Kasvustovirusten määrä väheni siemenperunatuotannossa. Laboratoriotestaus Ruokaviraston kasvianalytiikkayksikössä varmisti, että viime vuosina huolestuttavasti lisääntynyt Y-virus saatiin hallintaan 2022 siemenperunatuotannossa.
Y-virus on Suomessa yleisin ja haitallisin perunasadon laatua ja määrä heikentävä kasvustovirus. Se siirtyy saastuneessa siemenmukulassa peltosukupolvesta toiseen, ja pellossa kasvista toiseen kirvojen välityksellä. Virustaakka voi monikertaistua kasvukauden aikana. Oireet näkyvät lajikkeen mukaan lehdissä keltakirjona, kurttuisuutena ja kuoliolaikkuina. Vakavasti sairas kasvi on kitukasvuinen.
Y-virusta esiintyi kolmessa prosentissa tutkituista 2022 vuoden siemenperunaviljelyksistä. Saastunta-aste oli matala - keskimäärin yksi mukula sadasta. Tutkittuja viljelyksiä oli yhteensä 270 kappaletta. 2021 sadossa 10 % tutkituista viljelyksistä oli saastunut, ja saastuneisuusaste keskimäärin viisi mukulaa sadasta. Erityistä huolta 2021 sadossa aiheutti se, että Y-virusta esiintyi vähäisiä määriä myös korkeissa siemenluokissa, joista siemenperunaa lisätään.
Viime vuosien tapaan löytyi muutamien viljelysten sadosta Y-virusta muistuttavaa S-virusta. Viljelykset oli perustettu muualta Euroopasta tuodulla kantasiemenellä. Samanlaisen viljelyksen sadosta löytyi ensimmäistä kertaa vuonna 2021 myös hankalasti torjuttava perunan kierrelehtisyysvirus (PLRV). Suomessa Y-viruksen laboratoriotestaus siemenperunan esiperus- ja perussiemenlukista on pakollista. Kuusi virusta (Y, A, S, M, X, PLRV) testataan kun viljelys tulee ensimmäistä kertaa tarkastuksen piiriin Suomessa. Testauskäytäntö vaihtelee eri maissa Euroopassa.
Tutkimusmenetelmien toimivuus varmistetaan aina virusta sisältävillä kontrollinäytteillä. Kuva: Tarja Hietaranta.
Perunan kasvinterveys vaatii jatkuvia toimia
Virusten määrään siemenperunatuotannossa hallitaan puhtaalla kantamateriaalilla, kestävillä lajikkeilla, lyhyillä peltosukupolviketjuilla, sekä viljelytekniikalla. Kasvustoviruksia ja muita mukula- tai maalevintäisiä tauteja ja peruna-ankeroisia ei pystytä torjumaan kasvinsuojeluaineilla. Tarkastetun, sertifioidun siemenperunan käyttö on ainoa tapa varmistaa, että tautien ja tuholaisten määrä pysyy hyväksyttävällä tasolla perunantuotannossa ja kotipuutarhoissa.
Perunantuotannossa kiellettyjä, EU-lainsäädännössä määriteltyjä vaarallisia kasvintuhoojia ei siemenperunassa saa esiintyä lainkaan. Näihin kuuluvat erittäin hankalasti torjuttavat kelta- ja valkoperuna- ankeroiset sekä perunan vaalea ja tumma rengasmätä. Vaalea rengasmätä testataan kaikkien siemenperunaviljelysten sadosta ja tumma rengasmätä kaikkien markkinoitavaksi tarkoitettujen viljelysten sadosta. Peruna-ankeroiset tutkitaan siemenperunaviljelykseksi aiotun pellon maasta jo ennen siemenperunaviljelyksen perustamista.
Peruna on tärkeä ja hyvä ruokakasvi – pidetään Suomen viljelykset puhtaina
Kasvustovirukset ovat yleisiä perunantuotannossa Keski-Euroopassa. Peruna-ankeroiset leviävät perunantuotannossa huolestuttavalla tavalla Suomessa, ja Keski-Euroopassa niitä löytyy joissakin maissa jopa siemenperunatuotannosta. Peruna-ankeroisen lepomuodot, kystat, säilyvät pellossa vuosia elävinä, vaikka perunaa ei viljellä lainkaan. Toisaalta aiemmin yleinen perunan vaalea rengasmätä on saatu lähes hävitettyä perunatuotannon testauksen ja puhtaan siemenperunan ansiosta.
Sertifioidun siemenperuna laatu varmistetaan monivaiheisella tarkastusprosessilla Ruokaviraston toimesta. Tauteja ja tuholaisia kontrolloidaan siemenyksikön tekemien viljelystarkastuksen ja varastotarkastuksen yhteydessä. Mukulasadon ja peltomaan testaus tehdään kasvianalytiikkayksikön laboratorioissa. Perunalajikkeiden vastustuskyvyllä on tärkeä merkitys tautein ja tuholaisten hallinnassa. Sertifioidun siemen perunan lajike ja vastustuskyky eri tuhoojalajeille on tiedossa.
Lue lisää sertifioidun siemenperunan tuotannosta ja tarkastuksista.
Hanna Ranta
Kirjoittaja toimii jaostopäällikkönä Ruokaviraston kasvianalytiikkayksikössä Loimaan toimipaikassa.