Siemenlevintäiset nokitaudit ovat vähentyneet kylvösiemenen rutiininomaisen peittauksen takia. Ne eivät ole kuitenkaan hävinneet edes tavanomaisesta viljelystä. Riski tautien runsastumisesta on erityisen suuri, jos käytetään useiden vuosien ajan itse lisättyä, peittaamatonta siementä.
Kasvustossa huomaamattomana piilevä tauti voi taudinaiheuttajaa suosivissa oloissa runsastua yllättäen. Nokisienet voivat pilata sadon käyttökelvottomaksi, ja pahoin saastunutta viljaa voi olla käytännössä mahdotonta puhdistaa. Ajankohtainen huolenaihe ovat kesän 2023 havainnot muutenkin melko yleisen ohranlentonoen (Ustilago nuda), sekä harvemmin tavattavien vehnänhaisunoen (Tilletia caries) ja vehnänsileänhaisunoen (T. laevis) lisääntymisestä.
Edellä mainituista syistä kannattaa myös itse lisätty kylvösiemenen tutkituttaa siemenlevintäisten tautien varalta. Ruokaviraston Loimaan siemenlaboratoriossa tehdään tautianalyyseja itse otetuista TOS -näytteistä tautitilanteen ja peittaustarpeen selvittämiseksi. Menetelmät ovat samat, joilla testataan markkinoitavaksi sertifioitava kylvösiemen. Jos siemenenlevintäistä taudinaiheuttajaa esiintyy runsaasti, on suositeltavaa uudistaa siemen sertifioidulla siemenellä.
Sertifioidusta siemenestä tutkitaan myös siemenlevintäiset nokitaudit
Sertifioidun siemenen käyttö on tapa hallita siemenlevintäisiä tauteja. Viljalajikkeiden vastustuskyvyssä kasvitaudeille on eroja. Sertifioidun siemenen lajikeaitous on varmistettu, mikä mahdollistaa taudinkestäviksi todettujen lajikkeiden käyttämisen.
Sertifioitavasta siemenerästä otetusta näytteestä tutkitaan laboratoriokokein itävyyden, puhtauden ja rikkalajien lisäksi myös siemenlevintäiset taudit silloin, kun siemenlaki niin edellyttää. Ohransiemenen sertifiointi ilman peittausta edellyttää aina ohran lentonoen testaamista laboratoriossa. Ohran lentonoki tutkitaan myös kaikista Thermoseed -höyrykäsiteltyjen erien näytteistä, sillä käsittely ei tapa siemenen alkion sisällä olevaa lentonokirihmastoa. Kauranavonoki määritetään laboratoriossa kaikista peittaamattomista perussiemenluokkien eristä.
Sertifioitu luomusiemen on laadultaan yhtä hyvää kuin tavanomaisesti tuotettu siemen, sillä niiden laatuvaatimukset ovat samat. Luomutuotantoon hyväksyttyjä, nokitauteihin tehoavia peittausvalmisteita ei tällä hetkellä ole. Tämän takia ohranlentonoki tutkitaan kaikista ohran luomusiemeneristä ja kauranavonoki perussiemeneristä.
Ohranlentonoen saastuttamien alkioiden ja kauranavonoen itiöiden esiintymiselle on asetettu raja-arvot, joiden ylittyessä annetaan peittaussuositus tai peittausmääräys. Jos peittausmääräys annetaan, sen noudattaminen on edellytys siemenerän sertifioinnille. Vehnänhaisunokea ei saa siementuotannossa esiintyä lainkaan – sen löytyminen viljelystarkastuksessa aiheuttaa siemenerän hylkäyksen. Raja-arvot ja niiden ylittymisestä aiheutuvat peittaussuositukset ja määräykset, sekä lista, johon on viljalajeittain eritelty eri tautien torjuntaan hyväksytyt peittausaineet, löytyvät Ruokaviraston verkkosivuilta.
Ohranlentonoen itiöt leviävät nokitähkästä kehittyvien siementen alkioihin.
Vehnänhaisunoki runsastuu?
Vehnän haisunokea tutkitaan Ruokavirastossa vuoden aikana vain muutamista näytteistä, joten tulosten perusteella ei saada kuvaa tilanteesta viljelyksillä. Vehnän haisunokena ja sitä oireiltaan ja vahingollisuudeltaan muistuttavaa vehnän sileää haisunokea on viime vuosina kuitenkin tavattu muutamia kertoja TOS -näytteistä. Saastunnat ovat olleet voimakkaita ja usealla pellolla, mikä viittaa siihen, että tauti on päässyt runsastumaan usean vuoden aikana.
Yksittäisiä vehnän haisunoen tartuttamia tähkiä on vaikea havaita kasvustosta. Tumman nokimassan täyttämät jyvät voivat erottua tuleentuneissa tähkissä hieman terveitä tummempina. Nokitartunta tulee esiin viimeistään silloin, kun tummaa pölyä muistuttava itiömassa vapautuu saastuneista jyvistä puinnin yhteydessä.
Korjuun ja varastoinnin yhteydessä pölyävät haisunoki-itiöt tarttuvat terveiden siementen pinnalle ja siemenen itäessä ne tartuttavat kehittyvän idun. Noki-itiöt voivat säilyä infektiokykyisinä kuivissa oloissa useitakin vuosia. Ne saattavat koneiden ja varastojen kautta levitä myös uusiin siemeneriin. Haisunoet voivat levitä myös maahan lentäneiden itiöiden kautta.
Lue lisää:
Tilan oman kylvösiemenen tutkimukset:
https://www.ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/kasvitutkimukset/kylvosiemenet/Tilan-oman-kylvosiemenen-tutkimus/
Sertifioidun siemenen laatuvaatimukset:
https://www.ruokavirasto.fi/kasvit/kylvosiemenet-ja-siemenperuna/kylvosiementuotanto2/siemenen-laatuvaatimukset/
Hanna Ranta
Kirjoittaja toimii jaostopäällikkönä Ruokaviraston kasvianalytiikkayksikössä Loimaan toimipaikassa.
Viitteet:
Puisto, Terhi & Ranta, Hanna: Käytä sertifioitua siementä – vähennä riskejä. Luomulehti 2/2021.
Ranta, Hanna & Laine, Peppi: Viljojen siemenlevintäiset taudit eivät ole hävinneet. Pohjolan luomu 1/2010.