Uuden EU:n kasvinterveysasetuksen myötä kasvinterveyden valvomiseksi otetut viralliset näytteet on huhtikuun 2022 jälkeen tutkittava akkreditoiduilla, eli päteväksi todetuilla testimenetelmillä kansallisessa vertailulaboratoriossa tai valtuutetussa virallisessa laboratoriossa. Tähän uudistukseen liittyen EU on syksyllä 2019 perustanut Euroopan unionin kasvinterveyden vertailulaboratoriot, joiden tehtävänä on mm. kehittää analyysimenetelmiä ja järjestää jäsenvaltioiden kansallisille vertailulaboratorioille pätevyystestejä. Testeillä varmistetaan, että laboratorioiden tutkimustulokset ovat luotettavia ja vertailukelpoisia koko EU:n alueella. Suomessa kasvinterveyden kansallisena vertailulaboratoriona toimii Ruokaviraston kasvianalytiikan yksikkö.
Mistä laboratorion pätevyys muodostuu?
Yksittäisen laboratorioanalyysin kohdalla pätevyys tarkoittaa sitä, että analyysi toimii aina yhtä tarkasti ja herkästi, riippumatta esimerkiksi analyysin suorittajasta. Laboratorion työntekijöiden pätevyys varmistetaan säännöllisellä koulutuksella ja pätevyystesteillä. Pätevässä laboratoriossa noudatetaan toimintamalleja, joilla varmistetaan, että laitteet, reagenssit ja tietojärjestelmät ovat aina toimintakuntoisia. Pätevyys tarkoittaa myös sitä, että toimintamallit mahdollistavat ongelmatilanteiden nopean havaitsemisen ja niihin reagoinnin siten, ettei tulosten oikeellisuus tai laboratoriopalveluiden saatavuus vaarannu.
Laboratorion pätevyys osoitetaan akkreditoinnilla
Vaikka kasvinterveyden valvomiseksi käytettyjen laboratoriotestien akkreditointivaatimus astuu voimaan vasta huhtikuussa 2022, on sama vaatimus koskenut jo pidempään esimerkiksi elintarviketurvallisuuteen liittyviä analyysejä. Koko Ruokaviraston (ja sen edeltäjän Eviran) laboratoriotoiminnassa onkin jo vuosia noudatettu kansainvälistä ISO 17025 -laatustandardia, jonka mukaisesti laboratoriotoimintaa on myös akkreditoitu Suomen kansallisen akkreditointipalvelun (FINAS) toimesta. Käytännössä akkreditointi merkitsee, että laboratorion pätevyys on todettu puolueettomasti ja riippumattomasti.
Kasvianalytiikan yksikössä akkreditointiurakka on alkanut hyvin
Kasvianalytiikan yksikössä akkreditoinnin piirissä on toimintajärjestelmän lisäksi jo useita yksittäisiä kasvintuhoojien tunnistamiseen liittyviä analyysejä. Akkreditointien hakeminen on aloitettu näytemäärältään suurista analyyseistä, joten tällä hetkellä jo kaksi kolmasosaa virallisista kasvinterveyteen liittyvistä näytteistä tutkitaan akkreditoiduilla testimenetelmillä. Kuitenkin valtaosa laboratorion käyttämistä kymmenistä erilaisista analyyseistä odottaa yhä akkreditointia.
Vaikka itse luotammekin kaikkien käytössämme olevien analyysien toimivuuteen, on akkreditointia haettaessa esitettävä todistusaineisto, jonka avulla voimme vakuuttaa myös ulkopuolisen arvioijan yksittäisen analyysin tarkkuudesta, herkkyydestä, toistettavuudesta ja uusittavuudesta. Työtä siis riittää, jotta puuttuvat akkreditoinnit saadaan haettua ennen huhtikuuta 2022. Toisaalta olemme huimasti edellä monia muita EU:n jäsenmaiden kansallisia vertailulaboratorioita, joissa monessa vasta muokataan toimintajärjestelmää akkreditointivaatimusten mukaiseksi.
Uudistusten tarkoituksena on edistää kasvinterveyttä
Käytettävien analyysien akkreditointivaatimus ja vertailulaboratoriotoiminta auttavat takaamaan tulosten luotettavuuden, riippumattomuuden ja vertailukelpoisuuden eri maissa sijaitsevien kasvinterveyslaboratorioiden välillä. Näiden uudistusten tarkoituksena onkin edistää toimijoiden tasapuolista kohtelua, mahdollistaa kasvinterveyden ylläpitäminen ja estää uusien tuhoojien leviämistä EU:n alueelle.
Johanna Santala
erikoistutkija, kasvianalytiikan yksikkö
Twitter: @santala_johanna