Koronavirus eli SARS-CoV-2 on levinnyt maapallolla nopeasti, sulkenut rajoja ja pakottanut ihmiset koteihinsa siinä pelossa, että terveydenhuoltojärjestelmä ylikuormittuu ja kaikkia hoitoa tarvitsevia ei pystytä hoitamaan. Tämä ennennäkemätön tapahtumasarja muistuttaa meitä siitä, että myös kasvien virukset ja muut kasvintuhoojat hyötyvät globalisaation tarjoamista leviämisreiteistä, ja myös niillä voi olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia.
Kasvintuhoojat leviävät uusille alueille ihmisten ja rahdin mukana
Kasvitaudit leviävät osittain samaa reittiä kuin koronakin ja globalisaatio kiihdyttää leviämistä. Mantereelta toiselle kuljetettavat kasvit, puutavara ja puinen pakkausmateriaali ovat merkittävimmät leviämisreitit. Jotkut kuoriaiset leviävät jopa lentokoneiden mukana. Matkustajat levittävät kasvintuhoojia tuliaisten mukana. Vierailijat levittävät niitä kenkien tai eväiden mukana kasvihuoneisiin ja pelloille. Samalla tavoin kuin koronaviruksen epäillään tarttuneen ihmiseen alun perin villieläimestä, voivat kasvintuhoojat siirtyä sopivissa olosuhteissa luonnon- tai harrastekasveilta viljelykasveihin.
Puupakkausmateriaalin mukana voi levitä esimerkiksi mäntyankeroisia tai aasianrunkojääriä (kuva: Ruokavirasto).
Tulipolte-bakteeritauti kuihduttaa omena- ja päärynäpuun oksia - kuin polttaen (kuva: EPPO).
Uudelle alueelle leviävä kasvintuhooja ja sen hävitystoimenpiteet voivat aiheuttaa elinkeinon menetystä, lähimetsän tai kotipihan puiden hakkaamista tai pysäyttää puutavaran viennin. Uusi kasvintuhooja voi häiritä luonnon tasapainoa ja aiheuttaa pahimmillaan ekologisen katastrofin. Koronavirusepidemian aikana paljon esillä ollut omavaraisuus voi olla koetuksella, jos tärkeitä satokasvejamme vioittavat tuhoojat pääsevät leviämään kasvintuotantoon.
Koronavirus leviää todella tehokkaasti, koska ihmisillä ei ole sille vastustuskykyä. Leviäminen on todella nopeaa ja kuolleisuus tietyissä väestönosissa suurta. Vastaavasti uudelle alueelle leviävä kasvintuhooja voi aiheuttaa suurta vahinkoa, jos se löytää sopivan isäntäkasvin, jolla ei ole vastustuskykyä taudinaiheuttajalle. Näin on käynyt esimerkiksi Italiassa, missä Xylella fastidiosa -bakteeri on tuhonnut laajoja oliiviviljelmiä. Bakteeri levisi Italiaan kasvien mukana Amerikasta.
Xylella fastidiosa -bakteerin tuhoamia oliivipuita (kuva: EPPO).
Hyvä hygienia estää virusten leviämisen kasvihuoneisiin
Kasvihuoneissa virukset ovat suuri riski. Ne leviävät helposti esimerkiksi eväistä viljelykasveille, jos hygienia on puutteellista. Esimerkiksi jotkin meloneissa yleisesti esiintyvät virukset ovat vaarallisia kurkulle. Jos virus pääsee leviämään kasvihuoneessa, joudutaan pahimmassa tapauksessa koko kasvusto hävittämään, kasvihuone desinfioimaan ja viljelijä menettää koko sadon. Kuten koronaviruksenkin kohdalla, voivat kasvintuhoojien hävittämistoimenpiteet aiheuttaa suuria taloudellisia tappioita ja seurauksena on pahimmillaan konkurssi. Torjuntatoimien tekemättä jättäminen johtaa kuitenkin nopeasti samaan tai vielä pahempaan tulokseen, kun kasvintuhooja pääsee leviämään viljelmien välillä ja tuhoaa kasvustoja.
Millaisia keinoja sitten on käytettävissä kasvintuhoojien leviämisen hillitsemiseksi? Miten jokainen voi toimia riskien pienentämiseksi? Suomessa on voimassa EU:n kasvinterveyslainsäädäntö, joka sisältää vaatimukset kasvien ja kasviperäisten tuotteiden tuonnille unionin ulkopuolelta. Kaikkien elävien kasvien ja kasvinosien sekä usein myös puutavaran tulee olla tarkastettuja. Eläviin kasveihin ja kasvinosiin lasketaan muun muassa taimet, siemenet, hedelmät, marjat ja vihannekset sekä leikkokukat.
Vakuudeksi tuontivaatimusten täyttämisestä antaa lähettäjämaan viranomainen kasvinterveystodistuksen. Kaikkein suurimman riskin sisältäviä kasvituotteita ei saa tuoda lainkaan. Muilla riskialtteilla kasvituotteilla pitää olla kasvien terveystodistus ja ne tarkastetaan EU-alueelle tuotaessa riskin mukaan määritellyllä tiheydellä. Kasvinterveystodistusvaatimus on myös tuliaisina tuotaville kasveille.
EU:n sisämarkkinoilla noudatetaan yhteisiä vaatimuksia, jolloin kasveja voi myydä EU-maasta toiseen ilman rajatarkastuksia. Kasvintuhoojat tarkastetaan viljelyn aikana ja tarkastuksia tekevät viljelijät omavalvontana ja lisäksi viranomaiset, Suomessa Ruokavirasto ja ELY-keskukset. Suomessa kasvintuhoojatilanne on vielä moneen muuhun EU-maahan verrattuna hyvä, ja kasvintuotannossa suurin tuhoojien levintäriski on toisesta EU-maasta Suomeen. Tarkastuksista huolimatta kasvien liikuttelu sisältää aina riskin tuhoojan leviämisestä. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että sekä yritystoiminnassa että puutarhaharrastuksessa huomioidaan kasvintuhoojien leviämisriskit, opetellaan tunnistamaan keskeiset karanteenituhoojat ja noudatetaan sääntöjä, jotta Suomen hyvä kasvintuhoojatilanne ei vaarantuisi.
Aino-Maija Alanko
ylitarkastaja, kasvinterveysyksikkö