Ilmastonmuutos ja siihen liittyvät odotukset hiilinielujen kasvattamiseksi vaikuttavat suoraan suomalaiseen kasvintuotantoon. Euroopan unionissa on myös julkaistu uusia strategioita ja uusi CAP-tukikausi lähestyy. Kasvintuotantoon kohdistuu suuria muutospaineita. Jotta selviämme muuttuvassa ympäristössä, on pidettävä huolta, että kasvinterveys säilyy hyvänä, uusiin ilmasto-oloihin sopeutuneita lajeja ja lajikkeita ja niiden hyvälaatuisia siemeniä on viljelijöiden saatavilla ja kiertotalous toimii turvallisesti.
Maapallon lämpötilan nousu näkyy selvästi tilastoissa. YK:n ilmastojärjestön johtaja Petteri Taalas korostaa Helsingin Sanomien haastattelussa heinäkuussa, että fossiilisen energian käyttö tuottaa 90 prosenttia päästöistä ja siitä pitää luopua, jos ilmaston lämpeneminen halutaan kuriin. Paineita tehokkaisiin toimenpiteisiin kohdistuu myös maankäyttöön ja maatalouteen. Erityisesti tavoitteena on hiilensidonta ja hiilinielujen muodostaminen.
Ilmastoystävällinen maatalous hyödyttää myös viljelijää
Kasveilla ja Suomessa erityisesti metsillä on merkittävä rooli hiilensidonnassa. Metsänterveyden näkökulma tulee myös ottaa huomioon erilaisia hiilensidontaa edistäviä toimia pohdittaessa. Maataloudessa tärkeintä hiilensidonnan kannalta on jatkuva kasvipeitteisyys. Peltoviljelyssä kivennäismailla on selvä tarve orgaanisen aineksen lisäämiseen ja tämä voi tapahtua mm. kasvivalikoimaa monipuolistamalla. Hyvän viljelykierron sivutuotteena myös kasvitautiongelmat vähenevät. Onnistunut ilmastoystävällinen maatalous hyödyttää myös viljelijää.
Ilmastonmuutos voi myös hyödyttää kasvintuotantoa, koska lämpötilan nousun myötä kasvukausi pitenee ja uusille viljelykasveille kuten esimerkiksi maissille kasvuolosuhteet paranevat. Toisaalta ilmastonmuutos lisää ääriolosuhteita, mm. pitkiä kuivia kausia, rankkasateita ja tulvia. Syysviljojen edellytykset menestyä ovat parantuneet, mutta kääntöpuolena voi seurata uusia kasvitautiongelmia lämpenevien talvien mukana. Esimerkiksi aikaisemmin viljojen ruostetaudit tulivat kasvukaudella tuulen mukana muista maista Suomeen melko myöhään, mutta tänä kesänä on Luonnonvarakeskuksessa havaittu, että keltaruoste on talvehtinut Suomessa ja ruostelaikkuja oli kasvustossa nähtävissä jo aikaisin, jolloin taudin vaikutus satoon on suurempi.
Ilmastonmuutos korostaa uusien kasvilajikkeiden saatavuuden merkitystä. Suomessa on useita toimijoita varmistamassa, että viljelijöiden käytössä on Suomen olosuhteisiin sopeutuneita lajikkeita. Ruokaviraston rooli tässä on lajiketestauksen tekeminen yhdessä Luken kanssa, jotta uudet lajikkeet voidaan hyväksyä kasvilajikeluetteloon ja niistä voidaan tuottaa sertifioitua siementä. Luken johdolla tehdyt viljelyarvokokeet tuottavat tärkeää tietoa lajikkeiden ominaisuuksista viljelijöille.
EU:ssa useita strategioita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
Euroopan unionissa on julkaistu uusia strategioita kuten Green Deal-, Farm To Fork- ja biodiversiteettistrategiat, joilla pyritään ilmastonmuutoksen vastatoimiin. Strategioiden tavoitteena on mm. lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja kasvinsuojelussa toiminnan suuntaamista integroituun kasvinsuojeluun (Integrated Pest Management IPM). IPM:ssä kasvinsuojeluaineiden rinnalla käytössä ovat myös muut torjuntamenetelmät kuten viljelykierto, mekaaninen torjunta sekä taudinkestävät lajikkeet ja lisäksi torjunnan painopiste on ennakoinnissa ja torjunnan tarpeenmukaisuudessa.
Euroopan unionin hankkeissa korostetaan myös luomutuotannon lisäämistä, geenivarojen säilyttämistä ja kiertotalouden edistämistä. Lajikkeiden sopeutumista luomutuotantoon onkin alettu testata aikaisempaa enemmän. Geenivarojen ylläpitämiseksi Suomessa on lajikeluetteloon hyväksytty useita alkuperäiskasvilajikkeita, millä ylläpidetään geneettistä monimuotoisuutta. Näitä maatiaislajikkeita on hyväksytty eniten rukiista ja apilasta, mutta kaikkiaan eri lajeja on jo kahdeksan.
Lannoitelainsäädäntö on suuren muutoksen äärellä sekä Euroopan että kansallisella tasolla. Kasvinterveyslainsäädäntö uudistui äskettäin ja kasvintuhoojien leviämisen estämiseksi on otettu käyttöön uusia toimenpiteitä. Suomen puheenjohtajakauden aloitteesta Euroopan komissio on tehnyt selvityksen lisäysaineistolainsäädännön (siemenet, taimi- ja metsänviljelyaineisto) uudistamiseksi. Kaikki nämä lainsäädäntömuutokset vaikuttavat kasvintuotannon toimintaympäristöön.
Uusi ratkaisuja tarvitaan, perusperiaatteet pidetään
Yhteisen maatalouspolitiikan (CAP27) kansallinen valmistelu seuraavalle rahoituskaudelle on täydessä käynnissä ja sieltä on varmasti tulossa uusia toimintatapoja myös kasvintuotantoon.
Kaikki nämä muutokset haastavat meitä hakemaan uusia ratkaisuja kasvintuotantoon, mutta toiminnan perusperiaatteet säilyvät muutoksen pyörteissäkin: kasvitaudit ja tuholaiset pidetään kurissa, viljelijöiden käytössä on satoisia lajikkeita ja hyviä siemeniä sekä lannoitevalmisteet ovat turvallisia ja tehokkaita.
Hanna Kortemaa
osastonjohtaja
kasvintuotannon osasto
Twitter: @HannaKortemaa
