Pentutehtailun vähentäminen on yksi koirarekisterin suurista tavoitteista. Tavoitteeseen pääseminen koirarekisterin avulla on herättänyt koirapiireissä epäilyksiä ja kysymyksiä. Miten tällainen viranomaisrekisteri muka vähentää pentutehtailua?
Koirarekisteri on viranomaisen työkalupakissa yksi uusi ja kaivattu työkalu. Sen avulla voidaan tunnistaa ja puuttua koiramaailman epäkohtiin. Ja kuten muutkin työkalut, se tarvitsee käyttäjiä, jotta olisi hyödyllinen. Vasara ei vasaroi ilman ihmistä eikä meisseli ruuvaa. Työkalupakin käyttäjiltä, viranomaisilta, tarvitaan yhteistyötä, aktiivista tiedonhakua, valvontaa ja puuttumista epäkohtiin. Koirien kasvattajilta tarvitaan aktiivista rekisteritietojen ilmoittamista ja ylläpitoa. Koiran hankkijoilta tarvitaan tarkkaavaisuutta ja harkintaa.
Mitä on pentutehtailu?
Pentutehtailu on sellaista koirien (tai kissojen) kasvattamista, jossa eläinten terveys tai hyvinvointi vaarantuu. Eläinten hyvinvointi vaarantuu, kun nartulla teetetään pentuja liian tiheästi, koiria pidetään huonoissa oloissa eikä niiden terveydestä huolehdita. Ravinto voi olla puutteellista, sairas eläin jätetään hoidotta. Verottajan ylläpitämiltä sivuilta löytyvä määrittely pentutehtailulle on: ”Pentutehtailulla tarkoitetaan säännöllistä kissojen tai koirien myytäväksi kasvattamista, jossa eläinten tarpeita laiminlyödään rahallisen voiton maksimoimiseksi. ” (Lemmikkieläimet ja harmaa talous - Harmaa talous & talousrikollisuus (vero.fi).
Koirarekisteri on viranomaisille uusi työkalu pentutehtailijan tunnistamiseen ja valvontaan. Rekisteristä voidaan vaikkapa etsiä henkilöitä, joiden kautta kulkee suuria määriä koiria ja kohdentaa viranomaisvalvontaa heihin. Näemme mistä ja kenen toimesta Suomeen tuodaan koiria. Meille kertyy tietoa Suomen koirapopulaatiosta: kuinka monta, missä ja millaisia koiria Suomessa on. Eläinten hyvinvointilain myötä säädetään eläinlääkäreille velvoite ilmoittaa koirien jalostuskäyttöön vaikuttavista vioista ja sairauksista. Kun tämä tieto lisätään koirarekisteriin, myös koiran hankkija voi tarkistaa onko oman koiran vanhemmilla jalostuskäyttöön vaikuttava vika tai sairaus.
Koiran hankkijalle koirarekisteri tuo lisää turvaa, sillä kasvattajan (tai myyjän) henkilöllisyys jää talteen ja viranomaisen tietoon. Koiran kasvattajan tulee ilmoittaa pentu rekisteriin viimeistään ennen 3 kuukauden ikää tai ennen kuin eläin luovutetaan uudelle haltijalle. Pennun hankkijan tulee ottaa vain sirutettu ja jo rekisteriin ilmoitettu pentu. Sama koskee aikuisen koiran ottajaa. Koiran hankkijan tulee saada koiran luovuttajalta vaihtovarmenne haltijanvaihdoksen tekemiseen sähköisen palvelussa, tai myyjä ja ostaja täyttävät yhdessä paperisen ilmoituslomakkeen. Koirarekisteriin jää viranomaisten käyttöön tieto kaikista koiran elämän aikaisista haltijoista.
Koirarekisteri avattiin toukokuussa 2023. Ennen vuotta 2023 syntyneet koirat tulee ilmoittaa rekisteriin vuoden 2023 loppuun mennessä. Vuonna 2023 syntyneet koirat tulee ilmoittaa nopeammin, viimeistään 3 kuukauden iässä tai ennen kuin ne luovutetaan eteenpäin. Haltijanvaihdos tulee ilmoittaa kuukauden kuluessa muutoksesta. Tätä kirjoittaessa koiria oli ilmoitettu noin 50.000 kpl, mikä vastaa alle 10 % Suomen koiramäärästä. Kaikki Suomen koirat pääsevät rekisteriin karvoihin katsomatta.
Tee ilmoitus joko sähköisesti tai paperilomakkeella:
Sähköinen asiointi: https://koirarekisteri.ruokavirasto.fi, kirjautuminen suomi.fi -tunnistuksella, rekisteröintimaksu 10 e maksetaan ilmoituksen yhteydessä.
Lomakeasiointi: https://ruokavirasto.fi/koirarekisteri -osoitteesta lomake, joka lähetetään koirarekisterin asiakaspalveluun. Ruokavirasto lähettää laskun.
Lisätietoja: https://ruokavirasto.fi/koirarekisteri ja https://ruokavirasto.fi/koirarekisteri/ukk
Kirsi Vehkakoski
Erityisasiantuntija, koirarekisterin tuoteomistaja
Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin jaosto