Suomalainen maaseutu on elinvoimainen ja monimuotoinen, ja sellaisen siitä tekevät aktiiviset ihmiset: yrittäjät ja hanketoimijat, joiden sydän sykkii kotiseudulle. Vuosittain tuhannet hakijat hakevat EU:n maaseuturahoitusta unelmansa toteuttamiseen. Hakijoiden todeksi tulleet haaveet näkyvät työpaikkoina, palveluina ja yhteisöllisyytenä ympäri Suomen. Nämä rahoitushakemukset tehdään ja käsitellään Hyrrä-verkkopalvelussa, jota olemme kehittäneet nyt noin kymmenen vuoden ajan.
Tähän mennessä Hyrrä-verkkopalvelun kautta on haettu ja maksettu jo kaksi miljardia euroa maaseudun kehittämiseen. Hyrrän kautta haettavien tukimuotojen kirjo on suuri: erilaisia hakemustyyppejä on yli neljäkymmentä ja mukana on kahden eri EU-rahaston tukia sekä kansallisia tukia. Hyrrä ei siis ole vain yhden tempun sovellus vaan se taipuu moneen, mikä on tehokasta resurssien käyttöä. Joka tukijärjestelmälle ei tarvitse olla omaa sovellustaan vaan Hyrrää on pystytty muokkaamaan erilaisiin tarpeisiin.
Hyrrä-verkkopalvelun käyttäjät ovat myös hyvin moninainen joukko. Hakemusta voi olla täyttämässä niin maatalousyrittäjä, porotilallinen, maatilaneuvoja, pienyrittäjä, yhdistysaktiivi kuin projektipäällikkökin. Maaseudun kehittämistukien siirtyminen verkkoasiointiin kymmenisen vuotta sitten oli toivottu muutos: nopeasti lähes kaikki hakemukset tehtiin verkossa. Hyrrän avulla asiointia on pyritty yksinkertaistamaan niin, että järjestelmä ohjaa ja neuvoo hakijaa hakemuksen täyttämisessä. Moni täyttää hakemusta ensimmäistä kertaa. Myös saavutettavuuteen on panostettu, jotta Hyrrän käyttäminen olisi kaikille mahdollista.
Hakemuksia käsitteleville ELY-keskuksille ja Leader-ryhmille Hyrrä on jokapäiväinen työkalu. Seuraavaksi uudistammekin hakemusten käsittelyyn tarkoitettua käyttöliittymää.
Joka arkipäivä Hyrrän kautta maksetaan noin miljoona euroa maaseudun ja sen elinkeinojen kehittämiseen. Vuosien saatossa rahoituksella ja sen vaikutuksilla on valtava merkitys moniin yhteiskunnan kannalta keskeisiin asioihin, joista tässä kirjoituksessa voidaan nostaa esille vain muutama.
Hyrrän kautta kulkevilla euroilla uudistetaan ja kehitetään suomalaista ruoantuotantoa: tuetaan uusia viljelijöitä, vauhditetaan maatalouden investointeja ja innovaatioita sekä rahoitetaan viljelijöille suunnattua neuvontaa ja koulutusta. Nykyaikainen maatalous turvaa meille kaikille kotimaisen ruoan, joka on tärkeä osa huoltovarmuutta.
Laajakaistarahoitus mahdollistaa kyläverkkojen rakentamisen, mikä tekee asumisesta ja yrittämisestä mielekästä myös kasvukeskusten ulkopuolella. Kasvavat ja kehittyvät yritykset luovat työpaikkoja, hankintaketjuja ja verotuloja pienillekin paikkakunnille.
Ilmasto- ja ympäristöhankkeet parantavat varautumista ilmastonmuutokseen ja tehostavat energiankäyttöä ja kierrätystä. Yhteisölliset hankkeet kehittävät maaseudun asumisviihtyvyyttä ja palveluja sekä vahvistavat paikallisyhteisöjä. Hyrrän kautta maksettavalla rahoituksella on merkitystä myös kokonaisturvallisuuden kannalta, kun eri puolilla Suomea on mahdollisuuksia asua ja yrittää.
Hyrrä-verkkopalvelu on tietysti vain väline, jonka kautta hakija lähettää hakemuksensa. Rahoituksen myönteiset vaikutukset yhteiskuntaan syntyvät hakijoiden tekemän työn kautta. Hyrrän tarkoitus on mahdollistaa sujuva asiointi, jolloin hakija voi keskittyä hankkeensa toteuttamiseen ja saavuttaa siinä parhaat mahdolliset tulokset.
Juhana Laine
erityisasiantuntija
kehittämistukien järjestelmäkehitysyksikkö