatioryhmä tarkoittaa sitä, että alkutuottajat ja asiantuntijat lyövät hynttyyt yhteen ja saavat yhteistyössä aikaan esimerkiksi uuden teknologisen ratkaisun. Hankeidea voi liittyä uuden innovaation kehittämiseen, kokeiluun, käyttöönottoon tai markkinoille saattamiseen. Innovaation tulee kytkeytyä maa- tai metsätalouden uudistamiseen tai biotalouden edistämiseen, ja sille on oltava selkeä tarve. Innovaation tulee olla uusi tai sellainen, ettei sitä ole ennen Suomessa kokeiltu.
Rahoituksen saaminen innovaatioryhmälle edellyttää sitä, että ryhmässä on alkutuotanto mukana. Ryhmän kokoonpanossa piileekin toiminnan vahvuus. Tavoiteltavan innovaation kannalta mukaan on hyvä saada monipuolisesti osaajia: tuottajia, tutkijoita, kehittäjiä ja neuvojia, joilla kaikilla on halu tuoda oma asiantuntijuutensa yhteiseen käyttöön. Parhaimmillaan EIP-ryhmässä yhdistyy toimialan erikoisosaaminen sekä asiantuntijuus esimerkiksi uudenlaisen toimintamallin kehittämiseen. Ryhmän alkutuottajalähtöisyys takaa sen, että kehittämiselle on olemassa aito tarve. Tutkija tai kehittäjä voi puolestaan tarjota uuden näkökulman ja ratkaisuehdotuksen alkuperäiseen ideaan.
Kun palaset loksahtavat kohdalleen, ryhmän jäsenet täydentävät toisiaan ja yhteistyöllä voidaan päästä pitkälle. Näin kävi maatalousyhtymän ja teknologiayritysten EIP-ryhmälle, joka kehitti ilmastofiksua kuivuria. Ryhmä kehitti viljankuivaamon kosteudenpoistoprosessia, energiankäyttöä sekä siihen liittyvää ohjausta. Ryhmän työ ratkaisi viljankuivausprosessin tunnettuja ongelmia. Kohderyhmänä hankkeelle olivat ensisijaisesti maatilat, jotka voivat hyödyntää hankkeessa kehitettyä viljankuivaamon kosteudenpoistoprosessin ohjausta saavuttaen kustannussäästöjä ja laadullisia hyötyjä.
Yhteistyön alkumetrit ovat työskentelyssä tärkeitä. Silloin kun EIP-ryhmässä on mukana myös neuvoja, alkuvaiheen luottamuksen rakentuminen alkutuottajan ja tutkijan välillä voi helpottua. Usein neuvoja myös sanoittaa tutkimusta käytännön kielelle sekä tuo ryhmään arvokasta näkemystä innovaation sovellettavuudesta eri tilojen tarpeisiin. Neuvoja kohtaa monia alkutuottajia työssään, jolloin hänellä on luonteva rooli myös EIP-hankkeiden tulosten levittämisessä käytäntöön.
Innovaatiohankkeeseen voi saada enimmillään 100 prosentin tuen. Tukitaso riippuu tulosten levitettävyydestä ja hyödynnettävyydestä. EIP-ryhmäksi hakevan tuleekin jo hakuvaiheessa kiinnittää erityistä huomiota tavoiteltavien tulosten jalkauttamispotentiaaliin ja viestintään. Asiassa ei kuitenkaan jää yksin vaan maaseutuverkosto Suomessa ja Euroopassa tarjoaa erilaisia viestinnällisiä kanavia prosessin tueksi alkaen kumppanien etsinnästä. Esimerkiksi tänä syksynä alkutuotannon vaikuttavuuskiihdyttämö auttaa kehitettyjen innovaatioiden jalkauttamisessa.
Lokakuussa maaseutuverkoston Innovaatiotori kokoaa kymmenen suomalaista ja viisi virolaista EIP-hanketta Helsingin MaatalousKonemessuille. Innovaatiotorille voi tulla tutustumaan paikalla oleviin EIP-ryhmiin. Jos sinulla on takataskussasi hankeidea, Innovaatiotorilta voit löytää yhteistyökumppanin ja jatkokehittää ideaa eteenpäin. Jos messuvilinässä syntyy EIP-ryhmän alku, voit hakea suunnitteluun 5 000 euron valmistelurahaa.
Suomessa on toteutettu 32 valtakunnallista EIP-hanketta vuosina 2016–2023. Nykyisin innovaatioryhmiä voidaan rahoittaa pienemmässäkin mittakaavassa alueellisina. EIP-rahoitusta voi tällä rahoituskaudella hakea kaikista ELY-keskuksista ja haku on jatkuva. Muutoksen myötä EIP-ryhmien määrä onkin lähtenyt mukavaan kasvuun.
EIP-rahoitus on yksi EU:n maaseuturahoituksen kokeilevimmista tukimuodoista. Rahoitusta kannattaa rohkeasti hakea vähän villimpiinkin ideoihin. Tällä rahoituskaudella tavoitellaan jopa sataa uutta EIP-ryhmää. Rahoitusta on siis mukavasti haettavissa.
Ruusa Kangas
erityisasiantuntija
kehittämistukiyksikkö
Tuija Kallio
verkostokoordinaattori
maaseutuverkostoyksikkö
Teksti on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 25.9.2024.