Ruokaviraston Loimaan toimipaikan koekentältä löytyi viitisen vuotta sitten muutama viherpantaheinä. Sittemmin viherpantaheinää on ilmestynyt lähes vuosittain samalle alueelle ja kasvit on kerätty pois sitä mukaa kuin niitä on löytynyt. Siemenpankki oli päässyt muodostumaan ja on vuosien urakka saada hillittyä lajin leviämistä vakituiseksi rikkaruohoksi.
Koekenttäkausi alkoi olla jo lopuillaan ja kävellessäni viljakentän läpi huomioni kiinnittyi koekentän laidan vihreisiin heiniin. Tässähän niitä taas on. Muutaman neliön alalta keräsin muovipussillisen yksilöitä. Esiintymä oli hyvin tarkkarajainen. Hiukan huonosti itänyt koekentän suojaruutu tarjosi oivallisen kasvuympäristön viherpantaheinälle. Todennäköisesti kohdassa on aikaisemmin ollut yksi yksilö, joka oli varistanut siemenet. Oloni oli huojentunut, kun useat sadat uudet siemenet päätyivät polttoon eivätkä jatkamaan elämää koekentällä tulevina vuosina puinnin ja kylvön levittäessä niitä laajemmalle alueelle.
Kuva 1: viherpantaheinää koekentän laidalla
 |
 |
Kuva 2: viherpantaheinän tähkiä, joissa jo tummempia tuleentuneita siemeniä
Kuva 3: Muovipussillinen viherpantaheinää
Kuva 4: Viherpantaheinän kieleke koostuu vaaleista karvoista, tämä on hyvä tuntomerkki etenkin, jos tähkää ei ole vielä muodostunut.
Varmuuden vuoksi tarkistimme vielä kenttämestarin kanssa koekentän laidalle pörriäisiä ja silmiä varten kylvetyn koristekasviseoksen, mistä löytyi myös viherpantaheinää. Äkkiä vielä vihertävät yksilöt muovipussiin. Onneksi niitä ei ollut montaa yksilöä.
Kuva 5. Yksittäinen viherpantaheinä voi olla vaikeaa löytää koristeellisesta seoksesta
Käveltyäni seoskylvöä pitkin löysimme kuitenkin toisen ikävän yllätyksen, nimittäin erittäin hankalan vieraslajin, rikkakananhirssin. Tämä laji löytyi nyt ensimmäistä kertaa koekentältä. Rikkakananhirssi on helppo tunnistaa jopa ilman kukintoa. Sen varret kohenevat aluksi maanmyötäisinä. Varsia on useita ja ne ovat alaosastaan litteitä ja punertavia. Lehdet ovat kirkkaan vihreitä, kiiltäviä ja niissä on vaalea raita keskellä. Hyvä tuntomerkki on myös lehtien kielekkeettömyys (kieleke = kalvomainen rakennelma lehtitupen ja lehtilavan taitekohdassa). Rikkakananhirssit päätyivät myös muovipussiin viherpantaheinän seuraan. Onneksi rikkakananhirssiä löytyi vain kolme kappaletta. Tulevat kesät näyttävät, pääsikö tämäkin laji muodostamaan siemenpankkia koekentälle. Röyhyt eivät vielä olleet onneksi tuleentuneita, mutta maassa voi olla vielä lisää itämättömiä siemeniä. Eli tarkkailua tarvitaan.
 |
 |
Kuva 6. Rikkakananhirssi voi muodostaa kukinnon jo pienikokoisenakin. Täysikasvuisen hyvissä olosuhteissa kasvi voi olla yli 1,5 metriä pitkä ja muodostavaa kymmeniä kukintoja. Tämänkin yksilön röyhyssä on kymmeniä siemeniä.
Viherpantaheinää ja rikkakananhirssiä esiintyy Euroopassa laajalti rikkakasvina, eikä näitä lajeja ole erikseen kielletty siementen kauppaeristä. Mikäli Ruokaviraston tiedossa on, että maahantuodussa kauppaerässä on rikkakasvina haitallisia vieraslajeja, ilmoitamme asiasta maahantuojalle. Ruokavirastolla ei ole kuitenkaan valtuuksia asettaa kauppaerää markkinointikieltoon. Suosittelemme, että siemenen ostajalle tiedotetaan. Toimija voi myös vetää jäljellä olevat siemenerät pois markkinoilta.
Seosten käyttö eri tarkoituksiin on lisääntynyt viime vuosina. Seoskasvustoja kannattaa seurata, sillä mukana voi tulla näitä haitallisia vieraslajiyllätyksiä. On tiedossa, että esimerkiksi riistapelloilla on rikkakananhirssi päässyt huomaamatta leviämään. Havaitut yksilöt on syytä kerätä mahdollisuuksien mukaan heti pois, jotta ne eivät pääse tuottamaan lisää yksilöitä ja vakiintumaan viljelmille.
Kuva 7. Siemenseoksesta voi löytyä sinne kuulumattomia lajeja. Tässä on alimpana 8 kpl rikkakananhirssiä ja oikealla 1 kpl viherpantaheinää.
Kuva 8. Viherpantaheinän siemen on rikkakananhirssin siementä pienempi. Leveys sillä on noin 1 mm. Keskellä on kuoriutunut rikkakananhirssin siemen ja oikealla kuorellinen siemen, jossa on vihne ja tähkylän pinnalla erottuu karvoja.
Kuva 9. Viherpantaheinän 1 mm leveä ja n. 2 mm pitkä siemen lähikuvassa
Sami Markkanen
asiantuntija, siementarkastus