Etämyynti ei sanana ole välttämättä kuluttajien ja yritysten tiedossa tai käytössä. Etämyynnillä tarkoitetaan kaikenlaista myyntitoimintaa, jossa ostosopimus myyjän ja ostajan välillä tapahtuu niin, että he eivät fyysisesti kohtaa toisiaan. Tällaisia etämyyntitapoja ovat esimerkiksi myynti nettisivuilla sijaitsevan verkkokaupan välityksellä, mutta myös myynti mobiilisovelluksen tai sosiaalisen median (esim. Facebook) välityksellä. Lisäksi myös postimyynti- ja puhelintilaukset ovat etämyyntiä. Voidaankin puhua verkkokaupasta ja muusta etämyynnistä. Ruokavirasto kehittää näitä monimuotoisen etämyynnin valvonnan keinoja yhdessä viranomaiskumppaneidensa ja sidosryhmiensä kanssa, sillä etämyyntiä tulee valvoa samoin periaattein kuin perinteistä kivijalkakaupassa tapahtuvaa myyntiäkin.
Verkkokaupan ja muun etämyynnin näkökulmasta elintarvikeketjussa olivat vuonna 2023 pinnalla monet samat ilmiöt kuin muussakin yhteiskunnassa. Tekoälyn käyttö tuotteiden myynnin ja markkinoinnin apuna, lyhytvideoiden suosion kasvu sekä virtuaali- ja pilviravintolat liiketoimintamallina. Piiloon sen sijaan on saattanut jäädä lemmikkieläinten myynti erilaisilla alustoilla. Maaseudun tulevaisuus otsikoi 28.10.2023 osuvasti laittoman lemmikkikaupan olevan arvioiden mukaan ase- ja huumekaupan jälkeen kolmanneksi suurin järjestäytyneen rikollisuuden muoto Euroopassa. Siihen nähden verkossa tapahtuvasta lemmikkikaupasta on puhuttu mielestäni aivan liian vähän. Uusia toimia tarvitaan sekä vanhojen että uusien ilmiöiden valvontaan.
Riskiperusteisen etämyynnin valvonnan kehittäminen vaatii laajaa ja syvällistä asiantuntemusta
Tällä hetkellä etämyynnin valvontaa tehdään koko elintarvikeketjun alueella; elintarvikkeet, elintarvikkeiden kontaktimateriaalit, kasvit, siemenet, lannoitteet ja eläimet. Valvontaa kohdistetaan etämyyntiä harjoittaviin yrityksiin riskiperusteisesti. Etämyynnin valvontaan liittyvä suunnittelu- ja ohjaus tehdään aina Ruokaviraston sillä osastolla, jossa on kuhunkin lainsäädäntöön liittyvä paras asiantuntemus. Etämyynnin valvontaa koskevat linjaukset tehdään siis aina kyseessä olevasta substanssilainsäädännöstä käsin. Lisäksi teknisiä työkaluja- tai kaikille yhteisiä ohjeita tehdään keskitetysti, sillä tämä vaatii erilaista osaamista. Kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä Ruokaviraston eri sektoreiden sekä kuntien valvontayksiköiden, AVIen, ELY-keskusten sekä Tullin asiantuntijoiden kanssa.
Tekoäly tulevaisuuden työkaluna
Ruokavirasto on toteuttanut kaksi kokeilua tekoälyn käytöstä etämyynnin valvonnan apuna. Molemmat kokeilut osoittivat, että tekoälyä voisi hyödyntää etämyynnin valvonnassa. Toisaalta räätälöidyn sovelluksen kehittäminen vaatii aikaa ja resursseja. Valvontaa tekeviä käsipareja on yhä vähemmän mutta internetissä tapahtuvaa myyntiä ja markkinointia on yhä enemmän. Tekoälytyökalujen käyttöönotossa kannattaisikin hyödyntää laajemmin kaikkien markkinavalvontaa tekevien viranomaisten resursseja sekä osaamista, koska tuotteesta riippumatta tarve on kaikille kutakuinkin yhteinen. Myös EU-yhteistyöllä pystymme paremmin ottamaan tekoälyn käyttöön verkon valvonnassa.
Lainsäädännöllä kohti vaikuttavampaa valvontaa
Tällä hetkellä EU:ssa on meneillään monia uusia lainsäädäntöehdotuksia ja muutoksia jo olemassa oleviin säädöksiin, joissa on rajapintaa etämyynnin valvontaan. Lainsäädäntömuutoksin pyritään kohti etämyynnin entistä vaikuttavampaa valvontaa. Verkkoalustoille ja muille verkon toimijoille, kuten sähköisille markkinapaikoille, on tulossa uusia velvoitteita, kun digipalveluasetuksen (DSA) soveltaminen alkaa 17.2.2024. Monikansallisten alustajättien osalta sääntely tuli voimaan kesällä 2023. Laajempien velvoitteiden tavoitteena on säädellä tarkemmin myös jättiläisiksi kasvaneita yrityksiä, ja sitä kautta muun muassa turvata kuluttajien oikeuksia. Traficom on sääntelyn pääasiallinen valvoja Suomessa.
Haaste yrityksille: Tunnetko velvoitteesi?
Vastuullisuus ja kestävyys ovat nousseet yritysten mainoskielessä pinnalle yhä enemmän vuoden 2023 aikana. Yrityksille olisi tärkeää jo perustamisvaiheessa miettiä, tuleeko niiden kuulua johonkin elintarvikeketjun valvontaviranomaisen rekisteriin ja täyttääkö yrityksen mainonnassa käytetty kieli lainsäädännön vaatimukset. Verkkokaupassa tai muussa etämyynnin kanavassakaan ei tuotteista voi antaa mitä tahansa tietoja, tai niitä ei voi markkinoida millä tahansa tavalla. Myös vaikuttajamarkkinoinnissa ja erilaisissa verkkokaupoissa julkaistavissa kuluttaja-arvioissa käytettyjen markkinointiväittämien oikeellisuus on aina tuotetta kauppaavan yrityksen vastuulla. Vastuullisesti ja kestävästi toimivat yritykset huomioivat liiketoimintaperiaatteissaan myös nämä velvoitteet, jotta kuluttajilla olisi aidosti saatavilla turvallisia tuotteita.
Sanna Välimäki
johtava asiantuntija
suunnittelu- ja rikostentorjuntajaosto
