Mäntyankeroisen leviämistä Suomeen pidetään merkittävänä uhkana metsätaloudelle. Eikä ihme. Voihan se sopivissa oloissa tappaa männyn muutamassa kuukaudessa.
Jotain mystistä tässä mäntyankeroispelossa kuitenkin on, sillä tutkimusten mukaan, mäntyankeroinen ei voisi aiheuttaa Suomessa metsätuhoja. Täällä on siihen liian kylmä.
Ehkäpä tutkimuksiin ei luoteta, koska metsät ovat meille niin kovin tärkeitä.
Pelko puntariin
Hälventääksemme (tai vahvistaaksemme) pelkoa selvitimme vielä kertaalleen, voisiko mäntyankeroinen aiheuttaa Suomessa tuhoja. Edes maan lämpimimmissä osissa, poikkeuksellisen lämpiminä kesinä tai ilmaston lämpenemisen myötä.
Tai voisiko se elellä puissa salakavalasti aiheuttamatta oireita, ja tappaa ne sitten, kun olosuhteet muuttuvat tuhoille suotuiksi - poikkeuksellisen lämpiminä kesinä tai ilmaston muutoksen myötä.
Terveet metsät tuskin kärsisivät
Tutkimusten mukaan mäntyankeroinen aiheuttaa tuhoja vain, jos kesien keskilämpötila on vähintään 20 °C. Joissain tilanteissa tuhoja voi esiintyä, jos se on vähintään 19,3 °C.
Suomessa näin lämmintä ei ole nykyisin missään – edes kuumimpina kesinä, saatikka sitten keskimäärin.
Tuhoja vain tuomiopäivän skenaariossa
Ilmaston lämmetessä mäntyankeroinen voisi aiheuttaa metsätuhoja Etelä-Suomessa vuoden 2070 tienoilla, MUTTA VAIN pahimmassa ilmastonmuutosskenaariossa, jossa kasvihuonekaasujen päästöjä ei rajoiteta (RCP8.5 skenaariossa).
Jos päästöjä rajoitetaan (RCP2.6 ja 4.5 skenaariot), Suomen kesät eivät lämpene niin paljoa, että mäntyankeroinen voisi aiheuttaa tuhoja vuoteen 2080 mennessä – eikä sen jälkeenkään.
Voisiko ankeroinen elää terveissä puissa aiheuttamatta tuhoa?
Tuskinpa. Päinvastoin vaikuttaa siltä, että nykyisessä ilmastossa mäntyankeroispopulaatio kuolisi puista parissa vuodessa.
Tulevaisuudessakaan mäntyankeroinen ei todennäköisesti voisi selvitä puissa useita vuosia. Paitsi, jos pahin ilmastonmuutosskenaario (RCP8.5 skenaario) toteutuu.
Vaikuttaa siis siltä, että jos mäntyankeroinen olisi Suomen metsien suurin uhka, niin asiat olisivat varsin hyvin.
Yksityiskohdat ja epävarmuudet julki
Jos haluat tietää, miten päädyimme näihin johtopäätöksiin, lue tämä vertaisarvioitu tieteellinen juttu. Siinä ruoditaan avoimesti myös selvityksemme epävarmuuksia. Niitä on. Niin kuin kaikessa tutkimuksessa - erityisesti sellaisessa, joka ennustaa tulevaisuutta.
Tutkimus tehtiin Ruokaviraston, Walesin metsätutkimuslaitoksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyönä.
Salla Hannunen
erikoistutkija
Riskinarvioinnin yksikkö