Uuden teknologian käyttöönotto muuttaa Suomen maataloutta ennennäkemättömällä tavalla. Jos ei nyt ihan konkreettisesti pellolla, niin ainakin sen laidalla. Tulevan maatalouspolitiikan teknologiseksi kärjeksi on valjastettu monitorointi eli satelliittikuvilta tehtävä jatkuva seuranta.
Uusi teknologia avaa peltonäkymiä yläilmoista
Euroopan unionin varoin yhteisesti meille kaikille rakennettu satelliittijärjestelmä on tuottanut lähes päivittäin satelliittikuvia koko maapallolta vuodesta 2016 lähtien. Kaikki tämä on vapaasti saatavilla kenelle tahansa, jolla on internetyhteys. Vieläpä ilmaiseksi. Kuka tahansa siis voi seurata peltojen kasvua avaruudesta. Pellon ongelmakohdat voi tästä näkökulmasta tunnistaa jo silmämääräisesti. Tarkempi analyysi ja pidempiaikainen seuranta vaativat hieman harrastuneisuutta ja joitakin ohjelmistoja, mutta teoria on simppeli: verrataan eri ajankohtien kuvia tai kuvasarjoja toisiinsa ja todetaan muutos. Lopputuloksesta voidaan vetää johtopäätöksiä ja parantaa niiden pohjalta vaikkapa lohkon vesitaloutta tai muotoa, nostaa ph-arvoa tai täsmentää lannoitusta lohkon eri osissa.
Samalla tavalla on mahdollista myös seurata pellolla tapahtuvaa maataloustoimintaa. Useimmat kasvit voidaan tunnistaa niiden heijastusominaisuuksien ja kasvutavan mukaan. Pellon muokkaus muuttaa sen pintaa ja aiheuttaa muutosta, joka on havaittavissa samalla tavalla kuin niitto tai puinti. Myös kasvipeitteisyys ja sen määrä näkyvät avaruuteen asti. Tähän perustuu tuleva rahoituskauden maataloustoiminnan vaatimus, joka koskee heti ensi vuodesta lähtien perustulotukea ja luonnonhaittakorvausta. Pellolta ei siis tarkkailla, minkä merkkisellä traktorilla siellä ajellaan, ja aurinkoakin voi edelleen ottaa turvallisin mielin, jos niin haluaa.
Koska teknologia seurantaan on olemassa, tulevalla rahoituskaudella vaaditaan koko EU:n kaikilta viljelijöiltä samankaltaisia toimia vähintään perustulotuen osalta. Pitää kylvää yksivuotinen kasvi, niittää nurmi tai korjata monivuotisen kasvin sato – laiduntaminenkin kelpaa. Käytännössä siis normaali hyvä viljelytapa riittää, kuten aiemminkin. Seuranta on jatkossa jokaisen peltolohkon kattavaa ja yhteneväisin säännöin tehtävää koko EU:n alueella.
Shokeeraavia uutisia: paperilomakkeet jäävät historiaan
Sähköshokkina ensi vuodesta alkaen tulee se tosiasia, että uuden toimintamallin sisään on leivottu samalla täysin sähköinen asiointi. Ei siis enää yhtäkään paperilomaketta eikä paperista tukihakemusta pinta-alaperusteisissa tuissa. Ei edes puolta A4-lomaketta ylivoimaisesta esteestä! Tästä EU:n komissio on jo päättänyt eikä siihen ole kansallista poikkeusta yhdelläkään EU-maalla.
Tuet haetaan jatkossakin vanhassa tutussa Vipu-palvelussa. Vipun rinnalle rakennamme mobiilisovelluksen, jolla tukihakemuksen tiedot saa kätevästi palautettua mieleen, ja hakemukseen liittyvien lisätietojen lähettäminen on helppoa, jollei jopa vaivatonta. Sähköiseen asiointiin ja erityisesti monitorointiin kuuluu se, että tukihakemusta voi täydentää ja muuttaa kasvukauden mittaan. Muistuttelemme jatkossa tukiehdoista, jotka näyttäisivät seurannan perustella jäävän toteutumatta. Hakemusta voi muuttaa vielä senkin jälkeen, kun hakemuksen ja seurannan välillä on havaittu selvä ristiriita. Havaitustakaan virheestä ei koidu seuraamuksia, kunhan se korjataan.
Jos virhe on seurantajärjestelmässä, pellolta voi ottaa kuvan, josta näkyy oikea tilanne. Mobiilisovelluksen kautta pellon reunalta otettu kuva lähtee digitaalisesti napin painalluksella järjestelmäämme, jossa virhe korjataan ja hakemus pääsee etenemään kohti maksatusta.
Tällaisen korjausmenettelyn rakentaminen paperilomakkeisiin ei onnistuisi millään. Pelkästään postin kuljetukseen kuluva aika romuttaisi koko järjestelmän. Lisäksi paperimalliin olisi mahdotonta toteuttaa nykyisen Vipuneuvojan tapaisia ohjaavia ja opastavia toimintoja, jotka ovat verkkoasioinnissa oleellisia. Kirjoitus- tai ajatusvirhe saattaisi helposti johtaa suuriin tuenmenetyksiin, vaikka niihin olisikin ollut oikeutettu. Sähköiset järjestelmät tarkistavat virheet ja opastavat myös rastittamaan oikeat vaihtoehdot tukiviidakossa.
Jatkossa siis panostetaan entistä enemmän siihen, että tiedot ovat oikein ja niiden perusteella suoritettavat maksut kohdentuvat oikein ja ajallaan. Tämä onkin tuleva rahoituskauden johtava ajatus: ehtoperusteisista maksuista tuotosperusteisiin korvauksiin. Käytännössä siis tuki maksetaan suoritettujen ja todennettujen toimenpiteiden mukaan. Aiempaa tiukkaa valvonta- ja seuraamusmallia sovelletaan vain sellaisissa ehdoissa, joihin ei automaattista seurantaa voida tehdä. Näitäkin ehtoja jää, mutta paljon nykyistä vähemmän. Tämä siis johtaa siihen, että valvontaa tehdään paikan päällä enää pienelle otokselle, joka kohdistuu entistä harvemmille tiloille.
Åke Möller
hankejohtaja
viljelijätukien valvontayksikkö