Blogi: Hajukoirat haistavat näkymättömissä piilottelevat tuholaiset

2. heinäkuuta 2020

Koirat ovat tarkkakuonoisina ja aina innokkaina työkavereina apuna niin ihmisten, homeiden kuin tuhohyönteistenkin etsinnässä. Myös Tulli käyttää koiria muun muassa kiellettyjen aineiden ja elintarvikkeiden valvonnassa. Koulutetut koirat ovat moninaisia rodultaan ja kooltaan, mutta niitä yhdistää työinto, keskittyminen ja äärimmäisen tarkka hajuaisti. Ruokavirasto käyttää satunnaisesti tarkastuksilla koulutettuja hajukoiria aasianrunkojäärän havaitsemiseksi.

Hajukoirien koulutusta Itävallassa, Saksassa ja Suomessa

Sertifioidun koulutuksen käyneitä ”jääräkoiria” koulutetaan Itävallassa ja Saksassa ja niitä käytetään useissa Euroopan maissa. Itävallassa havaittiin ensimmäisen kerran aasianrunkojäärää vuonna 2001 ja aasianrunkojäärät tunnistavien hajukoirien koulutus kehitettiin Wienissä 2009.

Aasianrunkojäärän havainnoinnin lisäksi koiria käytetään Euroopassa myös kiinanrunkojäärän, jalosoukkojen ja kaarnakuoriaisten etsimisessä.

Sen jälkeen useat koirat ovat käyneet koulutuksen ja työskentelevät eri puolilla Eurooppaa. Vuoteen 2018 mennessä 108 koiraa oli koulutettu etsimään aasianrunkojääriä pääasiassa Itävallassa, Saksassa ja Sveitsissä. Saarnenjalosoukkoa tunnistavien koirien koulutus alkoi Itävallassa vuonna 2017.

Suomessa yksityinen yritys on kouluttanut yhteistyössä Ruokaviraston kanssa koiriaan tunnistamaan aasianrunkojäärän hajun. Tulokset ovat olleet hyviä. Koirat ovat olleet mukana tarkastuksilla Vantaalla, josta aasianrunkojäärää löydettiin 2015, sekä EU:n ulkopuolelta tulevan puupakkausmateriaalin tarkastuksilla.

Koirien käyttö on hyvin monipuolista

Koira pystyy havaitsemaan puutavarasta ja taimista parhaassa tapauksessa kaikki hyönteisen vaiheet (muna, toukka, kotelo, aikuinen) hajun perusteella. Näin saastunta on mahdollista huomata varhaisessa vaiheessa. Hyönteisen erittämää hajua on myös puun sisällä asuvan toukan tuottamassa puupurussa, mitä onkin hyödynnetty koirien koulutuksessa.

Aasianrunkojäärän vaalea, jalaton toukka köllöttää halkaistun puun päällä.

Aasianrunkojäärän toukka on kermanvalkea ja täysikasvuisena  jopa 5 cm:n pituinen. 

Koira pystyy erottamaan eri hyönteislajien hajut toisistaan, esimerkiksi kotimaisen puuntuhoojan hajun aasianrunkojäärän hajusta.

Erityisesti Euroopan ulkopuolelta tulevan kasvien ja puutavaran tuonnin lisääntymisen takia myös kasvintuhoojien kulkeutumisen riski on kasvanut. Tuontikasvien mukana tuholaiset voivat levitä useisiin kohteisiin, kuten puutarhamyymälöihin, metsiin ja kotipihoille.

Koiria voidaan käyttää ihmisten apuna hyönteisten havaitsemiseen monipuolisesti useissa kohteissa. Esimerkiksi kaatuneiden puiden, puisen pakkausmateriaalin, taimimyymälöiden ja -tarhojen sekä puutuotteiden tutkimisessa koirat ovat tehokkaita ja tarkkoja.

Hajukoira makaa katukivien välissä.

Katukivien tuki- ja välipuut kannattaa haistella tarkkaan. 

Metsissä tehtävät tuhoojakartoitukset ovat haastavampia koirille sääolosuhteiden takia. Tuuli kuljettaa hajua, jolloin koiran voi olla vaikea paikallistaa sitä. Vaikka koirilla on tarkka hajuaisti, ne eivät varmuudella kykene haistamaan esimerkiksi puussa useiden metrien korkeudella olevia tuholaisia.

Hajukoirat tarvitsevat säännöllisesti harjoituksia

Koirat tarvitsevat säännöllistä harjoitusta pitääkseen muistissaan oppimansa hajut. Siksi Ruokavirasto on järjestänyt vuosittain harjoituksia koirille yhteistyössä hajukoirakouluttajien kanssa. Ennen harjoitusta koira saa tutustua harjoitusympäristöön rauhallisesti hihnassa kävellen ja lämmitellen. Harjoitus itsessään on koiralle kuin urheilusuoritus, josta se tietää onnistuessaan saavansa palkinnon.

Harjoituksissa materiaalina ja hajulähteenä on käytetty toukkapurua, jota piilotetaan puupölleihin tai puisen pakkausmateriaalin sekaan koiran etsittäväksi. Kun koira löytää epäilyttävän kohteen, se tekee kouluttajan sille opettaman merkin, mikä vaihtelee kouluttajien mukaan. Koira voi esimerkiksi mennä maahan epäilyttävän kohteen viereen tai se voi haukkua. Kun koira on löytänyt kohteen, se palkitaan sille mieluisalla tavalla esimerkiksi makupalalla tai leikillä.

Jos kyseessä on oikea tarkastustilanne, koiralle järjestetään varsinaisen etsinnän jälkeen palkitseva harjoitusetsintä, vaikka varsinaisesta tarkastuksesta ei olisikaan löytynyt tuhoojia. Näin menetellen koiran mielenkiinto säilyy. Koiralle ei ole merkitystä, onko kyseessä harjoitus vai tositilanne. Se lähtee työhön aina yhtä innokkaasti.

Koirat ovat useimmiten niin innokkaita, että ne eivät tajua itse lopettaa. Kouluttajan tärkeä tehtävä onkin huolehtia, etteivät koirat rasitu liikaa. Harjoitukset tai tarkastustilanteet eivät siksi voi olla kerrallaan kovin pitkiä. Harjoituksen jälkeen koira saa jälleen rauhoittua palautuakseen hyvin.

Koirien kanssa kohti parempaa kasvinterveyttä

Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että kotimaisia hajukoiria pystytään kouluttamaan ja hyödyntämään apuna erilaisissa vaativissa tarkastuksissa. Visiona on, että yhteistyössä Tullikoirakoulun, yritysten ja Ruokaviraston kanssa koulutetaan myös kasvimateriaalia haistavia koiria raja- ja kasvinterveysvalvonnan tueksi.

Ja tuohan koirien kanssa työskentely mukavaa vaihtelua ja uusia näkökulmia myös kasvintarkastajan arkeen!

Lue lisää hajukoirien käytöstä

 

Hanne Rajanen.png

Hanne Rajanen
Tarkastaja, Ruokaviraston kasvinterveysyksikkö