Ruokaviraston aloittaessa vuoden 2019 alussa emme vielä tienneet tulevista globaaleista haasteista. Koronapandemia ja sota Ukrainassa ovat muuttaneet kansainvälistä ja kansallista toimintaympäristöämme merkittävästi. Tämän hetken julkinen keskustelu keskittyy kokonaisturvallisuuden teemoihin ja julkisen talouden tilaan. Ruoka ja sen saatavuus ja turvallisuus ovat kokonaisturvallisuuden ydintä ja merkittävä osa huoltovarmuutta. Eläinten ja kasvien terveys ovat kotimaisen alkutuotannon ja myös viennin edellytyksiä toimialamme elinkeinoille. Ilmastonmuutos, ihmisten ja ympäristön terveys sekä ruoan ja eläinten välityksellä leviävien tautien merkitys puhuttavat kansalaisia.
Tulevaisuuden uhat ja mahdollisuudet
Miltä ruokajärjestelmän tulevaisuus Suomessa näyttää vuonna 2030 tai vielä pidemmällä tulevaisuudessa? Minkälaisia uhkakuvia ja mahdollisuuksia suomalainen ruokajärjestelmä mahdollisesti kohtaa tulevaisuudessa? Ovatko viime vuosien kriisit valmistaneet meitä entistä paremmin varautumaan ja ennakoimaan tulevaisuutta? Tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa, mutta visioita ja murrospolkuja eri näkökulmista on mahdollista miettiä.
Nykyiset kriisit ovat korostaneet huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden näkökulmaa myös ruoantuotannossa. Kotimaista ruoantuotantoa pitää olla, jotta kriisitilanteessa voidaan taata elintarvikkeiden saanti. Jatkuuko tämä kehitys ja painotetaanko ruokajärjestelmässä jatkossakin kotimaisuuden tärkeyttä? Vai johtaako esimerkiksi solumaatalouden kehitys siihen, että ruoantuotanto keskittyy monikansallisille innovatiivisille suuryrityksille, joilla on varaa panostaa tuotekehitykseen? Ja mitä jos maataloustuotanto tämän seurauksena vähenee Suomessa merkittävästi, miten käy esimerkiksi maaseutualueiden?
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät kaikkialla
Ilmastonmuutoksella tullee olemaan monia arvaamattomia vaikutuksia ruokajärjestelmän tulevaisuuskuvaan. Sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen johtanee kuivuuteen joillakin nykyisesti keskeisillä ruoantuotantoalueilla ympäri maailman. Erilaisten tuholaisten yleistyminen ja lisääntyminen saattaa vaikuttaa joidenkin elintarvikkeiden tuotantoon. Ilmaston muuttuminen vaikuttaa myös Suomeen. Mitä vaikutuksia olisi esimerkiksi sademäärien merkittävällä lisääntymisellä tai talvien lauhtumisella kotimaiseen maataloustuotantoon? Vaikutukset voivat olla yllättäviä ja hyvin vaikeasti ennustettavia.
Kulutustottumukset ja digitalisaatio
Tulevaisuuskuvaan vaikuttavat myös ihmisten kulutustottumusten muutokset eikä väheksyä sovi digitalisaation merkitystä. Kulutuksessa näkyy erilaisia trendejä, mutta mikä vaikutus niillä on ruokajärjestelmän kokonaisuuteen tai Ruokaviraston tehtäväkenttään? Digitalisaatio vaikuttaa monilla tavoin kaikkien meidän elämään. Digitaaliset alustat tarjoavat uusia ruoan ostamisen ja jakelun muotoja. Sosiaalinen media muokkaa kulutustottumuksiamme. Tekoälystä on nähty vasta ensi askeleet. Mikä näiden merkitys on ruokajärjestelmän tulevaisuuteen?
Anna panoksesi Ruokaviraston tulevaisuuden rakentamiseen
Ruokaviraston tehtävä on tuottaa lisäarvoa yhteiskunnalle ja toimialansa elinkeinoille. Haluamme nostaa strategiassamme esille niitä asioita, mistä kumppanimme ja asiakkaamme katsovat olevan eniten hyötyä. Haluamme myös kehittää Ruokavirastoa pitkäjänteisesti ja samalla osaltamme vaikuttaa siihen, että alamme toimintaympäristö olisi mahdollisimman ennakoitava. Haluamme myös tunnistaa uhkia ja mahdollisuuksia toimintaympäristömme muutoksissa ja omassa toiminnassamme ja suunnata toimintaamme niiden perusteella.
Strategiavalmistelussamme haluamme kuulla laajasti sidosryhmiämme, sillä vain yhteistyöllä ja yhdessä tekemällä pystymme varautumaan entistä paremmin tulevaan. Yhteisellä tulevaisuuden pohdinnalla voimme ainakin osaltaan arvioida erilaisia mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita.
Kutsunkin juuri Teidät kertomaan oman näkemyksenne siitä, mitkä toimintaympäristön muutostekijät tulisi erityisesti huomioida Ruokaviraston strategian valmistelussa. Samalla pääset kertomaan näkemyksenne asioista, joihin Ruokaviraston tulisi panostaa vuoteen 2030 mennessä. Kyselyn kautta pääsette myös tuomaan muita terveisiäsi Ruokaviraston strategiavalmisteluun.
Vastaamaan pääset tämän linkin kautta.
Ruokaviraston pääjohtaja
Leena Räsänen