Ruokaviraston siemensektori on mukana Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeran rahoittamissa tutkimushankkeissa kautena 2025-2028. Tutkimushankkeet koskevat uhkaavasti leviäviä uusia rikkakasveja sekä herneen ja härkäpavun siemenen huoltovarmuusvarastoinnin mahdollisuutta.
Ilmastonmuutoksen myötä Suomi on muuttunut suotuisaksi eteläisille rikkakasveille, jotka hyötyvät kuumista ja helteisistä kesistä. Rikkakananhirssi on yksi tällainen laji. Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämässä tutkimushankkeessa Uhkaavasti leviävät rikkakasvit (ULRIKA) haetaan vastauksia, kuinka kasvintuotannossa voidaan selvitä mm. rikkakananhirssistä. Vieraslajien yksi leviämiskeino on maahantuotavat siemenerät. Hankkeessa haetaan vastauksia, mistä maista rikkakananhirssiä saapuu eniten ja minkä lajien siemenerissä rikkakananhirssiä esiintyy. Asiaa voidaan selvittää siemenyksikön tietokannasta, johon on kirjattuna tuhansia kauppaeriä ja niiden sisältämiä rikkakasveja. Maahantuotujen siementen rikkakasvianalyysi auttaa siemenalan toimijoita parantamaan maahantuotavien siemenerien rikkakasvittomuutta.
On erilaisia keinoja, joilla voidaan vaikuttaa siihen, että rikkakananhirssi ei leviä Suomeen tuotavissa siemenerissä. Näitä keinoja selvitetään yhdessä siementen maahantuojien kanssa.
ULKRIKA-hankkeessa tutkitaan lisäksi kenttäkokein rikkakananhirssin tehokkaita torjuntakeinoja Suomen olosuhteissa. Yhtenä tutkimuskysymyksenä on, kuinka laajalle rikkakananhirssi on levinnyt ja kuinka vakavan kasvinsuojeluongelman se on jo muodostanut. Tehokkaiden torjuntatoimien käyttöönotto edellyttää, että rikkakananhirssi havaitaan ajoissa. Usein tarkasteltavat peltoalat ovat laajoja. ULRIKA-hankkeessa pyritään selvittämään, voiko rikkakananhirssiä havaita droonin avulla. Hankkeessa järjestetään seminaareja ja pellonpiennartapahtumia, joissa esitellään hankkeen etenemistä ja tuloksia.
Koko peltolohko voi olla rikkakananhirssin vallassa, jos sitä ei torjuta.
Makera-rahoituksella selvitetään myös herneen ja härkäpavun siemenen varmuusvarastointimahdollisuuksia
Kylvösiemenen saatavuus ja laatu ovat ruokaturvan perusta. Siemenpakkaamot varmuusvarastoivat viljojen ja nurmikasvien siementä katovuosien, poikkeusolojen ja vakavien häiriöiden varalta Huoltovarmuuskeskuksen kanssa tekemiensä varastointisopimusten mukaisesti. Useamman vuoden varastoinnin jälkeen siemenen pitää itää riittävästi peltoon kylvettäessä. Herneen tai härkäpavun siementä ei varmuusvarastoida, sillä niiden itävyyden säilymistä ei tunneta Suomen oloissa.
Ruokavirastossa on aloitettu hanke yhdessä neljän siemenpakkaamon ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Hankkeessa selvitetään herneen ja härkäpavun huoltovarmuusvarastoinnin mahdollisuuksia. Siemenpakkaamoiden on tiedettävä siemenerän todennäköinen itävyyden säilymisaika, jotta pakkaamot voivat kierrättää varastojaan niin, että varastoidut erät myydään kylvöille ennen kuin siemenen itävyys alkaa laskea. Samaan aikaan siemenpakkaamoiden on korvattava markkinoitu siemen sellaisella siementavaralla, jonka lähtöominaisuudet ennustavat itävyyden säilyvän vuosia ja siten kestävän varmuusvarastoinnin.
Seuraamme samojen siemenpakkausten itävyyksiä kuuden vuoden ajan. Selvitämme, säilyvätkö herneen ja härkäpavun itävyydet lähellä alkuperäisiä lähtöitävyyksiä, miten erilaiset lähtöitävyydet vaikuttavat itävyyden muuttumiseen ja olosuhteiden vaikutusta itävyyden säilymiseen.
Tutkittavat siemenpakkaukset on toimitettu siemenpakkaamoille, joissa otetaan näytteet vuosittain. Näytteistä tutkitaan itävyys, kosteus ja elinvoima. Ensimmäiset tulokset on jo saatu kokeen perustamisvaiheessa. Tulosten perusteella vaikuttaa mahdolliselta, että herneen itävyyttä voidaan ennustaa siemenen johtokyvyn perusteella. Johtokyky mitataan liottamalla siemeniä tislatussa vedessä vuorokauden ajan ja mittaamalla sen jälkeen veden sähkönjohtavuutta. Kohonnut johtokyky aiheutuu siitä, että siemenen kalvojen rikkoutuessa eri syistä, siemen alkaa vuotaa ja veden johtokyky nousee. Vaikuttaa siltä, että herneellä on lajikekohtaisesti tasoeroja, mutta lajikkeen sisällä kohonnut johtokyky saattaa ennustaa huonompaa itävyyttä. Asia vaatii vielä selvitystä.
Odotamme innolla tutkimushankkeen tuloksia, joiden perusteella selviää, kannattaako herneen ja härkäpavun varmuusvarastointi ja tulosten käyttökelpoisuutta itävyyden säilymisen ennustamisessa.
Herneen Ingrid- ja Matilda-lajikkeiden itävyydet, kosteudet ja johtokyvyt, kun koetta perustettiin vuonna 2023.
Sami Markkanen
Asiantuntija
Siemenyksikkö
Leena Pietilä
Yksikönjohtaja
Siemenyksikkö